Haku

VKL 46/14

Tulosta

Asianumero: VKL 46/14 (2014)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 20.08.2014

Lakipykälät: 30, 33, 34

Samastaminen. Alkoholi. Huumausaineet. Korvauksen alentaminen tai epääminen.

Tapahtumatiedot

B on kuljettanut isänsä A:n autoa ja auto suistui tieltä 28.4.2013. Kuljettaja B on poliisin kuulustelussa tunnustanut syyllistyneensä rattijuopumukseen, liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja huumausaineen käyttörikokseen. Autolle ulosajosta aiheutuneista vahingoista on haettu korvausta autovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on katsonut 11.11.2013 päivätyssä korvauspäätöksessään, että kuljettajan kyky ajaa autoa on heikentynyt siinä määrin, että se vastaa 0,7–0,8 promillen humalatilaa. Ajamiseen liittyvät olosuhteet ovat olleet hyvät. Vahinko on tapahtunut pitkällä suoralla, keli on ollut hyvä ja muuta liikennettä on ollut vähän. Vakuutusyhtiö katsoo, että kuljettajan menettelyllä on ollut suora syy-yhteys ajoneuvon vaurioiden syntyyn, ja tästä syystä yhtiö on tehnyt korvauksesta 50 prosentin myötävaikutusalennuksen.

Valitus

Vakuutuksenottaja on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Hän katsoo, että koska liikennevakuutuksesta tehty myötävaikutusvähennys on ollut 1/3 henkilövahingon osalta, ei kaskovakuutuksesta suoritettavasta korvauksesta voida tehdä tätä suurempaa vähennystä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 26.2.2014 päivätyssä vastineessaan, että Vakuutuslautakunnan lausunnon VKL 92/07 mukaisesti lautakunta on pitänyt 0,7–0,8 promillen rattijuopumistapauksissa oikeutettuna 50 prosentin myötävaikutus­alennusta. Vakuutusyhtiön pyytämän asiantuntijalausunnon mukaan ajoneuvon kuljettajan kyky ajaa autoa on heikentynyt siinä määrin, että se vastaa 0,7–0,8 promillen humalatilaa.

Vakuutusyhtiö on pyytäyt lausunnon farmakologian dosentti Timo Seppälältä. Seppälä kertoo, että kuljettajalta mitattiin hengitysilmassa alkoholia pitoisuus, joka on verrannollinen veren alkoholipitoisuuteen 0,8 promillea. Verinäytteessä alkoholia todettiin olevan 0,34 promillea, metamfetamiinia 0,040 mg/l, kokaiinia 0,0024 mg/l ja bentsoyyliekgoniinia 0,80 mg/l. Päihdetutkimuslomake B:n mukaan kuljettajaa oli nesteytetty sairaalassa 28.4.2013 kello 11.30 ja 12.30 välisenä aikana 370 millilitralla nestettä. Verinäyte oli otettu kello 12.18.

Vaikka käytännössä kuljettajan veren alkoholipitoisuus olikin suurella todennäköisyydellä korkeampi kuin hitaimman palamisnopeuden perusteella laskettu takaisinlaskenta- arvo 0,48 promillea, katsotaan yleisesti, että hitaimmalla alenemisnopeudella arvioitu pitoisuus vastaa tapahtuma-ajan veren alkoholipitoisuutta. Toisaalta, vaikka seulonta-alkometri antaa oikein vakioituna ja käytettynä yleensä luotettavan tuloksen veren alkoholipitoisuudesta, ei onnettomuuden jälkeen kuljettajan hengitysilmasta mitattua pitoisuutta 0,8 promillea voida varmuudella pitää oikeana, sillä yksittäisissä tapauksissa alkometrillä saatu tulos voi joissakin olosuhteissa poiketa selvästikin varmalla kaasukromatografisella menetelmällä mitatusta tuloksesta.

Metamfetamiini on keskushermostoa kiihottava huumausaine, joka kuuluu huumausainelain (373/2008) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen (543/2008) huumausaineluetteloon II. Sen liikennevaikutuksille on ominaista, että se ei juuri aiheuta motorisia liikehäiriöitä kuten tokkuraa ja kömpelyyttä, mutta se lisää onnettomuusriskiä vaikuttamalla haitallisesti liikennekäyttäytymiseen. Tämä näkyy hätäisinä ja hermostuneina liikkeinä ja usein riskinottokyvyn lisääntymisenä ja aggressiivisuutena johtaen usein ylinopeuteen ja vaarallisiin ohituksiin. Liikenneriskit lisääntyvät voimakkaasti silloin, kun ajoneuvon kuljettajalla esiintyy aistiharhoja.

Kuljettajan verestä mitattu pitoisuus on ollut varsin matala verrattuna pitkäaikaiskäyttäjien mittaustuloksiin. Kuitenkin pitoisuus vastaa tasoa, joka tottumattomalla henkilöllä aiheuttaa jonkinasteista ajokyvyn heikkenemistä. Lisäksi metamfetamiinilla ja alkoholilla, jotka vaikuttavat ajokykyä heikentävästi keskushermostossa eri mekanismein, on voimakkaampi yhteisvaikutus kuin niiden vaikutuksesta erikseen voi päätellä. Yhdessä 0,48 promillen alkoholipitoisuuden kanssa metamfetamiini on vaikuttanut ajokykyyn yhtä paljon kuin alkoholi yksin vaikuttaisi veren alkoholipitoisuuden ollessa 0,7–0,8 promillea.

Kokaiini on metamfetamiinin tavoin keskushermostoa kiihottava huumausaine ja se kuuluu huumausaineluetteloon I. Kokaiinin vaikutukset ovat samankaltaiset kuin metamfetamiinin, joskin ne kestävät huomattavasti lyhyemmän ajan, vain noin yhden tunnin jokaisen annoksen jälkeen. Kuljettajan verestä todettu alhainen kokaiinipitoisuus ei viittaa siihen, että kuljettaja olisi käyttänyt kokaiinia vaikuttavissa määrin muutamaan tuntiin. Näin ollen kokaiinilla ei ole ollut vaikutuksia hänen ajokykyynsä vahinkohetkellä. Bentsoyyliekgoniini on kokaiinin aineenvaihduntatuote, jolla ei ole keskushermostovaikutuksia.

Alkoholin ja kokaiinin yhteiskäytössä syntyy hermostolle ja sydämelle myrkyllistä kokaetyleenia, jolla ei ole lyhytaikaiskäytössä merkitystä ajokykyä arvioitaessa. Nesteytyksen on katsottu vaikuttaneen hyvin vähän kuljettajan veren alkoholi- ja huumausainepitoisuuksiin.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainkohdat

Vakuutussopimuslain 30 §:n mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan.

Lain 33 §:n mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:

1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;

2) joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai

3) joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on suojeluohjeiden noudattamisesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan olevan työ- tai virkasuhteen perusteella on huolehtia suojeluohjeiden noudattamisesta.

Lain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai se evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Vakuutusehdot

Vakuutuksen ehtokohdan 3.1 (kolarointivakuutus) mukaan vakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut ajoneuvon tieltä suistumisesta tai kaatumisesta.

Kohdan 7.1 (vahinkovakuutus) mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineen käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Ratkaisu

Selvityksen mukaan vakuutuksenottaja A oli antanut autonsa B:n käyttöön, jolloin B voidaan vakuutussopimuslain 33 §:n mukaan samastaa A:han. B:n verenalkoholipitoisuus vahingon jälkeen on ollut 0,34 promillea. Lisäksi B:n verestä havaittiin jäämiä kokaiinista ja metamfetamiinista. B on kertonut kuulustelupöytäkirjan mukaan juoneensa ravintolassa neljästä kuuteen puolen litran lonkeroa ja polttaneensa muutaman savun verran vieraan tarjoamaa sätkää. Lisäksi hän on kertonut nuuskanneensa kaksi viivaa vieraan tarjoamaa jauhetta, jolla oli virkistävä vaikutus. Vakuutusyhtiön pyytämässä asiantuntijalausunnossa farmakologian dosentti on arvioinut, että yhdessä alkoholin kanssa metamfetamiini on vaikuttanut kuljettajan ajokykyyn yhtä paljon kuin alkoholi yksin vaikuttaisi veren alkoholipitoisuuden ollessa 0,7–0,8 promillea.

B:n esitutkintakertomuksen ja muun tapahtumista saadun selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että A:han samastettavan B:n alkoholin ja huumeiden käyttö on vaikuttanut vahingon syntyyn. Vakuutusyhtiöllä on vakuutussopimuslain 30 ja 34 §:n perusteella oikeus alentaa A:lle maksettavaa vakuutuskorvausta.

Tapauksen olennainen riitakysymys koskee alennuksen määrää. Vakuutuksenottaja on kertonut valituksessaan, että Liikennevahinkolautakunta on tehnyt asiassa 1/3 alennuksen vakuutuksenottajaan samastetun B:n myötävaikutuksen perusteella. Vakuutuslautakunta toteaa, että Liikennevahinkolautakunnan tekemä myötävaikutusalennus ei sido Vakuutuslautakuntaa. Liikennevahinkolautakunnan ratkaisu koski henkilövahinkoa, joissa myötävaikutuksen perusteella tehtävät korvauksen alennukset ovat yleisesti lievempiä kuin esinevahingoissa.

Vakuutuslautakunta on autovakuutuskäytännössään pitänyt 0,7–0,8 promillen rattijuopumustapauksissa oikeutettuna alentaa maksettavaa kaskovakuutuskorvausta puolella. Nyt käsillä olevassa tapauksessa ei ole näyttöä huomattavan ylinopeuden käyttämisestä tai muusta sellaisesta kuljettajan erityisen moitittavasta ajoneuvovahinkoriskiä lisäävästä liikennekäyttäytymisestä. Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on tapauksessa ollut oikeus alentaa vakuutuksenottajalle maksettavaa korvausta puolella vakuutuksenottajaan samaistettavan B:n käyttäytymisen perusteella. Näin ollen Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Sario, Uimonen, Laapotti ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta