Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan T.L:n tarkastuspöytäkirjan 11.11.2008 mukaan tankopurkain on rikkonut hakelämpökeskuksen seinän. Todennäköisesti hake on paakkuuntunut purkaimen ja seinän (Leca-harkko) väliin ja paine työntänyt koko seinän alapäätä noin 30 cm ulos. Itse purkaimessa ei havaittu rikkoontumista tai toimintahäiriötä. Lämpökeskus voi olla toiminnassa talven yli. Korjaus tehdään keväällä.

 

Tapauksen johdosta on käyty alla oleva sähköpostikirjeenvaihto.

 

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan T.L:n sähköposti vakuutettu J.S:lle 20.11.2008

 

T.L. toteaa olleensa yhteydessä laitetoimittaja M Ky:n edustajaan R.R:ään. Vakuutetun saamassa laitetarjouksessa (15.2.2002) mainitaan seuraavaa: ”Tilaaja hankkii ja rakentaa hakesiiloon tarvittavat viistoseinät laitetoimittajan ohjeiden mukaan.” Viistoseinän tarkoituksena on laittaa hake kiertoon eli ehkäistä hakkeen pakkaantumista ja vähentää seinään kohdistuvaa painetta.

 

Sekä laitetoimittajan edustajan että Leca-harkkovalmistajan kommentti oli, että vähintään seinän alapää olisi pitänyt rakentaa valetusta muottiharkosta. Vaihtoehtona vastapenkka tai kokonaan toinen rakennusmateriaali (teräsbetoni, teräspalkeilla vahvistettu pelti tms.).

 

Vakuutusyhtiön laajimmasta vakuutusturvasta (rikkoutuminen) korvataan vahinkoja, joita muut turvat eivät kata (tulipalo, sähköilmiö, rikos, putkivuoto, luonnonilmiö). Vahinkotapahtumat käsitellään aina tapauskohtaisesti. Vaikka vakuutetulla omaisuudella olisi laajin turva, se ei automaattisesti tarkoita, että kaikki vahingot olisivat korvattavia. Vakuutusehdoissa sanotaan seuraavaa: ”Vakuutus ei korvaa rakennuksen vaurioitumista suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheestä.” Vakuutusehdot noudattavat vakuutusyhtiöittäin samaa linjaa – suuria eroavaisuuksia ei ole.

 

Vahinkotarkastuskäynnillä kerätään tietoja ja havaintoja vahinkotapahtumasta, eikä korvattavuus aina selviä paikan päällä. Korvattavuus ratkeaa vasta, kun vahingonaiheuttaja on selvillä. Vahinkotarkastajan käynnin yhteydessä hän mainitsi, että hänellä itsellään ei ole heti kertoa perustetta, etteikö vahinko olisi korvattava, mutta vahinkotarkastaja sanoi lähettävänsä kuvat ja tiedot eteenpäin ja palaavansa asiaan myöhemmin.

 

Vakuutettu J.S:n sähköposti vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja T.L:lle 20.11.2008

 

Vakuutettu tajuaa, että seinän rakenne ei ole ollut riittävän luja. Sen rakenne on kuitenkin kestänyt viitisen vuotta, ja siksi vakuutettu pitää sattunutta vahinkoa ”äkillisenä rikkoutumisena”. Vahinkotarkastajan mainitsemista viistoseinistä ei ole tullut mitään muuta ohjetta kuin tarjouksen mukana tullut periaatekuva ja mitoitukseen liittyvä leikkauskuva. Kummassakaan edellä mainitussa kuvassa ei ole piirrettynä mitään viistoseinää tai edes betonivahvistusta. Kuvissa vain lattia on betonia ja seinät jotain muuta materiaalia.

 

Kaikki näkyvät tässä tapauksessa ”pesevän kätensä”, laitetoimittaja ja vakuutusyhtiö mukaan lukien. Vakuutusyhtiöhän voi näemmä aina vedota suunnitteluvirheeseen, sitähän kaikki rikkoontumiset ovat.

 

Vakuutettu J.S:n sähköposti laitetoimittaja M Ky:n edustajalle R.R:lle 25.11.2008

 

Vakuutettu osti laitevalmistajalta hakelaitteet muutamia vuosia sitten. Laitteisto sinällään on toiminut hyvin ja vakuutettu on ollut hankintaansa tyytyväinen. Parisen viikkoa sitten sattui kuitenkin vahinko, jossa tankopurkain rikkoi tiivistyneen hakkeen avulla rakennuksen seinää. Rakennuksen seinän rakenne (Leca-harkko) ei ollut riittävän luja ko. tilanteessa. Lisäksi syöttölaitteen päässä tulisi ilmeisesti olla jonkinlainen viistopalkki, joka suuntaisi hakkeen painetta pois seinärakenteista. Edellä mainittu ongelma ei siis johdu laitetoimittajan toimittamista laitteista, vaan siitä, että rakenteessa ei ole riittävästi otettu huomioon syöttölaitteiden toiminnassa syntyviä voimia.

 

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja T.L. on ilmeisesti ottanut R.R:ään yhteyttä kyseisen tapauksen johdosta ja kuullut häneltä, että rakennetta ei olisi saanut näin rakentaa. Vakuutettu on täysin samaa mieltä siitä asiasta, että rakenne on vääränlainen, mutta hänen saamissaan ohjeissa ja piirustuksissa ei vuonna 2002 ollut mitään vahvisteita tai viisteitä syöttölaitteiden päähän. Vakuutettu ihmetteleekin, että laitevalmistaja antaa vakuutusyhtiöön lausunnon, jossa väittää, että olisi antanut jostain viistoseinistä ohjeita ostajalle. Tilausvahvistuksessa toki on maininta, että ”tilaaja hankkii ja rakentaa hakesiiloon tarvittavat viistoseinät laitetoimittajan ohjeiden mukaan”, mutta mitään tämän kummempia ohjeita ei vakuutetulle kuitenkaan ole toimitettu.

 

Laitevalmistaja M Ky:n edustajan R.R:n sähköpostiviesti vakuutettu J.S:lle 25.11.2008

 

Alla on vastaus, mitä vahinkotarkastajalle on kerrottu. Siinä ei ole otettu mitään kantaa seinän rakenteeseen tai ohjeistettu, että ei olisi saanut näin rakentaa. Vaurion syntyyn on voinut vaikuttaa moni asia. Viimeisessä lauseessa on todettu, mitä vastaisuudessa kannattaa tehdä korjauksen yhteydessä. On mahdotonta arvioida, mikä loppujen lopuksi seinän vaurion on aiheuttanut. Rakenteella on ollut aikaa vaurioitua/heikentyä jo noin kuusi vuotta mahdollisesti hakesiiloon kuulumattoman esineen takia... kiviä, isompia puukappaleita yms. Ohjeet ovat päivittyneet useaan kertaan vuosien varrella. R.R. ei voi olla varma, millaiset ohjeet juuri tuolla hetkellä ovat olleet, eikä koneelta löydy kuin päivitetyt tämän päivän versiot.

 

Alla oleva on kerrottu tarkastajalle: Harvinainen tapaus... Vastaavanlaisia laitoksia kuitenkin satoja toiminnassa... Jos siilosta ei mitään isompaa kappaletta löydy (kiviä, puuta, vaneria yms.), niin R.R. arvelee, että aikojen saatossa seinän varteen on tiivistynyt hienojakoista pölyä/purua, josta muodostuu kosteuden kanssa todella tiivistä tavaraa (vanerimaista)... Lisäksi kannattaa varmistua, ettei siilossa olevan hakkeen päällä ole ajettu koneella ja tiivistetty sitä tällä tavalla tiukkaan.

 

Vastaisuudessa siilon alanurkkaan viistoseinä (45 astetta), joka laittaa hakkeen ”kiertoon” sekä alaosa seinästä vaikka valuharkoista.

 

Päätöksessään 17.12.2008 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatietoina, että tankosyöttimen ja seinän väliin oli tiivistynyt haketta ja syöttimen työntyessä uloimpaan asentoonsa se mursi hakevaraston ja kattilahuoneen Leca-harkkoseinän. Laitteiden toiminnassa ei havaittu puutteita.

 

Vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa vakuutusehtojen kohdan OM290 Äkillinen rikkoutuminen mukaan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman suoranaisen esinevahingon.

 

Vakuutus ei korvaa rakennuksen vaurioitumista suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheestä.

 

Vahinko ei ole aiheutunut äkillisestä tai ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan lämpökeskuksen seinärakenne on ollut liian heikko; suunnittelussa ei ole otettu huomioon seinään kohdistuvaa käyttötarkoituksen mukaista painetta. Vakuutusyhtiön näkemystä tukevat harkko- ja laitevalmistajien lausunnot kyseiseen vahinkoon liittyen.

 

15.2.2002 päivätyssä hakkeen syöttö- ja polttojärjestelmän tarjouksessa laitevalmistaja mainitsee seuraavaa: ”Tilaaja hankkii ja rakentaa hakesiiloon tarvittavat viistoseinät laitetoimittajan ohjeiden mukaan.” Viistoseinän tarkoitus on laittaa hake kiertoon ja täten estää hakkeen tiivistyminen. Vahingoittuneessa hakevarastossa ei ollut valmistajan mainitsemia viistoseiniä.

 

Koska kyseessä on vakuutusehdoissa poissuljettu vahingonaiheuttaja, vakuutusyhtiö ei voi maksaa vahingonkorvausta.

 

Kirjeessään 13.1.2009 Vakuutus- ja rahoitusneuvonnalle vakuutettu J.S. viittaa käymäänsä puhelinkeskusteluun 12.1.2009. Näkemyksenään sattuneesta vahingosta vakuutettu esittää seuraavaa:

 

-         Vakuutustarkastajan laatima tarkastuspöytäkirjan selostus pitänee paikkansa. Hake lienee tuntemattomasta syystä pakkautunut ja siten syöttölaitteiden voima on rikkonut vastakkaisen seinän. Tosin pois ei voida sulkea sitäkään, että hakkeen seassa on voinut olla jokin normaalia haketta isompi esine, joka on kiilautunut seinää vasten. Mitään ylimääräistä ei hakkeen seasta tosin löydetty, mutta ei kovin tarkkaan haettukaan.

 

-         Vakuutustarkastaja oli tarkastuskäynnillään myötämielinen vakuutuskorvauksen suhteen, mutta soittaessaan noin viikon kuluttua hän ilmoitti, että korvausta ei tule vakuutusehtojen kohdan OM290 perusteella. Sama kohta oli perusteluna myös vihdoin reilua kuukautta myöhemmin tulleessa korvauspäätöksessä. Vakuutus ei siis korvaa rakennuksen vaurioitumista suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheestä. Tarkastaja vetoaa myös laitevalmistajan tarjouksessa olleeseen lauseeseen, jossa sanotaan, että ”tilaaja hankkii ja rakentaa hakesiiloon tarvittavat viistoseinät laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti” ja väittää, että vahingoittuneessa varastossa ei ollut valmistajan mainitsemia viistoseiniä.

 

Seuraavien perustelujen nojalla vakuutettu on sitä mieltä, että näitä virheitä ei suunniteltaessa tai rakentaessa ole tehty:

 

-         Rakennus on rakennettu silloisten suunnitelmien ja valmistajan ohjeiden mukaan ja niistä näkyy, että syöttölaitteen toiseen päähän ei ole suunniteltu mitään viistoseiniä eikä seinää ole suunniteltu rakennettavaksi vahvemmaksi kuin muu osa rakennuksesta. Liitteinä olevien kuvien ja selostuksen lisäksi ei laitevalmistaja ole antanut muita ohjeita ko. asennuksista.

 

-         Rakennuksen ovat tarkastaneet sen valmistuttua myös paikallinen kunnan rakennustarkastaja ja TE-keskuksen rakennustarkastaja. Rakennus ja siinä olevat laitteet ovat toimineet moitteetta jo viisi vuotta ennen sattunutta vahinkoa. Jos rakenne olisi lähtökohtaisesti ollut heikko, olisi se rikkoutunut vakuutetun mielestä jo paljon aiemmin. Mitään väsymistä rakenteissa ei ole aiemmin havaittu.

 

-         Vakuutetun käymässä sähköpostikirjeenvaihdossa laitevalmistajan edustaja ei ottanut kantaa siihen, että rakennus olisi väärin tehty, vaan siihen, että vastaisuudessa rakenne tulisi olla toisenlainen. Samaa mieltä vakuutettu on myös itse. Rakenne tulee nykytiedon mukaan tehdä hieman toisin, mutta suunnitteluvirheinä ei silloisia ratkaisuja kuitenkaan voi pitää.

 

-         Tämän ”äkillisempää” rikkoutumista on vaikea kuvitella, mutta jos tässä tapauksessa päädytään suunnitteluvirheeseen, on vakuutetun mielestä koko ”äkillinen rikkoutuminen” poistettava vakuutusvalikoimasta. Ainahan voidaan vedota siihen, että vahinko olisi jo suunnitellessa pitänyt osata estää.

 

-         Vakuutustarkastaja on tehnyt omista/yhtiönsä intresseistä johtuvia vääriä päätelmiä viistoseinistä ja myös kyseenalaisen lausunnon siitä, että lämpökeskus voi olla toiminnassa rikkoutumisesta huolimatta. Vakuutetun mielestä paloturvallisuus on vaarantunut seinissä olevista halkeamista johtuen ja osastointivaatimus ei siis täyty. Vakuutetun vakuutusturva ei siis tämän vahingon seurauksena ole entisellään.

 

Kirjeessään 19.5.2009 vakuutettu J.S:lle vakuutusyhtiö toteaa Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan pyynnöstä käsitelleensä vahinkoasian uudelleen.

 

Korvauspäätöksessä on todettu, että vahinko ei ole aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Kuten M Ky:n sähköpostiviestissä on todettu, niin aikojen saatossa seinän viereen on tiivistynyt hienojakoista pölyä/purua, josta on muodostunut kosteuden kanssa todella tiivistä tavaraa.

 

Vakuutusehdon OM290 mukaan vakuutus ei korvaa vähitellen tapahtuneesta ilmiöstä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutusyhtiö katsoo, että pölyn/purun tiivistyminen on aiheutunut vähitellen ja vahinko on aiheutunut siitä. Kyse ei siten ole äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneesta vahingosta, vaan vähitellen tapahtuneen ilmiön aiheuttama vahinko.

 

Edellä mainittu tiivistyminen ei ole ennalta arvaamatonta hakekeskuksen toiminnassa. Tämän vuoksi säiliö pitää välillä tyhjentää ja ennen kaikkea varautua siihen, että seinärakenne kestää paineen. Kevytsoraharkko on liian heikko. Seinän olisi pitänyt olla tehty esim. valuharkoista.

 

Vakuutus ei korvaa rakennuksen vaurioitumista suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheestä. Vakuutusyhtiö katsoo, että kyse on rakennuksen suunnitteluvirheestä. Asiaan ei vaikuta se, että keskus on toiminut ennen vahinkoa kuuden vuoden ajan.

 

Muilta osin vakuutusyhtiö toteaa, että rakennustarkastaja ja TE-keskuksen tarkastaja eivät arvioi seinän käyttötarkoituksen mukaista kestävyyttä. Rakennustarkastajan tehtävänä on huolehtia siitä, että rakennus täyttää muuten rakennusmääräykset.

 

Edellä mainituilla perusteilla vakuutusyhtiö ilmoittaa, ettei se tule muuttamaan korvauspäätöstään.

 

Lausuntopyynnössään 5.7.2009 vakuutettu J.S. pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa hakelämpökeskuksensa rikkoutumisvahingosta. Hänen oma näkemyksensä asiasta selviää liitteinä olevista sähköpostikeskusteluista asianosaisten kanssa. Hän pitää sattunutta vahinkoa mitä suurimmassa määrin ennalta arvaamattomana ja äkillisenä. Kaikki vahingot ovat pohjimmiltaan suunnitteluvirheitä, mutta suunnitteluvirheeseen vetoaminen on vakuutetun mielestä kuitenkin väärin, sillä rakennus ja sen laitteet ovat toimineet moitteetta useita vuosia ja ne on rakennettu ja asennettu rakentamisaikaisen tiedon ja suunnitelmien mukaisina. Myös vakuutusyhtiön tulkinnat tapahtuneesta, muun muassa kostuneesta hakkeesta ja laiminlyödystä siivouksesta, ovat silkkaa arvailua ja jopa valheellisia. Vakuutetun mukaan seinän rikkoi joko jokin iso puunkappale tai tuntemattomasta syystä tiivistynyt hake.

 

Vastineessaan 17.7.2009 vakuutusyhtiö kertaa kirjeensä 19.5.2009 sisällön.

 

 

 

Vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman suoranaisen esinevahingon...

 

Vakuutus ei korvaa…

 

2) kulumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutunutta vahinkoa…

 

9) rakennuksen vaurioitumista suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheestä...

 

Esillä olevassa tapauksessa on kyse hakelämpökeskuksen vaurioitumisesta, äkillisestä rikkoutumisesta, vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuneesta vahingosta sekä rakennusvirheestä.

 

Vakuutettu J.S:n hakelämpökeskus on vaurioitunut 9.11.2008 hakkeensyöttölaitteen eli tankosyöttimen rikkoessa hakevaraston seinän. Selvityksen mukaan vahinko on aiheutunut syöttimen liikkuessa ja painaessa sen ja seinän väliin tiivistynyttä haketta. Leca-harkoista rakennettu seinä ei ole kestänyt painetta, vaan on murtunut. Myös ulkovuoraus ja seinä pannuhuoneen puolella on rikkoutunut.

 

Syöttölaite on hankittu ja asennettu vuonna 2002. Se on toiminut aikaisemmin häiriöttä. Järjestelmää koskeneessa tarjouksessa on huomautuksena todettu muun muassa, että tilaaja hankkii ja rakentaa hakesiiloon tarvittavat viistoseinät laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Vaurioituneessa rakennuksessa ei ole ollut viistoseiniä.

 

Korvausta vahingosta on haettu vakuutettu J.S:n maatilavakuutuksesta. Sen ehtojen mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman suoranaisen esinevahingon. Vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu muun muassa vahingot, jotka ovat syntyneet vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä tai rakennustyövirheestä. Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön laatimia rajoitusehtoja sovelletaan suppeasti ja yhtiöllä on näyttövelvollisuus niiden nojalla tehtyjen epäyspäätösten perusteiden osalta.

 

Esillä olevassa tapauksessa hakelämpökeskuksen seinä on äkillisesti rikkoutunut. Vahingon syy on toimitettujen tietojen mukaan ollut hakkeen tiivistyminen ja siitä johtunut paine. Mitään kookkaita kappaleita, kuten kiviä tai puuta, jotka olisivat voineet aiheuttaa murtumisen, ei ole ilmoitettu löydetyn. Varmaa selvitystä tiivistymisen syystä tai sen syntymiseen kuluneesta ajasta ei ole esitetty.

 

Vakuutusyhtiö on perustellut epäyksensä laitetoimittajan arvelulla pölyn ja purun kovettumisesta ajan kuluessa. Laitevalmistaja ei ole nähnyt vahinkopaikkaa ja on pitänyt tapausta harvinaisena. Vahingon tapahduttua sen välittömästi tarkastanut vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja ei ole tarkastuskertomuksessaan maininnut kovettunutta massaa. Vakuutettu J.S. on osaltaan kiistänyt kovettumisen.

 

Edellä olevan nojalla ja ottaen myös huomioon laitteen aiempi monivuotinen häiriötön toiminta, jolloin kovettumisia ei ole ilmoitettu tapahtuneen, lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut riittäviä perusteita vähitellen tapahtuvaa ilmiötä koskevalle rajoitukselle.

 

Vakuutusyhtiö on perustellut epäyksensä myös rakennustyövirheellä viistoseinän puuttumisen vuoksi. Lautakunta toteaa, ettei vakuutetun ole osoitettu saaneen tarjouksessa olleen maininnan lisäksi mitään seinää tai sen rakenteita koskevia ohjeita laitetoimittajalta. Lautakunnalle toimitetuista piirustuksista ei sellaisia myöskään ilmene. Tämän nojalla lautakunta katsoo, ettei vakuutetun toteuttama rakennustapa ole ollut virheellinen niiden tietojen nojalla, jotka hänellä ovat olleet käytettävissään hänen rakentaessaan rikkoutuneen hakelämpökeskuksen. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi evätä vahinkoa rakennustyövirheen perusteella, vaan keskuksen kärsimä vahinko tulee korvata vakuutettu J.S:n maatilavakuutuksesta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Aminoff, Kaivola, Kallioinen, Nyyssölä ja Sjögren sekä varajäsen Kainulainen. Sihteerinä toimi Savonen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA