Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja oli myynyt useilta metsänomistajilta saamiensa valtakirjojen ja toimeksiantosopimusten perusteella raakapuuta puunjalostustoimintaa harjoittaneelle X:Oylle vuodesta 2005 alkaen. X Oy oli ilmoittanut 30.4.2009 hakeutumisestaan yrityssaneeraukseen. Saneerausmenettely oli alkanut 7.5.2009 ja saneerausohjelma oli vahvistettu 17.6.2010. Sittemmin X Oy asetettiin kuitenkin konkurssiin 30.3.2011.

X Oy:n yrityssaneerausmenettelyn alkaessa vakuutuksenottajan välittämien puiden kauppahintasaatavia oli ollut maksamatta 2.4.2009 päivätyn laskun, eräpäivältään 21.4.2009, mukaan 9.432,19 euroa ja 11.5.2009 päivätyn laskun, eräpäivältään 21.5.2009, mukaan 26 093,12 euroa. Vakuutuksenottajan selvityksen mukaan laskuilla veloitetut puut oli toimitettu X Oy:lle maalis- ja huhtikuussa 2009 maksuehdolla yksi kuukausi toimituksesta.  X Oy:n maksukyvyttömyyden vuoksi kyseiset metsänomistajien yhteensä 35 525,31 euron saatavat jäivät lopulta kokonaan ilman suoritusta.  

Vakuutuksenottaja katsoi aiheuttaneensa huolimattomuudellaan metsänomistajille vastaavan taloudellisen vahingon, minkä vuoksi se itse maksoi metsänomistajille X Oy:ltä saamatta jääneet suoritukset. Vakuutuksenottajan mukaan sen toiminnanjohtaja oli jättänyt selvittämättä vuorotteluvapaalta palaamisensa jälkeen X Oy:n taloudellisen tilanteen, minkä vuoksi asianmukaista vakuutta kauppahintasaataville ei ollut vaadittu. X Oy:n ajoittaisiin maksuviivästyksiin ei ollut kiinnitetty huomiota ja puuntoimituksia oli jatkettu kevääseen 2010 asti, vaikka vuoden 2009 keväällä syntynyt saatava oli ollut maksamatta. X Oy:n huolestuttava tilanne oli ollut esillä jo tammikuussa 2009.

Vakuutuksenottaja ja vakuutusyhtiö ovat erimielisiä siitä, onko vahinko korvattava vakuutuksenottajan varallisuusvastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on 1.12.2010 päivätyssä korvauspäätöksessään lausunut, ettei vakuutuksenottaja ollut toiminut huolimattomasti myydessään puuta metsänomistajien valtuuttamana, sillä X Oy:llä ei ollut maksuhäiriömerkintöjä ennen sen hakeutumista yrityssaneeraukseen. Kun mitään tietoa maksuvaikeuksista ei ollut saatavilla, ei mitään metsänomistajille vahinkoa aiheuttanutta laiminlyöntiä ollut tapahtunut.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on pyytänyt Vakuutuslautakunnan ratkaisua korvauksen maksamisesta varallisuusvastuuvakuutuksesta katsoen olleensa korvausvastuussa metsänomistajia kohtaan. Vakuutuksenottaja on perustellut vaatimustaan sillä, että vahinko oli tapahtunut vakuutuskauden aikana ja se johtui laiminlyönnistä. Oikeuskäytännön mukaan vastaavassa tapauksessa vastuun kauppahintasaatavista oli katsottu syntyneen (Rovaniemen hovioikeus 25.1.1996, Dnro S 94/243).

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on viitannut vakuutuksenottajan toimittamaan yhteenvetoon vuosina 2005 ja 2008 - 2010 X Oy:lle osoitetuista laskuista. Vuonna 2008 vakuutuksenottaja oli lähettänyt viisi laskua, joista neljä oli tiliytynyt vakuutuksenottajalle kolmen päivän sisällä eräpäivästä ja viides eräpäivänä olleen perjantain jälkeisenä maanantaina. Yksi vuoden 2008 laskuista oli tiliytynyt kahdessa eri osassa, puolet yhdeksän päivää eräpäivästä ja puolet 17 päivää eräpäivästä. Vuonna 2009 vakuutuksenottaja oli lähettänyt sahalle yhteensä viisi laskua, joista kolme oli tiliytynyt kahden päivän sisällä eräpäivästä. Viimeiset kaksi, joiden eräpäivät olivat joko juuri ennen saneeraukseen hakeutumista 21.4.2009 tai sen jälkeen 21.5.2009, olivat aiheuttaneet metsänomistajien nyt puheena olevan menetyksen.

Vuosien 2005 ja 2010 laskuyhteenvedot eivät olleet merkityksellisiä, sillä vuodesta 2005 yrityssaneeraukseen oli kulunut useita vuosia ja vuoden 2010 laskutus on tapahtunut saneerauspäätöksen jälkeen. Sinänsä yksi lasku oli vuonna 2005 maksettu yhdeksän päivää eräpäivän jälkeen, mutta sen jälkeen maksut olivat jatkuneet normaalisti. Muutaman päivän myöhästely laskujen maksussa ei ollut kyseisellä alalla tavatonta.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vakuutuksenottaja metsänomistajien toimeksisaajana ei ollut toiminut huolimattomasti, joten se ei ollut vahingosta korvausvastuussa. Korvausvastuun puuttuessa varallisuusvastuuvakuutuksesta ei voitu maksaa korvausta.

Vakuutusyhtiö on todennut, että asiassa oli kyse valtuutuksesta ja valtuutetun eli toimeksisaajan mahdollisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta päämiehelleen eli toimeksiantajalle. Metsänomistajat olivat valtuuttaneet vakuutuksenottajan tekemään puolestaan oikeustoimen, tässä tapauksessa myymään metsänomistajien puuta. Valtuutuksessa toimeksisaaja jää itse oikeustoimen ulkopuolelle eikä tule sen osapuoleksi. Päämies eli tässä tapauksessa metsänomistajat eivät voineet kohdistaa toimeksisaajaan vaatimuksia yksinomaan sen perusteella, ettei päämiehen sopimuskumppani ollut täyttänyt sopimukseen perustuvia velvoitteitaan.

Toimeksisaajan vastuu on vahingonkorvausvastuuta. Toimeksisaaja voi joutua korvausvastuuseen päämiestään kohtaan, mikäli toimeksisaaja on toiminut sovittua oikeustointa tehtäessä huolimattomasti, päämiehelle on aiheutunut vahinkoa ja tämä vahinko on syy-yhteydessä toimeksisaajan huolimattomaan toimintaan.

Tässä tapauksessa X Oy:n yrityssaneeraukseen hakeutuminen oli tullut vakuutuksenottajalle yllätyksenä. X Oy:llä ei ollut maksuhäiriömerkintöjä ennen saneerausmenettelyyn hakeutumista. Tästä syystä, vaikka vakuutuksenottaja olisikin jättänyt X Oy:n maksuhäiriömerkinnät tarkistamatta, ei tällä seikalla ollut merkitystä, sillä X Oy:n ensimmäinen maksuhäiriömerkintä oli tullut, kun se hakeutui yrityssaneerausmenettelyyn. Täten mahdollinen maksuhäiriötietojen tarkastamatta jättäminen ei ole ollut syy-yhteydessä vahinkoon.

Myöskään se, että X Oy:n maksut olivat silloin tällöin olleet muutaman päivän myöhässä, ei osoittanut vakuutuksenottajan huolimattomuutta toimeksiannon suorittamisessa. Suurin osa laskuista oli maksettu ennen saneerausmenettelyyn hakeutumista vuosina 2008 - 2009 täysin ajallaan. Ainoan pidempään erääntyneenä olleen laskun eräpäivä oli ollut 21.12.2008 ja summa 41 290,11 euroa. Sekin oli kuitenkin kokonaan maksettu. Ottaen huomioon, että alalla oli varsin yleistä, että maksut viivästyivät muutaman päivän, ei näitä viivästyksiä voitu pitää sellaisina, että X Oy:n maksukyvyttömyyden olisi tullut olla niistä pääteltävissä varsinkaan, kun X Oy oli suoriutunut suurimmankin laskun maksusta.

Vakuutuksenottajan viittaama hovioikeuden tuomio 25.1.1996 asiassa S 94/243 oli tosiseikoiltaan erilainen. Kyseisessä tapauksessa puukauppaa varten annetussa valtakirjassa oli nimenomaisesti sovittu, että puiden luovutus tapahtui ja omistusoikeus puihin siirtyi vasta, kun kyseinen konkurssiin mennyt saha maksaa hakkaamansa puut. Lisäksi valtakirjassa oli nimenomaisesti sovittu, että valtuutetun oli tullut seurata myös puutavaran ostajan suorittamia maksuja ja tarvittaessa ryhtyä perintätoimiin. Valtakirjaan oli otettu ehto, jossa oli sovittu, että puutavaran ostajalta otetaan kauppahinnan vakuudeksi pankkitakaus, josta vaatimuksesta oli myöhemmin luovuttu metsänomistajien hyväksynnällä.

Kyseisessä tuomiossa oli katsottu, että omistusoikeuden siirtymistä koskeva poikkeuksellinen ehto oli aiheuttanut valtuutetulle erityisen huolellisuusvelvoitteen varmistaa, ettei puutavaraa luovutettu ennen sen maksamista. Koska tämä huolellisuusvelvoite oli laiminlyöty, toimeksiannon täyttämisessä oli virhe ja valtuutettu oli korvausvelvollinen metsänomistajille.

Nyt käsittelyssä olevassa tapauksessa vakuutuksenottajan ja metsänomistajien välisissä valtakirjoissa ei ollut sovittu tällaisesta maksujen valvomisesta ja omistusoikeuden siirtymisestä vasta maksun tapahduttua. Näin ollen kyseinen hovioikeuden tuomio ei soveltunut nyt kyseessä olevan tapauksen arviointiin.

Vakuutuksenottaja ei ollut myöskään ylittänyt toimivaltaansa tai kelpoisuuttaan toimeksiantoa suorittaessaan. Vakuutusyhtiö onkin katsonut, että vakuutuksenottaja oli toimeksiantoa suorittaessaan toiminut huolellisesti. Näin ollen vakuutuksenottaja ei ollut korvausvastuussa metsänomistajille X Oy:n maksukyvyttömyydestä johtuneista tappioista eikä niitä siten voitu korvata vakuutuksenottajan varallisuusvastuuvakuutuksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, oliko metsänomistajien antamien valtakirjojen perusteella puutavaraa myynyt vakuutuksenottaja vastuussa kauppahinnan suorittamisesta päämiehilleen puunostajan osoittauduttua maksukyvyttömäksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan varallisuusvastuuvakuutukseen sovellettavien 1.11.2000 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu varallisuusvahinko, kun vahinko on seuraus vakuutuskauden aikana tapahtuneesta teosta tai laiminlyönnistä, vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan vahingosta korvausvastuussa ja vahinko ilmenee vakuutuksen voimassaoloalueella.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan, joka on valtuuttanut toisen tekemään sopimuksia tai muita oikeustoimia, tulee suhteessaan kolmanteen henkilöön välittömästi oikeutetuksi ja velvoitetuksi oikeustoimen perusteella, jonka valtuutettu valtuutuksen rajoissa tekee valtuuttajan nimessä.

Asian arviointi

Vakuutuksenottaja on myynyt puutavaraa X Oy:lle useiden metsänomistajien antamien osin valtakirjoiksi ja osin valtakirjaksi ja puukaupan toimeksiantosopimukseksi otsikoitujen asiakirjojen perusteella. Lautakunnalle toimitettujen valtakirja- ja toimeksiantosopimusjäljennösten perusteella valtuutusten sisältö on vaihdellut, mutta pääsääntöisesti metsänomistajat ovat valtuuttaneet vakuutuksenottajan myymään puutavaran parhaaksi katsomallaan hinnalla ja ehdoilla, luovuttamaan puutavaralajit ostajalle sekä vastaanottamaan kauppahinnan. Näin ollen vakuutuksenottajalla on ollut valtuutusten nojalla vapaa oikeus sopia puukaupasta itsenäisesti valitsemansa ostajan kanssa ja valitsemillaan ehdoilla eikä asiassa ole kyse siitä, että vakuutuksenottaja olisi ylittänyt toimivaltansa.

Oikeustoimilain 10 § 1 momentin ilmaiseman pääsäännön mukaan valtuutettu jää päämiehen ja kolmannen osapuolen välisen sopimuksen ulkopuolelle.  Näin ollen häneen ei voida kohdistaa sopimukseen perustuvia vaatimuksia eikä valtuutettu vastaa sopimuksen täyttämisestä sen paremmin päämiehensä kuin tämän sopimuskumppaninkaan puolesta, ellei valtuutettu ole tällaiseen vastuuseen erikseen sitoutunut. Tämän vuoksi vakuutuksenottaja ei ole ollut myöskään nyt käsiteltävässä asiassa metsänomistajia kohtaan lähtökohtaisesti vastuussa siitä, että X Oy maksaa puutavarasta sovitun kauppahinnan, vaikka kauppahinta olikin sovittu maksettavaksi vakuutuksenottajan välitystilin kautta.

Edellä lausutusta huolimatta valtuutettu voi voimassa olevan oikeuden mukaan joutua vahingonkorvausvastuuseen päämiestään kohtaan, mikäli valtuutettu on menetellyt tehtävää suorittaessaan huolimattomasti ja aiheuttanut näin toimien päämiehelleen vahinkoa. Tässä tapauksessa vakuutuksenottaja on katsonut toiminnanjohtajansa jättäneen puunostajan maksukyvyn asianmukaisesti selvittämättä, koska X Oy:n huolestuttavana pidetty tilanne oli ollut esillä jo tammikuussa 2009 ja X Oy:n maksut olivat ajoittain viivästyneet. Vakuutta kauppahintasaataville ei ollut vaadittu, vaikka vuoden 2009 keväällä syntynyt saatava oli ollut maksamatta, ja puuntoimituksia oli jatkettu kevääseen 2010 asti.

Vakuutuksenottajan korvaushakemuksen perusteena olevat maksamatta jääneet yhteismäärältään 35 525,31 euron puutavaralaskut olivat erääntyneet 21.4.2009 ja 21.5.2009. Laskutettu puutavara oli vakuutuksenottajan mukaan toimitettu päämiesten puolesta X Oy:lle maalis- ja huhtikuussa 2009. X Oy oli ilmoittanut yrityssaneeraukseen hakeutumisestaan 30.4.2009.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on ratkaisevaa, olisiko vakuutuksenottajan tullut tuolloin tiedossaan olleiden seikkojen perusteella ennen mainittujen puutavaraerien toimittamista X Oy:lle varmistua tarkemmin X Oy:n taloudellisesta tilanteesta ja maksukyvystä ja vaatia vakuus suoritettavalle kauppahinnalle. Sillä seikalla, että puutavaratoimituksia oli tämän jälkeenkin muiden metsänomistajien osalta jatkettu, ei ole tässä asiassa vakuutuksenottajan mahdollisen korvausvelvollisuuden syntymisen kannalta merkitystä.

Vakuutuksenottaja on asiakirjojen mukaan toimittanut puutavaraa X Oy:lle vuodesta 2005 alkaen. Laskutusyhteenvetojen perusteella X Oy on toistuvasti maksanut puutavaralaskut joitakin päiviä myöhässä. Pisin yksittäinen nyt kysymyksessä olevia maksettaviksi erääntyneitä puutavaraeriä edeltänyt maksuviivästys on ollut 17 päivää. Ennen yrityssaneeraukseen asettamistaan X Oy oli kuitenkin maksanut kaikki sille toimitetut puut eikä X Oy:llä sitä ennen ole myöskään ollut maksuhäiriömerkintöjä. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että pelkästään mainitut X Oy:n kauppahintasuoritusten vähäisinä pidettävät viivästykset eivät ole peruste pitää puutavaratoimitusten jatkamista vakuutuksenottajan puolelta korvausvastuuseen johtavana huolimattomana menettelynä.

Vakuutuksenottaja ei ole selvittänyt vakuutusyhtiölle ja lautakunnalle, mihin muihin mahdollisiin tietoihin sen toiminnanjohtajan 30.1.2009 lähettämä sähköposti X Oy:n tilanteen huolestuttavuudesta oli perustunut. Viestin mukaan siinä mainituille ostajille ei myytäisi puuta ennen kuin maksuvalmiudesta saataisiin lisäselvitystä. Kokonaistilanteen selvittyä oli ollut määrä antaa ohjeita siitä, miten pystyssä olevien myytyjen leimikoiden osalta meneteltäisiin. Vakuutuksenottaja ei ole kertonut, oliko mainittuja selvityksiä pyydetty, saatu ja mitä niistä mahdollisesti oli selvinnyt. Tämän vuoksi lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene, oliko X Oy:n tilanne ollut sellainen, että se olisi edellyttänyt vakuutuksenottajan ohjeistuksen mukaisen pankkitakauksen vaatimista tai mahdollisesti puuntoimitusten keskeyttämistä.

Siltä osin kuin vakuutuksenottaja on vedonnut Rovaniemen hovioikeuden tuomioon 25.1.1996 asiassa S 94/243, lautakunta viittaa vakuutusyhtiön tältä osin lausumaan ja toteaa, että oikeudellisesti merkitykselliset tosiseikastot ovat hovioikeuden ratkaisemassa ja nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa siinä määrin erilaiset, ettei hovioikeuden ratkaisun lopputulos olisi tässä perusteltavissa.

Lopputulos

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, ettei asiassa ole tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella vakuutuksenottajan voitaisiin katsoa huolimattomuudellaan aiheuttaneen X Oy:n maksukyvyttömyydestä johtuneen puutavaran kauppahinnan saamatta jäämisen. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Raulos, puheenjohtaja
Isokoski, sihteeri

Jäsenet:
Löppönen
Makkula
Nyyssölä
Pesonen
Sarpakunnas
Sjögren