Tapahtumatiedot
Vahingonkärsinyt A oli poistumassa vakuutuksenottajana olevan kunnan ala-asteen koulurakennuksesta 25.11.2012, kun hän kaatui parkkipaikalla astuessaan asfaltissa olleeseen vauriokohtaan. Kaatumisen yhteydessä A:n olkavarsi meni sijoiltaan ja siihen tuli murtuma. A on hakenut korvausta kärsimästään henkilövahingosta kunnan vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö totesi, että vahingon ei voida katsoa aiheutuneen vakuutuksenottajan tai vakuutuksenottajan henkilökuntaan kuuluvan henkilön tuottamuksesta. Vahinkoalueella oli vuoden 2012 kesällä/syksyllä suoritettu asfalttipaikkauksia, joiden jäljiltä vaurioita ei jäänyt ja alueen valaistus oli normaalisti päällä. Vahingon jälkeisessä tarkastuksessa havaittiin kaksi asfalttivauriokohtaa, joista toinen oli halkaisijaltaan noin 30 cm ja toinen noin 60 cm. Vauriokohdat olivat kumpikin 0-30 mm syviä. Vauriot korjattiin heti, kun niistä saatiin tieto. Koska kunnalla ei ollut tietoa vaurioista ennen vahinkoa, ei kunnossapitotoimiin ole voitu ryhtyä. Vakuutusyhtiön mukaan kyseessä on ollut ennakoimaton tapahtuma, johon kunta ei ole voinut reagoida. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kestopäällysteen tasoero ei ole ollut niin merkittävä, että se voisi aiheuttaa korvausvastuun. Vakuutusyhtiö katsoo, että koska kyseessä ei ole kunnan laiminlyönti, ei vakuutuksenottajalle ole syntynyt lakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta eikä vahingosta siten makseta korvausta kunnan vastuuvakuutuksesta.
Lausuntopyyntö
A hakee muutosta vakuutusyhtiön päätökseen. A:n mukaan asfaltissa on ollut rosoinen kuoppa, johon astuminen on aiheuttanut A:n kaatumisen ja loukkaantumisen. A ihmettelee sitä, että kesällä/syksyllä 2012 tehdystä kestopäällysteen tarkastuksesta huolimatta asfaltin vauriot ovat jääneet huomioimatta. A:n mukaan tapahtumapaikalla ollut kuoppa oli täytetty syksyllä 2012 onnettomuuden jälkeen ja keväällä 2013 asiakkaan yritettyä ottaa kuvia vauriokohdista, koko piha oli asfaltoitu uudestaan. A:n mukaan piha-alueella ei ollut kaatumisiltana kunnollista valaistusta, toisin kuin kunta on väittänyt. Sisäänkäynnin edustalla on ollut vain kaksi roihua.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on todennut vastineessaan, että vahinko on sattunut piha-alueella käveltäessä autojen paikoitusalueelle. Vahinkopaikan luonne huomioiden, vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kunnossapidolta voidaan edellyttää samaa tasoa kuin kaduilla ja muilla yleisillä alueilla. Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 3 § mukaan kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä huomioidaan kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää kadun rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.
Kunnan selvityksen mukaan kyseisellä alueella ei ole ollut rakennustyömaata, mutta viereisellä tontilla on ollut aidattu työmaa. Vahinkoalueella oli suoritettu kunnan toimesta päällystetöitä 25.‒27.9.2012, jolloin kaikki havaittavissa olevat päällystevauriot korjattiin. Vakuutusyhtiön mukaan puheena oleva kuoppa on syntynyt päällystetöiden jälkeen. Piha-aluetta tarkkaillaan säännöllisesti, mutta kuoppaa ei ole havaittu kunnossapitotoimien yhteydessä eikä siitä ole tullut tietoa kunnalle ennen A:n kaatumista.
Kunnan kiinteistöhuollon ammattimies tarkasti vahinkopaikan A:n kaatumisen jälkeen ja totesi kaksi asfaltin vauriokohtaa, jotka molemmat olivat laakeita ja syvyydeltään 0-30 mm. Kunnan edustajan mukaan asfaltti oli vain hieman rikki. Vakuutusyhtiöllä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kumpaan epätasaisuuteen lausunnonpyytäjä on kaatunut. Vauriot ovat vakuutusyhtiön mukaan mitä ilmeisimmin seurausta syksyisistä lämpötilanvaihteluista. Vauriot on korjattu pian sen jälkeen kun kunta on saanut niistä tiedon.
Kunnalla on velvollisuus huolehtia yleisön käytössä olevan alueen pysymisestä liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa ja turvallisena liikkua. Vakuutusyhtiön mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi asfaltoinnin tulisi olla täysin tasaista. Kaduilla ja piha-alueilla liikkuvan tulee huomioida, ettei kadun tai piha-alueen pinta voi koskaan olla täysin tasainen. Pieniä painaumia tai tasoeroja voi olla ilman että olisi kysymys kunnossapidon laiminlyönnistä.
Vakuutusyhtiö katsoo vaurioiden olleen tavanomaisia kulkuväylillä esiintyviä pinnantason vaihteluja, jotka ovat loivia ja Suomen olosuhteissa tavanomaisena pidettäviä ja joihin tiellä liikkujien voidaan olettaa varautuvan.
Kunnan selvityksen mukaan piha-alue oli tapahtuma-aikaan valaistu alkuperäisen sähkösuunnitelman mukaisesti rakennuksen seinässä olevilla sekä piha-alueelle sijoitetuilla valaisimilla. Kunnalle ei ole tullut ilmoituksia puutteellisesta valaistuksesta. Vakuutusyhtiö viittaa siihen, että A:n mukaan asfaltti on ollut märkä ja on yleisesti tiedossa, että märkä asfaltti ”syö” valaistuksen varsin tehokkaasti. Myös parkissa olevat ajoneuvot voivat estää valoa kulkeutumasta kaikkiin kohtiin. Vakuutusyhtiön mukaan kyseisenä vuodenaikana luonnostaan vallitsevaa pimeyttä ei voida olettaa täysin poistettavan ja valaistus on järjestetty alueella riittävällä tavalla. Kunta ei ole tälläkään perusteella vastuussa aiheutuneesta vahingosta.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
Julkisyhteisön vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 203.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuksenottajana olevan yhteisön toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- tai esinevahingon sekä julkista valtaa käytettäessä aiheutuneen varallisuusvahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Ratkaisusuositus
Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 3 §:n mukaan kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää kadun rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen, sorapäällysteisen kadun tasaisena pitämisen ja sorapäällysteisen kadun ajoradan pölyn sitomisen.
Lain 4 §:n mukaan kadun kunnossapito kuuluu kunnalle.
Vahinkopaikka on kunnan ala-asteen piha-alueella oleva kulkuväylä, jota pitkin kuljetaan parkkipaikalle. Tällaisen yleisessä käytössä olevan kulkuväylän kunnossapidolta voidaan lautakunnan näkemyksen mukaan odottaa vastaavaa tasoa kuin kadun kunnossapidolta lain mukaan edellytetään.
Kadun kunnossapitovelvollisen vastuu ulkopuoliselle aiheutetusta vahingosta on lähtökohtaisesti tuottamusvastuuta, eli vahingon on täytynyt aiheutua kunnossapitovelvollisen virheestä, huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Oikeuskäytännössä on katsottu kadun kunnossapitämisen kuuluvan ns. korostetun huolellisuusvelvollisuuden alueeseen. Kunnossapitovelvollisen on huolehdittava siitä, että katuun ilmaantuneet kuopat täytetään ilman aiheetonta viivytystä. Kadunhoitovelvollisen on vastuusta vapautuakseen osoitettava menetelleensä kunnossapidon osalta huolellisesti.
Vakuutuslautakunnalle on toimitettu selvitystä tapahtumapaikalla olleista päällystevaurioista. A:n mukaan asfaltissa on ollut rosoinen kuoppa. Kunnan toimittaman alueen kunnossapidosta vastaavan henkilön lausuman mukaan alueella on ollut kaksi kohtaa, joissa asfaltti on ollut rikki. Toinen rikkonainen kohta on ollut halkaisijaltaan 60 cm ja toinen 30 cm ja kumpikin vauriokohta on ollut 0-30 mm syvä. Lisäksi kunnan maanrakennusmestari on kertonut, että pihan asfaltissa oli noin 4 cm syvä reikä, joka oli halkaisijaltaan noin 40 cm. Selvitysten perusteella on riidatonta, että piha-alueella on ollut tapahtuma-aikaan kuoppa, jonka kohdalta asfaltti on ollut rikki.
Vakuutuslautakunta toteaa, että pelkästään se seikka, että kunta on suorittanut päällystystöitä vahinkoalueella 25.‒27.9.2012, ajallisesti melko lähellä vahinkotapahtumaa, ei poista sitä tosiasiaa, että kunnan kunnossapitovastuulla olevan piha-alueen päällysteessä on ollut vaurioita vahinkoiltana 25.11.2012. Vauriot ovat lisäksi annettujen selvitysten mukaan olleet sellaisia, että asfaltin pinta on rikkoutunut painuman kohdalta. Yleisen elämänkokemuksen mukaan kuopalle painunut ja painumisen yhteydessä rikkoutunut asfaltti muodostaa helposti kynnysmäisen reunan asfaltin murtumakohtaan. Eri-ikäisiä jalankulkijoita palvelevalla ala-asteen ja uimahallin yhteisellä piha-alueella liikkujien ei voida olettaa varautuvan asfaltissa oleviin kuoppiin.
Valaistuksen osalta Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu tarkkaa selvitystä vahinkoillan tilanteesta. A on esittänyt väitteen siitä, että pihan valaistus ei ole ollut vahinkoiltana päällä. A:n kertomusta tukee myös kaksi todistajanlausuntoa, joissa todetaan pihan olleen pimeä. Kunnan teknisen palvelun ja kunnossapidosta vastaavan henkilön mukaan piha on ollut vahinkoiltana valaistu sähkösuunnitelman mukaisesti, mutta musta asfaltti syö valon lumettomana aikana tehokkaasti. Suomessa tyypillisesti, varsinkin lumettomaan talviaikaan vallitsevaa pimeyttä ei voida täysin poistaa keinovalolla. Paikassa, jossa valaistusta ei voida kaikkina vuodenaikoina järjestää kattavasti, voidaan pitää erityisen tärkeänä sitä, että kulkuväylän kestopäällyste on tasainen, koska kävelijällä ei ole pimeään vuorokaudenaikaan välttämättä mahdollisuutta havaita pinnan epätasaisuuksia.
Käytettävissä olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottajana oleva kunta ole osoittanut huolehtineensa asianmukaisesti siitä, että ala-asteen piha-alueen asfalttipinta on liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että lausunnonpyytäjälle kadun huonosta kunnosta aiheutunut henkilövahinko tulee korvata kunnan vastuuvakuutuksen perusteella.
Tämän ratkaisun antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola, Rusanen. Sihteerinä toimi Koskinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA