Tapahtumatiedot

Meripelastusseura oli palauttanut käytössään olleen A Oy:n omistaman hydrokopterin ajamalla sen kalasataman laituriin 9.4.2011, mistä hydrokopteri oli tarkoitus siirtää seuraavana päivänä 10.4.2011 maantiekuljetuksena edelleen Y-kuntaan. Kun hydrokopteria oli tultu hakemaan 10.4.2011, se oli ollut uponneena laituriin kylkikiinnityksessä. Korvauksia vahingoista on haettu räätälöidystä venevakuutuksesta, jolla hydrokopteri oli vakuutettu kuljetus-, lastaus-, purku-, ilkivalta- ja palovakuutuksilla.

Vakuutusyhtiön päätös 12.5.2011

Vakuutusyhtiö on todennut päätöksessään, ettei A Oy:n venevakuutus korvannut uppoamisesta tai törmäyksestä aiheutuneita vahinkoja. Tämän vuoksi yhtiö ei korvannut hydrokopterin uppoamisesta aiheutuneita vahinkoja venevakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on lisäksi lausunut, että vaikka vakuutus olisi ollut kattavin venevakuutus, uppoamisvahinko ei olisi kuulunut korvauksen piiriin, sillä kyseisenä vahinkoajankohtana ei Ilmatieteen laitokselta saatujen tietojen mukaan ollut myrskyä eikä saatujen selvitysten perusteella ollut muutakaan näyttöä ehtojen mukaan korvattavan venevahingon tapahtumisesta.

Valitus

Ratkaisusuosituspyynnössä on kerrottu, että hydrokopterilla oli erikseen räätälöity venevakuutus, joka sisälsi kuljetus-, lastaus-, purku-, ilkivalta- ja palovakuutuksen. Vakuutuksen tarkoituksena oli turvata hydrokopterin kuljetus asiakkaille esittely- ja koekäyttöön kelirikkoaikana. Vahinkoajankohtana hydrokopteri oli vuokrattuna meripelastusseuralle koekäyttöön, josta se palautettiin huhtikuussa 2011. Palautus aloitettiin kuljettamalla hydrokopteri ajaen 9.4.2011 meripelastusseuran tukikohdasta X-kunnan kalasatamaan odottamaan kuljetuksen jatkumista seuraavana aamuna 10.4.2011 kuorma-autolla Y-kuntaan. Tämän yhtenäisen siirtokuljetuksen katkaisi hydrokopterin kalasatamassa tuntemattomasta syystä tapahtunut uppoaminen. Hydrokopteri oli erityisesti kelirikkoalus, joka liikkui vedessä, jäällä ja lumessa aikana, jolloin veneet eivät vastaavilla alueilla liikkuneet. Näin myös hydrokoptereille mahdollisesti sattuvat vahingot erosivat venevahingoista. Vakuutusyhtiö oli tietoinen näistä eroavaisuuksista ja niiden sisältämistä riskeistä myöntäessään hydrokopterille räätälöidyn vakuutuksen. Tuntemattomasta syystä tapahtunut hydrokopterin uppoaminen kesken siirtokuljetuksen oli korvattava täysimääräisesti vakuutuksesta, sillä myönnetty vakuutus korvasi vakuutuskirjan mukaan kuljetuksen ja ilkivallan. Oli kohtuutonta, että vakuutusyhtiö halusi siirtää koko vahingon asiakkaan kannettavaksi ilman perusteellista selvitystä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vastineessaan kertonut, että hydrokopterin omistaja oli pyytänyt tarjousta vakuutuksesta sen esittelykuljetuksille ja ilkivaltavahingoille säilytyksen aikana. Vakuutusyhtiön tuotepäällikkö sopi vakuutuksen sisällöstä 13.10.2009 vakuutuksenottajayrityksen edustajan kanssa puhelimitse. Vakuutuksen sovittiin kattavan kuljetus-, lastaus-, purku-, ilkivalta- ja palovahingot. Vakuutuksen laajuus räätälöitiin vakuutuksenottajan haluamaksi. Vakuutusturvaa haluttiin nimenomaan maantiekuljetuksille, koska kyseessä oli asiakkaille kuljetettava esittelylaite.

Yhtiö on lausunut, että kuljetuksella tarkoitettiin vakiintuneesti sitä, että vakuutuksen kohdetta kuljetetaan toisella kuljetusvälineellä. Kuljetusvälineelle itselleen oli saatavissa omat törmäys/kolarointivakuutukset. Hydrokopterille olisi voinut ottaa myös laajemman turvan, joka olisi kattanut muun muassa törmäysvahingot. Vakuutusyhtiön tiedossa ei ollut vakuutusta myönnettäessä, että vahingoittunut hydrokopteri oli ollut vuokrauskäytössä meripelastusseuralla. Mikäli vakuutusyhtiöllä olisi ollut tämä tieto, olisi tällä lisääntyneellä riskillä ollut vaikutusta ainakin vakuutusten hinnoitteluun.

Vakuutusyhtiön tarkastaja tarkasti hydrokopterin, eikä tarkastuksessa löytynyt mitään ulkopuolista syytä uppoamiselle. Vahinkotarkastuksessa todettiin oikeanpuoleisten rajoitinremmien repeytyminen, vasemmanpuoleisessa ponttonin etuosassa reunakaiteen vääntyminen ja pystytolpan hitsauksen repeytyminen irti ponttonista. Mitään näyttöä ilkivallan aiheuttamasta vahingosta ei löytynyt. Koska hydrokopterissa oli vain suppea vakuutus, ei ollut vakuutusyhtiön intressissä selvittää mahdollisen karilleajon tai pohjakosketuksen aiheutta­mia vaurioita. Kun hydrokopteri oli nostettu vedestä, vasemmassa pontto­nissa oli ollut vettä ja noston yhteydessä oli yhdestä tarkistusluukusta valunut vettä.

Korvauksenhakijan tuli näyttää toteen korvauksen peruste. Tapauksessa ei ollut selvitetty, milloin ja minkälaista ilkivaltaa hydrokopterille olisi tehty niin, että se olisi saatu upotetuksi. Näyttöä ei ollut mistään muustakaan suppean vakuutusturvan kattavan vahingon sattumisesta. Näyttövelvollisuus tältä osin ei ole vakuutusyhtiöllä.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vakuutuksenottaja oli tiennyt vakuutusturvan laajuudesta vakuutusta otettaessa. Vakuutusturva sekä vakuutustarve käytiin puhelimitse läpi. Vakuutuksenottaja oli nimenomaan halunnut hydrokopteriin suppean turvan. Laaja turva olisi ollut kolme kertaa kalliimpi. Tapauksessa ei ollut tapahtunut myyntivirhettä. Vakuutusyhtiö on katsonut, ottaen huomioon noston yhteydessä todetut vauriot ja vahinkotarkastajan paikalla tekemän vahinkotarkastuksen, ettei asiassa ollut tullut selvitetyksi, että hydrokopterille olisi tapahtunut vakuutuksesta korvattavaa vahinkotapahtumaa.

Mikäli Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön alkuperäinen kor­vauspäätös on ollut väärä, vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusehtojen koh­tien 14, 82.1, 82.2 ja 85.2 mukaiseen tiedonantovelvollisuuteen. Vuokrauskäyttö olisi vaikuttanut selkeästi riskin kasvamiseen ja siten myös vakuutuksen hinnoitteluun tai sen myöntämiseen.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot ja vakuutuskirjan merkinnät

Vakuutuskirjan mukaan kyseessä on ollut venevakuutusmuoto B. Vakuutuskirjassa on todettu, että ehdoista poiketen vakuutus sisältää kuljetus-, ilkivalta- ja palovakuutukset. Vakuutuslautakunnalle toimitetuissa venevakuutusehdoissa ei ole mainittu, mitä kuljetusvakuutuksella tarkoitetaan eikä muitakaan määräyksiä sen ehdoista.

Vakuutusyhtiöstä on ilmoitettu Vakuutuslautakunnalle puhelimitse kysyttäessä, ettei vakuutukseen ole sisältynyt erillisiä kuljetusvakuutusehtoja. 

Ratkaisu

Asiassa on kysymys siitä, oliko A Oy:n omistama hydrokopteri vakuutussopimuksen mukaisesti kuljetuksen alainen silloin, kun se upposi.

Hydrokopteri oli A Oy:n ilmoituksen mukaan meripelastusseuralla vuokralla ja meripelastusseuran palkkaama kuljettaja oli ajanut hydrokopterin seuran tukikohdasta kalasataman laituriin. Hydrokopteri oli pitänyt nostaa seuraavana päivänä kuorma-autoon, jolla se olisi kuljetettu Y-kuntaan. Kun hydrokopteria tultiin noutamaan kalasataman laiturista, se oli ollut uponneena. Uppoamisen syy ei ollut selvinnyt.

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että hydrokopterilla on ollut kuljetus-, las­taus-, purku-, ilkivalta- ja palovakuutukset. Erimielisyyttä on siitä, onko vahinko ollut vakuutussopimuksen mukainen kuljetus- tai ilkivaltavahinko.

Vakuutuksenottajan tulee osoittaa, että on tapahtunut korvattava vahinkotapahtuma. Mitään näyttöä siitä, että hydrokopteri olisi uponnut ilkivallan seurauksena, ei ole. Vakuutuslautakunta katsoo tämän vuoksi, ettei vahinko ole korvattava ilkivaltavakuutuksen perusteella.

Ratkaistavaksi asiassa tulee tämän vuoksi sen määrittäminen, millainen kuljetusvahinko on vakuutuksesta korvattava. Vakuutukseen ei ole sisällytetty mitään kuljetusvakuutusehtoja. Tapaukseen sovellettavissa venevakuutusehdoissa ei ole kuljetusvahinkoa tai kuljetusta mitenkään määritetty. Vakuutuslautakunta katsoo, että tällöin tulee lähteä kuljetus-sanan yleisestä merkityksestä. Nykysuomen sanakirjan mukaan yksi kuljetus-sanan merkitys tarkoittaa kulkuneuvon ajamista tai ohjaamista, esimerkiksi veneen kuljettamista. Toisaalta kuljetus tarkoittaa myös jonkin esineen viemistä jollakin kulkuneuvolla, esimerkiksi veneen viemistä kuorma-autolla tai peräkärryllä. Täten kuljettamista on sekä hydrokopterin kuljettaminen eli ajaminen meripelastusseuran tukikohdasta kalasataman laituriin että hydrokopterin kuljettaminen kuorma-autolla satamasta määräpaikkaan Y-kuntaan. Kuljetuksen tarkoituksena on ollut hydrokopterin vieminen meripelastusseuran tukikohdasta Y-kuntaan. Vakuutuslautakunta katsoo, että samana yhtenäisenä kuljetuksena voidaan pitää myös sellaista kuljetusta, jossa välillä yövytään ja heti tämän jälkeen jatketaan matkaa. Näin on määritelty muun muassa yleisesti ajoneuvojen autopalveluvakuutuksissa yhtenäinen korvattava matka, jota määritelmää voidaan analogisesti soveltaa nyt kyseessä olevassa tapauksessa yhtenäistä kuljetusta määritettäessä.

Vakuutuslautakunta katsoo kaiken edellä lausumansa perusteella, että A Oy:n hydrokopteri on ollut kuljetuksessa, kun se on uponnut. Tällöin korvaukset tulee maksaa A Oy:n kuljetusvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut vetoavansa vakuutusehtojen kohtiin 14, 82.1, 82.2 sekä 85.2, joissa on määritelty muun muassa vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuudesta vaaran lisääntyessä vahinkovakuutuksessa sekä vakuutuksen voimassaolosta vakuutettavan esineen vuokrauksen aikana. Vakuutusyhtiö ei ole vaatinut kuitenkaan mitään oikeusseuraamusta, vaikka mainittuja ehtokohtia voitaisiinkin tapaukseen soveltaa. Tämän vuoksi mainittuihin kohtiin vetoamisella ei ole merkitystä asian ratkaisun kannalta.

Vakuutuslautakunta katsoo edellä olevan perusteella, että hydrokopterin uppoamisesta aiheutuneet vauriot ovat vakuutuksesta korvattavia.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheen­johtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA