A teki 20.7.2011 vakuutusyhtiölle sähköisen vakuutushakemuksen, joka koski kotivakuutusta. A oli merkinnyt hakemukseen muun muassa osoitetietonsa ja sen, että vakuutuksen hinta-arvio on 186 euroa vuodessa yhdessä erässä maksettuna. Hakemuksen yhteydessä A ilmoitti haluavansa yhteydenoton asiassa sähköpostitse.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö ilmoitti A:lle 21.7.2011 sähköpostilla, että hänelle ei voida myöntää kotivakuutusta riskienhallintasyistä
Valitus
A:n mukaan hän puolisonsa kanssa yrittänyt saada perheelle kotivakuutusta, koska heidän vuokranantajansa edellyttää sitä. Vakuutusyhtiö ei suostu myöntämään kotivakuutusta maksuhäiriömerkintöihin viittaamalla. A:n mukaan he ovat tarjoutuneet maksamaan vakuutusmaksut etukäteen vuoden tai kahden ajalle, mutta kotivakuutusta ei ole myönnetty.
Vakuutussopimuslain muutoksen myötä maksuhäiriömerkintä ei voi olla ainoa syy hakemuksen hylkäämiselle. Vakuutusyhtiön tulee myöntää kotivakuutus.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiön vastineen mukaan virkailija on vakuutusyhtiön riskienhallintaohjeiden mukaisesti tarkastanut A:n luottotiedot. Tarkastuksessa on ilmennyt, että A:lla on maksuhäiriömerkintöjä. Virkailija on ottanut sisäisten riskienhallintaohjeiden mukaisesti yhteyttä vakuutusyhtiön lakimieheen, joka on arvioinut maksuhäiriömerkintöjen merkitystä vakuutusyhtiön riskinhallintaohjeiden mukaisesti. Harkinnan jälkeen on päädytty siihen, että A:lle ei myönnetä kotivakuutusta.
Vastineen mukaan A:n maksuhäiriömerkintöjen määrän (19 kappaletta) ja niiden tuoreuden (viimeisin 15.6.2011) perusteella heinäkuussa 2011 ei ole ollut näköpiirissä, että maksuhäiriöt olisivat A:n kohdalla ohitse. Merkintöjen perusteella oli sen sijaan nähtävissä, että maksuhäiriöt ovat jatkuneet viimeiset vuodet ja jatkuvat edelleen. Lisäksi asiassa on vakuutusyhtiön mukaan huomioitu, että velkojina on ollut rekisteritietojen mukaan rahoitusalan toimijoita. Vakuutusyhtiön ollessa myös rahoitusalalla toimiva palveluntarjoaja on tätä pidetty erityisen huolestuttavana. Vakuutusyhtiön mukaan A:lla ei ole aikaisemmin ollut sen myöntämiä vakuutuksia.
Vakuutushakemuksen perusteella ei vakuutusyhtiön mukaan voida katsoa, että A olisi tarjoutunut maksamaan etukäteen vuoden tai kahden vakuutusmaksuja, kuten A on Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan kirjelmässä ilmoittanut. Vaikka näin olisi, ei vakuutusyhtiöllä vastineen mukaan automaattisesti voida katsoa olevan velvollisuutta myöntää vapaaehtoista kotivakuutusta etukäteismaksutarjouksen perusteella. Kotivakuutus on luonteeltaan massatuote, jonka edullisuus perustuu vakuutuksen automatisoituun luonteeseen vakuutusyhtiön tietojärjestelmissä. Yksittäisen vakuutuksen käsittely ja hoitaminen manuaalisesti ei A:n vakuuttamistarve eli yksittäisen kerrostaloasunnon irtaimiston vakuuttaminen huomioiden ole vakuutusyhtiön kannalta kannattavaa tai kustannustehokasta. Tietojärjestelmistä johtuen vain ensimmäisen vakuutuskauden vakuutusmaksu on nykyisellään mahdollista vastaanottaa käteissuorituksena. Vakuutusyhtiön ei voida edellyttää ryhtyvän aikaa vieviin ja manuaalisesti syötettäviin erityisjärjestelyihin yksittäisen vakuutusturvan varmistamiseksi riskienhallintaohjeistuksesta poikkeavasti, vaikka kysymyksessä olisi kuluttaja-asiakas.
Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan vakuutussopimuslain 6 a §:ään ja sen esitöihin. Lain esitöiden yleisperusteluissa on todettu, ettei vakuutusyhtiöillä ole velvollisuutta myöntää kuluttajille vapaaehtoisia vakuutuksia, vaan sillä on oikeus evätä vakuutus silloin, kun epäämiselle on asianmukainen, hyväksyttävä peruste. Hyväksyttävät perusteet voivat esitöiden mukaan liittyä muun muassa yhtiön yleisiin vastuunvalintaperiaatteisiin, yksittäistapauksissa vakuutuskohteeseen taikka vakuutuksenottajan tai vakuutetun henkilöön. Vakuutuksen hakijan asema voidaan esitöiden mukaan riittävästi turvata asettamalla vakuutuksenantajalle velvollisuus perustella vakuutushakemuksen hylkäävä päätös. Vakuutussopimuslain 6 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on lisäksi todettu, että vakuutushakemuksen hylkääminen pelkästään luottotietorekisterissä olevan maksuhäiriömerkinnän vuoksi ei ole hyväksyttävää. Vakuutuksenantajalla on tällaisissa tapauksissa lähtökohtaisesti oikeus vaatia käteismaksua 11 §:n 3 momentin nojalla. Käteismaksuehdonkin käytössä tulisi käyttää tapauskohtaista harkintaa, koska maksuhäiriömerkintä voi johtua hyvin moninaisista syistä eikä sen perusteella välttämättä voi päätellä mitään vakuutuksen hakijan kyvystä tai halusta hoitaa vakuutusmaksunsa. Maksuhäiriömerkintä voi olla kuitenkin hyväksyttävä syy kieltäytyä vakuutuksen myöntämisestä, jos sen perusteella voidaan objektiivisesti arvioida, että asiakas tulee vastaisuudessakin laiminlyömään vakuutusmaksun suorittamisen.
Vakuutusyhtiön mukaan sen päätös olla myöntämättä A:lle kotivakuutusta on lain, esitöiden ja hyvän vakuutustavan mukainen. Vakuutusyhtiön ratkaisu ei sellaisenaan ole perustunut ainoastaan maksuhäiriömerkintään, vaan kokonaisharkintaan ottaen huomioon vakuutusyhtiön sisäiset riskienhallintaohjeet sekä A:n edelleen jatkuvat ja lukuisat maksuhäiriöt, jotka myös liittyvät rahoitusalan yrityksiin. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut sähköpostissa A:lle, että riskienhallintasyistä ei vapaaehtoista vakuutusta voida myöntää. Vakuutusyhtiön mukaan se on ilmoittanut vakuutussopimuslain mukaisen hyväksyttävän hylkäysperusteen, vaikkakin perustelut hakijalle ovat olleet suhteellisen niukkoja. Peruste on ilmoitettu vakuutussopimuslain edellyttämällä tavalla kirjallisesti.
Vakuutusyhtiön mukaan etukäteismaksua on mahdollista käyttää maksuhäiriötilanteissa. Velvollisuutta etukäteismaksun hyväksymiseen vakuutusyhtiöllä ei ole. A ei ole etukäteismaksua vakuutusyhtiölle tarjonnut eikä vakuutusyhtiö ole myöskään kyseistä mahdollisuutta A:lle ehdottanut.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Lainsäädäntö
Vakuutussopimuslain 6 a §:n (Tieto hylkäysperusteesta) mukaan jos vakuutusta ei myönnetä kuluttajalle tai kuluttajaan 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettavalle, vakuutusta hakeneelle on ilmoitettava hylkäysperuste, jollei hylkäys perustu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (503/2008) 26 §:ään. Peruste on ilmoitettava kirjallisesti. Hylkäysperusteen on oltava lain ja hyvän vakuutustavan mukainen.
Vakuutussopimuslain 11.3 §:n (Vastuun alkaminen) mukaan vakuutusehdoissa voidaan määrätä, jos siihen vakuutuksen laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on aihetta, että vakuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytyksenä on vakuutusmaksun suorittaminen. Vakuutuksenantajan on saadakseen vedota tällaiseen vakuutusehtojen määräykseen tehtävä siitä merkintä vakuutusmaksua koskevaan laskuun.
Vakuutussopimuslain 16 §:n (Jatkuvan vahinkovakuutuksen irtisanominen) mukaan vahinkovakuutuksen ehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantajan vastuu jatkuu vakuutuskauden kerrallaan, jollei jompikumpi sopimuspuoli irtisano sopimusta (jatkuva vahinkovakuutus).
Vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vahinkovakuutus päättyväksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanomiselle on oltava hyvän vakuutustavan mukainen peruste. Irtisanomista koskeva ilmoitus on lähetettävä vakuutuksenottajalle viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste, jollei irtisanominen perustu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 26 §:ään. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, irtisanominen on mitätön.
Vakuutussopimuslain 38.1 §:n (Vakuutusmaksun suorittaminen) mukaan vakuutusmaksu on suoritettava kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle vakuutusmaksua koskevan laskun. Ensimmäistä maksua ei kuitenkaan tarvitse suorittaa ennen vakuutuksenantajan vastuun alkamista, ellei maksun suorittaminen ole vakuutusehtojen mukaan vakuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytys, eikä myöhempiä maksuja ennen sovitun vakuutusmaksukauden tai vakuutuskauden alkamista. Jos vakuutuksenantajan vastuu alkaa joltakin osin myöhemmin, tätä osaa koskevaa vakuutusmaksua ei tarvitse suorittaa ennen vastuun alkamista.
Vakuutussopimuslain 39.1 §:n (Vakuutusmaksun viivästyminen) mukaan jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen 38 §:ssä säädetyssä määräajassa, vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Vakuutusmaksun laiminlyönnin takia ei kuitenkaan saa irtisanoa 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa vahinkovakuutusta.
Vakuutussopimuslain 40.1 §:n (Vastuun jatkuminen ja vakuutusmaksun ulosottokelpoisuus jatkuvassa vahinkovakuutuksessa) mukaan jos jatkuvan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa on määrätty, että vakuutuksenantajan vastuu ei lakkaa ennen vakuutuskauden päättymistä vaikka vakuutuskautta koskevaa maksua ei olisikaan määräaikana suoritettu, vakuutuksenantaja saa periä vakuutusmaksun viivästyskorkoineen ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä noudattaen, mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään edellyttäen, että vakuutuksenantaja on tehnyt tästä merkinnän vakuutusmaksua koskevaan laskuun.
Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lain 12.1 § (Sopimusta koskevien muotovaatimusten täyttäminen sähköisesti) mukaan jos sopimus on lain mukaan tehtävä kirjallisesti, vaatimuksen täyttää myös sellainen sähköinen sopimus, jonka sisältöä ei voida yksipuolisesti muuttaa ja joka säilyy osapuolten saatavilla. Jos sopimus on lain mukaan allekirjoitettava, sovelletaan, mitä sähköisistä allekirjoituksista erikseen säädetään. Mitä tässä momentissa säädetään, koskee vastaavasti sopimussuhteeseen liittyviä osapuolten ilmoituksia ja muita toimenpiteitä, joiden on lain mukaan oltava kirjallisia tai allekirjoitettuja.
Vapaaehtoisen vakuutuksen myöntämisestä
Vakuutushakemuksen hylkäysperusteista
Vakuutussopimustoimintaa koskevassa lainsäädännössä ei säädetä vapaaehtoisia vakuutuksia koskevasta sopimuspakosta, joka nimenomaan velvoittaisi vakuutusyhtiötä solmimaan vakuutussopimuksen. Vakuutussopimuslain 6 a § edellyttää, että vakuutusyhtiö perustelee vakuutuksen myöntämisen epäämisen laissa tarkoitetuissa tilanteissa. Lainkohdan mukaan vakuutusyhtiön käyttämän hylkäysperusteen tulee olla lain sekä hyvän vakuutustavan mukainen ja se on ilmoitettava kirjallisesti.
Vakuutussopimuslaissa ei ole vahinkovakuutusten myöntämistä koskevia erityissäännöksiä. Lain esitöiden (HE 63/2009, s. 18) mukaan lainsäädäntöön sisältyvistä muista säännöksistä tärkeä on perustuslain 6 §:ään sisältyvä yhdenvertaisuuden periaate, jota on myös noudatettava vakuutushakemuksista päätettäessä. Tämä merkitsee sitä, että vakuutusyhtiöt eivät ilman hyväksyttävää perustetta saa asettaa vakuutuksen hakijoita eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Vakuutussopimuslain hallituksen esityksessä 63/2009 kuvataan hyvän vakuutustavan mukaisten hylkäysperusteiden lähtökohtia. Vakuutusyhtiöillä on vastuunvalintaperiaatteet, joissa määritellään minkälaisia riskejä ja millä ehdoilla vakuutuksenantaja vakuuttaa. Jos vakuutusta ei myönnetä, tulee hakemuksen hylkäämisen lähtökohtaisesti perustua vakuutuksenantajan vastuunvalintaperiaatteisiin eli siihen, minkälaisille riskeille vakuutusyhtiö tarjoaa vakuutuksia. Hallituksen esityksen mukaan vakuutettavaan riskiin liittyvien syiden lisäksi vakuutuksenantajalla saattaa olla erityisiä, vakuutuksen hakijan henkilöön liittyviä syitä, joiden vuoksi on hyväksyttävää hylätä vakuutushakemus. Hyväksyttäviä henkilöön liittyviä syitä ovat muun muussa vakuutuksen hakijan aikaisempi petosrikos vakuutusasioissa taikka uhkaava käytös vakuutusyhtiön edustajaa kohtaan.
Vakuutushakemuksen hylkääminen pelkästään luottotietorekisterissä olevan maksuhäiriömerkinnän vuoksi ei ole hallituksen esityksen mukaan hyväksyttävää. Vakuutuksenantajalla on tällaisissa tapauksissa lähtökohtaisesti oikeus vaatia tapauskohtaisen harkinnan perusteella käteismaksua. Hallituksen esityksen mukaan maksuhäiriömerkintä voi olla hyväksyttävä syy kieltäytyä vakuutuksen myöntämisestä, jos sen perusteella voidaan objektiivisesti arvioida, että asiakas tulee vastaisuudessakin laiminlyömään vakuutusmaksun maksamisen.
Maksuhäiriömerkintä, käteismaksuehto ja vakuutusyhtiön tarjoamat vakuutustuotteet
Vakuutussopimuslain 6 a §:n mukaan vakuutusyhtiön käyttämän vakuutushakemuksen hylkäysperusteen tulee olla hyvän vakuutustavan mukainen. Hyvän vakuutustavan mukaisten hylkäysperusteiden joukkoa tai täsmällistä sisältöä ei ole laissa tai sen esitöissä määritelty. Maksuhäiriömerkinnän käyttämistä hylkäysperusteena on käsitelty aikaisemmin Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton hallituksen vuonna 2002 hyväksymissä periaatteissa, joiden sisältö maksuhäiriömerkinnän vaikutuksen osalta vastaa keskeisiltä osiltaan edellä käsiteltyä vakuutussopimuslain hallituksen esitystä. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan nämä kirjalliset lähteet luonnehtivat keskeisesti hyvän vakuutustavan sisältöä maksuhäiriöihin liittyvissä kieltäytymistilanteissa.
Menettely, jossa vakuutushakemus hylätään automaattisesti pelkästään vakuutuksen hakijan maksuhäiriömerkinnän perusteella, ei ole asianmukainen. Hyvän vakuutustavan voidaan katsoa edellyttävän, että tällaisissa tilanteissa vakuutuksen hakijan maksuhäiriömerkintöjen sisältö selvitetään ja niiden perusteella arvioidaan vakuutuksen hakijan mahdollisuudet suoriutua vakuutusmaksujen maksamisesta.
Vapaaehtoisissa jatkuvissa vahinkovakuutuksissa osapuolten sopimussuhde jatkuu vakuutuskauden vaihtuessa, jollei toinen sopimuspuolista irtisano vakuutusta. Sopimussuhteen lähtökohtainen jatkuminen vakuutuskauden vaihtuessa on osa sopimuksen sisältöä. Tämän takia tilanteissa, joissa vakuutuksen hakijalla on maksuhäiriömerkintä, voidaan maksuhäiriömerkintöjen laadun ja sisällön perusteella tarkastella myös sitä, miten vakuutuksen hakijan voidaan arvioida jatkossa voivan suorittaa vakuutusmaksuja.
Jos vakuutuksen hakijan maksuhäiriöiden perusteella voidaan objektiivisesti arvioida, että hän ei jatkossa tulisi suorittamaan vakuutusmaksuja, voidaan maksuhäiriöperustetta pitää hyvän vakuutustavan mukaisena kieltäytymisperusteena. Arvio tulevasta vakuutusmaksujen suorittamisesta tulee tehtäväksi tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti keskeisinä seikkoina arvioita tehtäessä voidaan pitää aikaisempien maksuhäiriöiden ajankohtaa, kohdistumista, lukumäärää, toistuvuutta, yksittäisten hoitamattomien velvoitteiden suuruuksia sekä hoitamattomien velvoitteiden kokonaismäärää.
Hyvä vakuutustapa ei edellytä vapaaehtoisen jatkuvan vahinkovakuutuksen myöntämistä silloin, kun on ilmeistä, että vakuutuksen hakija tulisi myöhemmin laiminlyömään päävelvoitteensa eli vakuutusmaksun maksamisen. Käteismaksuehtoa eli menettelyä, jossa ensimmäisen vakuutuskauden vakuutusmaksu maksetaan ennen vakuutusyhtiön vastuun alkamista, voidaan vapaaehtoisten jatkuvien vahinkovakuutusten osalta yleensä pitää maksuhäiriömerkintöjä koskevissa tapauksissa hyvän vakuutustavan edellyttämänä vaihtoehtona silloin, kun vakuutuksen hakijan maksuhäiriömerkinnät eivät ole vakavia ja vakuutuksen hakijan voidaan arvioida tulevaisuudessa todennäköisesti suorittavan vakuutusmaksut. Sen sijaan pelkästään merkitykseltään vähäisen maksuhäiriömerkinnän ei yleensä tulisi johtaa vapaaehtoisissa vakuutuksissa käteismaksuehdon käyttämiseen.
Vapaaehtoisten vakuutusten kohdalla vallitsee lähtökohtaisesti sopimusvapaus vakuutustuotteiden sisällön osalta. Sen mukaisesti vakuutusyhtiö voi harkita, minkälaisia vakuutustuotteita se tarjoaa yleisölle. Markkinoilla olevat kotivakuutukset ovat yleensä jatkuvia vahinkovakuutuksia ja niiden vakuutuskaudet ovat pääsääntöisesi yhden vuoden mittaisia. Vakuutussopimuslain 38 §:n mukaan vakuutusyhtiö ei voi edellyttää vakuutuksenottajan suorittavan myöhempien vakuutuskausien vakuutusmaksuja ennen uuden vakuutuskauden alkamista.
Lainsäädäntö ei edellytä, että vakuutusyhtiö tarjoaisi esimerkiksi kotivakuutuksia, jotka sovittaisiin ja maksettaisiin kerralla usean vuoden määräajaksi. Kun vakuutustuotteiden sisällön määrittämisen osalta vallitsee lähtökohtainen tuotekehittelyvapaus, ei hyvän vakuutustavan voida katsoa edellyttävän, että vakuutusyhtiö välttämättä tarjoaisi tällaisia vakuutustuotteita.
Vakuutussopimuslain 6 a §:n hallituksen esityksen mukaan vakuutussopimuslain 11.3 §:ssä tarkoitetun käteismaksuehdon käyttäminen on mahdollista maksuhäiriötapauksissa. Edellä kuvatun mukaisesti käteismaksuehdon tarjoamista voidaan pitää perusteltuna menettelynä sellaisissa maksuhäiriötilanteissa, joissa vakuutuksen hakijan voidaan arvioida jatkossa suoriutuvan vakuutusmaksujen suorittamisesta.
Ratkaisu
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut sähköpostilla A:lle, että se ei myönnä tälle kotivakuutusta. Viestin mukaan ratkaisu perustuu riskienhallintasyihin. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kumpikaan osapuoli ei ole esittänyt vakuutushakemuksen yhteydessä käteismaksuehdon käyttämistä. Vakuutuslautakunta huomauttaa, että A:n itsensä halukkuus etukäteismaksun suorittamiseen on ilmennyt vakuutusyhtiölle viimeistään Vakuutuslautakunnalle toimitetusta kirjelmästä.
Vakuutussopimuslain 6 a §:n mukaan vakuutusyhtiön tulee ilmoittaa kieltäytymisen syynä oleva peruste kirjallisesti. Lain esitöiden (HE 63/2009, s. 18) mukaan paitsi paperilla ilmoitus voidaan tehdä myös tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lain 12 §:ssä säädetyllä tavalla sähköisesti. Kyseinen lainkohdan mukaan kirjallisen muodon vaatimuksen täyttää myös sellainen sähköinen sopimus, jonka sisältöä ei voida yksipuolisesti muuttaa ja joka säilyy osapuolten saatavilla. Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lain 12 §:n esitöiden (HE 194/2001) mukaan tämän vaatimuksen täyttää esimerkiksi sähköpostitse tehty sopimus, joka on allekirjoitettu sähköisesti siten, että sisällön muuttumattomuus on varmistettavissa.
Vakuutuksen myöntämistä koskevan kieltäytymisilmoituksen muotovaatimuksen keskeisenä tarkoituksena on, että vakuutuksen hakija saa selkeässä muodossa tiedon vakuutusyhtiön käyttämästä kieltäytymisperusteesta. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutushakemusta koskevan kieltäytymisilmoituksen kohdalla vakuutusyhtiön lähettämä sähköpostiviesti täyttää yleensä tämän tarkoituksen. Vakuutussopimuslain 6 a § ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lain 12 § huomioiden Vakuutuslautakunta pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että vakuutusyhtiö antaa kieltäytymisilmoituksen paperisena asiakirjana, mikäli vakuutuksen hakija näin haluaa. Tässä tapauksessa A on ilmoittanut haluavansa vastauksen sähköpostilla ja hän on saanut tällä tavalla tiedon vakuutusyhtiön kielteisestä ratkaisusta ja vakuutusyhtiön ilmoittamasta kieltäytymisperusteesta.
Hylkäysperusteen ilmoittamisen tarkoituksena on vakuutuksen hakijan aseman turvaaminen. Ilmoituksen perusteella hakija saa tiedon vakuutushakemuksen hylkäämisen syystä. Vakuutusyhtiön ilmoituksen perusteella voidaan arvioida, onko hylkäysperuste ollut lain ja hyvän vakuutustavan mukainen.
Tarkasteltavassa asiassa A:lle on hänen kirjelmänsä perusteella ollut selvää, että vakuutusyhtiön kieltäytymisperusteena on ollut maksuhäiriömerkintä. Vakuutuslautakunta huomauttaa kuitenkin yleisesti, että vakuutusyhtiön sähköpostiviestissä käyttämää kieltäytymisperuste eli viittaaminen riskienhallintasyihin jättää hylkäysperusteen täsmällisen syyn epäselväksi. Mikäli vakuutusyhtiö hylkää vakuutushakemuksen vakuutuksen hakijan maksuhäiriömerkinnän perusteella, tulee tämä peruste ilmoittaa vakuutuksen hakijalle selkeästi.
A:lla on vakuutusyhtiön toimittaman maksuhäiriöluettelon mukaan ollut vakuutusta haettaessa 19 häiriömerkintää, jotka vaihtelevat suuruudeltaan 50 eurosta
3 000 euroon. Merkinnät on rekisteröity noin vuoden ajalla ennen vakuutushakemusta. Maksuhäiriöluettelon merkintöjen perusteella tulevien vakuutusmaksujen suorittamisen laiminlyönnin riskin voidaan A:n kohdalla katsoa olleen vakuutuksia haettaessa niin merkittävä, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus kieltäytyä kotivakuutuksen myöntämisestä tällä perusteella. Käytettävissä olevasta selvityksestä ei myöskään ilmene, että A:n tilanteessa olisi edellä kuvatuilta osin tapahtunut vakuutuksen hakemisen jälkeen sellaista muutosta, jonka perusteella asiaa tulisi arvioida tällä hetkellä toisin. Vakuutusyhtiön kieltäytyminen on ollut lain ja hyvän vakuutustavan mukainen. Tällaisessa tilanteessa Vakuutuslautakunnalla ei ole perusteita suosittaa vakuutuksen myöntämistä käteismaksuehdollakaan, vaikka vakuutuksen hakijalla olisi vakuutuksen saamiselle perusteltu tarve.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Pesonen. Sihteerinä toimi Korkeamäki.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA