A teki 12.7.2011 puhelimitse vakuutushakemuksen, joka koski kotivakuutusta.

Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö kieltäytyi kotivakuutuksen myöntämisestä ja ilmoitti tästä 12.7.2011 A:lle kirjallisesti. Ilmoituksen mukaan vakuutusta ei voida myöntää luottotietotoiminnan harjoittajan rekisterissä olevien maksuhäiriömerkintöjen vuoksi. Vakuutusyhtiöstä lähetettiin A:lle 15.7.2011 sähköpostiviesti, jonka mukaan vakuutuksen myöntämistä on selvitelty. Viestin mukaan A:n luottotietomerkintöjen perusteella voidaan objektiivisesti arvioida, että A saattaisi jatkossa laiminlyödä vakuutusmaksuja. Vakuutusta ei voida myöntää.

Valitus
A:n mukaan hän on puolisonsa kanssa yrittänyt saada perheelle kotivakuutusta, koska heidän vuokranantajansa edellyttää sitä. Vakuutusyhtiö ei suostu myöntämään kotivakuutusta maksuhäiriömerkintöihin viittaamalla. A:n mukaan he ovat tarjoutuneet maksamaan vakuutusmaksut etukäteen vuoden tai kahden ajalle, mutta kotivakuutusta ei ole myönnetty.

Vakuutussopimuslain muutoksen myötä maksuhäiriömerkintä ei voi olla ainoa syy hakemuksen hylkäämiselle. Vakuutusyhtiön tulee myöntää kotivakuutus.

Vakuutusyhtiön vastine ja lisävastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan vakuutusta haettaessa A:n luottotiedoissa olevat merkinnät ovat olleet tuoreita ja niitä on ollut poikkeuksellisen paljon. Lisäksi luottotietojen laadusta ja velkojista on pääteltävissä, että A on menettänyt taloutensa hallinnan velkaantuen monille eri tahoille. A on kirjallisen ilmoituksen saatuaan soittanut vakuutusyhtiön virkailijalle ja tarjoutunut maksamaan kotivakuutuksen ensimmäisen vuoden etukäteen. Asiaa on arvioitu yksittäistapauksena huomioiden A:n luottotiedot, hänen asiassa kertomansa sekä vakuutusyhtiön aikaisemmat kokemukset A:n toiminnasta. Vakuutusyhtiö on päätynyt siihen, että A tulee suurella todennäköisyydellä laiminlyömään vakuutuksensa maksut sen jälkeen, kun käteismaksuosuus on käytetty. Tästä on ilmoitettu A:lle sähköpostilla.

Vakuutusyhtiö kertoo, että se ei ole evännyt vakuutusta pelkästään A:n luottotietomerkinnän johdosta. Merkintöjen laatu, määrä ja tuoreus ovat osoittaneet, että A on velkaa holtittomasti erittäin monille tahoille eikä hänellä ole maksukykyä. Keskusteluissa A ei ole osoittanut, että tämä käsitys olisi väärä. Yhdessä aiempien maksukäyttäytymiskokemusten perusteella on voitu arvioida, että A laiminlyö erittäin suurella todennäköisyydellä vakuutusmaksunsa.

Vakuutusyhtiön mukaan sen kotivakuutuksen ehdoissa ei ole mainintaa käteismaksusta. Poikkeusjärjestelyin yhden kauden vakuutusmaksun periminen ennakolta on mahdollista asiakkaan myötävaikutuksella. Yhtiön näkemyksen mukaan tulevien kausien maksujen periminen ja säilyttäminen asiakkaan lukuun ei liene luvallista vahinkovakuutusyhtiölle. Kotivakuutus on pitkäaikainen luottosopimus, jonka kannattavuus edellyttää useamman vuoden voimassaoloa. Mikäli on tiedossa erittäin suurella todennäköisyydellä, että maksut laiminlyödään ensimmäisen kauden jälkeen, ei vakuutusta kannata tehdä yhden vuoden käteismaksulla. Rajatapauksissa luottoriskin pienentäminen yhden vuoden käteismaksulla mahdollistaa vakuutuksen myöntämisen. A:n kohdalla riski on ollut niin todennäköinen, että vakuutusta ei ole myönnetty edes käteismaksulla.

Vakuutusyhtiö kertoo lisäksi vastineessaan, että A:lla on ollut sen myöntämä kotivakuutus ja kahden auton vakuutukset noin kuuden kuukauden ajan vuonna 2009. A:lla ei vakuutusyhtiön tietojen mukaan ollut tuolloin maksuhäiriöitä ja hänen taloustilanteensa oli hänen hallussaan, mutta hän suoritti yhtiön mukaan lähes kaikki maksunsa vasta perintätoimenpiteiden jälkeen.

Lisävastine

Vakuutuslautakunta on pyytänyt vakuutusyhtiötä tarkemmin selvittämään kieltäytymisperusteena olleita A:n maksuhäiriömerkintöjä, esimerkiksi maksuhäiriöluettelolla. Vakuutusyhtiön lisävastineen mukaan se tarkastaa vakuutuksia myöntäessään vakuutuksenhakijan luottotiedot luottotietotoiminnan harjoittajan rekisteristä. Reaaliaikaisesti katsottavien luottotietojen perusteella suoritetaan yksilöllinen myöntämisharkinta. Yhtiö huomauttaa, että sillä ei ole oikeutta tallentaa Asiakastiedosta katsottuja maksuhäiriömerkintöjä omiin järjestelmiinsä. Vakuutusyhtiöllä ei ole tallennettuna maksuhäiriötilannetta vakuutuksen hakemisen ajalta. Maksuhäiriömerkintöjen erimittaisten säilytysaikojen vuoksi hakijan tiedot voivat muuttua paljonkin, kun osa vanhemmista merkinnöistä poistuu näkyvistä.

A:n maksuhäiriöluettelossa on [2.3].2012 näkyvissä 24 merkintää, jotka ovat olleet rekisteröitynä 12.7.2011. Vakuutusyhtiön mukaan ei ole tiedossa kuinka monta merkintää on poistunut niiden säilytysajan tultua täyteen. Edellä mainituista merkinnöistä on havaittavissa, että A on laiminlyönyt maksaa luottokorttilaskunsa, osamaksuvelkojaan ja rahoituslaitosten saatavia ym. Lisäksi kattava otos Suomessa toimivista perintätoimistoista on hakenut häneltä saataviaan. Vakuutusyhtiön mukaan kielteisen myöntöpäätöksen jälkeiset merkinnät osoittavat, että A:lta ei ole ollut saatavissa maksua edes ulosoton kautta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 6 a §:n (Tieto hylkäysperusteesta) mukaan jos vakuutusta ei myönnetä kuluttajalle tai kuluttajaan 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettavalle, vakuutusta hakeneelle on ilmoitettava hylkäysperuste, jollei hylkäys perustu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (503/2008) 26 §:ään. Peruste on ilmoitettava kirjallisesti. Hylkäysperusteen on oltava lain ja hyvän vakuutustavan mukainen.

Vakuutussopimuslain 11.3 §:n (Vastuun alkaminen) mukaan vakuutusehdoissa voidaan määrätä, jos siihen vakuutuksen laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on aihetta, että vakuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytyksenä on vakuutusmaksun suorittaminen. Vakuutuksenantajan on saadakseen vedota tällaiseen vakuutusehtojen määräykseen tehtävä siitä merkintä vakuutusmaksua koskevaan laskuun.

Vakuutussopimuslain 16 §:n (Jatkuvan vahinkovakuutuksen irtisanominen) mukaan vahinkovakuutuksen ehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantajan vastuu jatkuu vakuutuskauden kerrallaan, jollei jompikumpi sopimuspuoli irtisano sopimusta (jatkuva vahinkovakuutus).

Vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vahinkovakuutus päättyväksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanomiselle on oltava hyvän vakuutustavan mukainen peruste. Irtisanomista koskeva ilmoitus on lähetettävä vakuutuksenottajalle viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste, jollei irtisanominen perustu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 26 §:ään. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, irtisanominen on mitätön.

Vakuutussopimuslain 38.1 §:n (Vakuutusmaksun suorittaminen) mukaan vakuutusmaksu on suoritettava kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle vakuutusmaksua koskevan laskun. Ensimmäistä maksua ei kuitenkaan tarvitse suorittaa ennen vakuutuksenantajan vastuun alkamista, ellei maksun suorittaminen ole vakuutusehtojen mukaan vakuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytys, eikä myöhempiä maksuja ennen sovitun vakuutusmaksukauden tai vakuutuskauden alkamista. Jos vakuutuksenantajan vastuu alkaa joltakin osin myöhemmin, tätä osaa koskevaa vakuutusmaksua ei tarvitse suorittaa ennen vastuun alkamista.

Vakuutussopimuslain 39.1 §:n (Vakuutusmaksun viivästyminen) mukaan jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen 38 §:ssä säädetyssä määräajassa, vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Vakuutusmaksun laiminlyönnin takia ei kuitenkaan saa irtisanoa 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa vahinkovakuutusta.

Vakuutussopimuslain 40.1 §:n (Vastuun jatkuminen ja vakuutusmaksun ulosottokelpoisuus jatkuvassa vahinkovakuutuksessa) mukaan jos jatkuvan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa on määrätty, että vakuutuksenantajan vastuu ei lakkaa ennen vakuutuskauden päättymistä vaikka vakuutuskautta koskevaa maksua ei olisikaan määräaikana suoritettu, vakuutuksenantaja saa periä vakuutusmaksun viivästyskorkoineen ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä noudattaen, mitä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään edellyttäen, että vakuutuksenantaja on tehnyt tästä merkinnän vakuutusmaksua koskevaan laskuun.

Vapaaehtoisen vakuutuksen myöntämisestä

Vakuutushakemuksen hylkäysperusteista

Vakuutussopimustoimintaa koskevassa lainsäädännössä ei säädetä vapaaehtoisia vakuutuksia koskevasta sopimuspakosta, joka nimenomaan velvoittaisi vakuutusyhtiötä solmimaan vakuutussopimuksen. Vakuutussopimuslain 6 a § edellyttää, että vakuutusyhtiö perustelee vakuutuksen myöntämisen epäämisen laissa tarkoitetuissa tilanteissa. Lainkohdan mukaan vakuutusyhtiön käyttämän hylkäysperusteen tulee olla lain sekä hyvän vakuutustavan mukainen ja se on ilmoitettava kirjallisesti.

Vakuutussopimuslaissa ei ole vahinkovakuutusten myöntämistä koskevia erityissäännöksiä. Lain esitöiden (HE 63/2009, s. 18) mukaan lainsäädäntöön sisältyvistä muista säännöksistä tärkeä on perustuslain 6 §:ään sisältyvä yhdenvertaisuuden periaate, jota on myös noudatettava vakuutushakemuksista päätettäessä. Tämä merkitsee sitä, että vakuutusyhtiöt eivät ilman hyväksyttävää perustetta saa asettaa vakuutuksen hakijoita eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Vakuutussopimuslain hallituksen esityksessä 63/2009 kuvataan hyvän vakuutustavan mukaisten hylkäysperusteiden lähtökohtia. Vakuutusyhtiöillä on vastuunvalintaperiaatteet, joissa määritellään, minkälaisia riskejä ja millä ehdoilla vakuutuksenantaja vakuuttaa. Jos vakuutusta ei myönnetä, tulee hakemuksen hylkäämisen lähtökohtaisesti perustua vakuutuksenantajan vastuunvalintaperiaatteisiin eli siihen, minkälaisille riskeille vakuutusyhtiö tarjoaa vakuutuksia. Hallituksen esityksen mukaan vakuutettavaan riskiin liittyvien syiden lisäksi vakuutuksenantajalla saattaa olla erityisiä, vakuutuksen hakijan henkilöön liittyviä syitä, joiden vuoksi on hyväksyttävää hylätä vakuutushakemus. Hyväksyttäviä henkilöön liittyviä syitä ovat muun muussa vakuutuksen hakijan aikaisempi petosrikos vakuutusasioissa taikka uhkaava käytös vakuutusyhtiön edustajaa kohtaan.

Vakuutushakemuksen hylkääminen pelkästään luottotietorekisterissä olevan maksuhäiriömerkinnän vuoksi ei ole hallituksen esityksen mukaan hyväksyttävää. Vakuutuksenantajalla on tällaisissa tapauksissa lähtökohtaisesti oikeus vaatia tapauskohtaisen harkinnan perusteella käteismaksua. Hallituksen esityksen mukaan maksuhäiriömerkintä voi olla hyväksyttävä syy kieltäytyä vakuutuksen myöntämisestä, jos sen perusteella voidaan objektiivisesti arvioida, että asiakas tulee vastaisuudessakin laiminlyömään vakuutusmaksun maksamisen.

Maksuhäiriömerkintä, käteismaksuehto ja vakuutusyhtiön tarjoamat vakuutustuotteet

Vakuutussopimuslain 6 a §:n mukaan vakuutusyhtiön käyttämän vakuutushakemuksen hylkäysperusteen tulee olla hyvän vakuutustavan mukainen. Hyvän vakuutustavan mukaisten hylkäysperusteiden joukkoa tai täsmällistä sisältöä ei ole laissa tai sen esitöissä määritelty. Maksuhäiriömerkinnän käyttämistä hylkäysperusteena on käsitelty aikaisemmin Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton hallituksen vuonna 2002 hyväksymissä periaatteissa, joiden sisältö maksuhäiriömerkinnän vaikutuksen osalta vastaa keskeisiltä osiltaan edellä käsiteltyä vakuutussopimuslain hallituksen esitystä. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan nämä kirjalliset lähteet luonnehtivat keskeisesti hyvän vakuutustavan sisältöä maksuhäiriöihin liittyvissä kieltäytymistilanteissa.

Menettely, jossa vakuutushakemus hylätään automaattisesti pelkästään vakuutuksen hakijan maksuhäiriömerkinnän perusteella, ei ole asianmukainen. Hyvän vakuutustavan voidaan katsoa edellyttävän, että tällaisissa tilanteissa vakuutuksen hakijan maksuhäiriömerkintöjen sisältö selvitetään ja niiden perusteella arvioidaan vakuutuksen hakijan mahdollisuudet suoriutua vakuutusmaksujen maksamisesta.

Vapaaehtoisissa jatkuvissa vahinkovakuutuksissa osapuolten sopimussuhde jatkuu vakuutuskauden vaihtuessa, jollei toinen sopimuspuolista irtisano vakuutusta. Sopimussuhteen lähtökohtainen jatkuminen vakuutuskauden vaihtuessa on osa sopimuksen sisältöä. Tämän takia tilanteissa, joissa vakuutuksen hakijalla on maksuhäiriömerkintä, voidaan maksuhäiriömerkintöjen laadun ja sisällön perusteella tarkastella myös sitä, miten vakuutuksen hakijan voidaan arvioida jatkossa voivan suorittaa vakuutusmaksuja.

Jos vakuutuksen hakijan maksuhäiriöiden perusteella voidaan objektiivisesti arvioida, että hän ei jatkossa tulisi suorittamaan vakuutusmaksuja, voidaan maksuhäiriöperustetta pitää hyvän vakuutustavan mukaisena kieltäytymisperusteena. Arvio tulevasta vakuutusmaksujen suorittamisesta tulee tehtäväksi tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti keskeisinä seikkoina arvioita tehtäessä voidaan pitää aikaisempien maksuhäiriöiden ajankohtaa, kohdistumista, lukumäärää, toistuvuutta, yksittäisten hoitamattomien velvoitteiden suuruuksia sekä hoitamattomien velvoitteiden kokonaismäärää.

Hyvä vakuutustapa ei edellytä vapaaehtoisen jatkuvan vahinkovakuutuksen myöntämistä silloin, kun on ilmeistä, että vakuutuksen hakija tulisi myöhemmin laiminlyömään päävelvoitteensa eli vakuutusmaksun maksamisen. Käteismaksuehtoa eli menettelyä, jossa ensimmäisen vakuutuskauden vakuutusmaksu maksetaan ennen vakuutusyhtiön vastuun alkamista, voidaan vapaaehtoisten jatkuvien vahinkovakuutusten osalta yleensä pitää maksuhäiriömerkintöjä koskevissa tapauksissa hyvän vakuutustavan edellyttämänä vaihtoehtona silloin, kun vakuutuksen hakijan maksuhäiriömerkinnät eivät ole vakavia ja vakuutuksen hakijan voidaan arvioida tulevaisuudessa todennäköisesti suorittavan vakuutusmaksut. Sen sijaan pelkästään merkitykseltään vähäisen maksuhäiriömerkinnän ei yleensä tulisi johtaa vapaaehtoisissa vakuutuksissa käteismaksuehdon käyttämiseen.

Vapaaehtoisten vakuutusten kohdalla vallitsee lähtökohtaisesti sopimusvapaus vakuutustuotteiden sisällön osalta. Sen mukaisesti vakuutusyhtiö voi harkita, minkälaisia vakuutustuotteita se tarjoaa yleisölle. Markkinoilla olevat kotivakuutukset ovat yleensä jatkuvia vahinkovakuutuksia ja niiden vakuutuskaudet ovat pääsääntöisesi yhden vuoden mittaisia. Vakuutussopimuslain 38 §:n mukaan vakuutusyhtiö ei voi edellyttää vakuutuksenottajan suorittavan myöhempien vakuutuskausien vakuutusmaksuja ennen uuden vakuutuskauden alkamista.

Lainsäädäntö ei edellytä, että vakuutusyhtiö tarjoaisi esimerkiksi kotivakuutuksia, jotka sovittaisiin ja maksettaisiin kerralla usean vuoden määräajaksi. Kun vakuutustuotteiden sisällön määrittämisen osalta vallitsee lähtökohtainen tuotekehittelyvapaus, ei hyvän vakuutustavan voida katsoa edellyttävän, että vakuutusyhtiö välttämättä tarjoaisi tällaisia vakuutustuotteita.

Vakuutussopimuslain 6 a §:n hallituksen esityksen mukaan vakuutussopimuslain 11.3 §:ssä tarkoitetun käteismaksuehdon käyttäminen on mahdollista maksuhäiriötapauksissa. Edellä kuvatun mukaisesti käteismaksuehdon tarjoamista voidaan pitää perusteltuna menettelynä sellaisissa maksuhäiriötilanteissa, joissa vakuutuksen hakijan voidaan arvioida jatkossa suoriutuvan vakuutusmaksujen suorittamisesta.

Vakuutusyhtiön asiakastiedot

Julkisten maksuhäiriömerkintöjen ohella voidaan vakuutusta myönnettäessä huomioida myös se, onko vakuutuksen hakija aikaisemmin laiminlyönyt vakuutusmaksujen suorittamisen sille vakuutusyhtiölle, josta vapaaehtoista vakuutusta haetaan. Jos vakuutuksen hakija on toistuvasti laiminlyönyt vakuutusmaksujen maksamisen kyseisen vakuutusyhtiön aikaisemmin myöntämissä vakuutuksissa tai vakuutusyhtiöllä on häneltä riidattomia avoimia vakuutusmaksusaatavia, voidaan tällaisia seikkoja yleensä pitää hyvän vakuutustavan mukaisina vakuutushakemuksen hylkäysperusteina vakuutusta myönnettäessä.

Ratkaisu

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 12.7.2011 kirjallisesti A:lle, että se ei myönnä tälle kotivakuutusta. Hylkäysperusteena se on viitannut maksuhäiriömerkintään. Vakuutusyhtiö katsoo, että merkinnät ennakoivat tulevaa vakuutusmaksujen laiminlyöntiä.

A:lla on vakuutusyhtiön toimittaman maksuhäiriöluettelon mukaan ollut vakuutusta haettaessa 24 maksuhäiriömerkintää, jotka vaihtelevat suuruudeltaan 50 eurosta 3 596 euroon. Merkinnät on rekisteröity noin vuoden ajalla ennen vakuutushakemusta.

A:n maksuhäiriöluettelosta ilmenevien tietojen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusmaksujen suorittamisen laiminlyönnin riskin olleen A:n kohdalla vakuutuksia haettaessa niin merkittävä, että kieltäytymistä kotivakuutuksen myöntämisestä maksuhäiriöperusteella voidaan pitää hyväksyttävänä. Kun Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön arviota tulevasta vakuutusmaksujen laiminlyönnistä asianmukaisena, ei lautakunnalla ole perusteita suosittaa vakuutuksen myöntämistä käteismaksuehdollakaan. Käytettävissä olevasta selvityksestä ei myöskään ilmene, että A:n tilanteessa olisi edellä kuvatuilta osin tapahtunut vakuutuksen hakemisen jälkeen sellaista muutosta, jonka perusteella asiaa tulisi arvioida tällä hetkellä toisin.

Vakuutusyhtiö on vastineessaan selvittänyt myös A:n aikaisempaa maksukäyttäytymistä sopimussuhteessa. Asian ratketessa vakuutusyhtiön kieltäytymisilmoituksessa käyttämällä perusteella Vakuutuslautakunta ei ota kantaa tähän seikkaan.

Vakuutusyhtiön kieltäytyminen on ollut lain ja hyvän vakuutustavan mukainen. Tällaisessa tilanteessa vakuutusyhtiö voi kieltäytyä vapaaehtoisen vakuutuksen myöntämisestä, vaikka vakuutuksen hakijalla olisi vakuutuksen saamiselle perusteltu tarve.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Pesonen. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA