Tapahtumatiedot

Vakuutettuina olevien puolisoiden A:n ja B:n kotiin murtauduttiin toukokuun ja elokuun 2013 välisenä aikana. Asunnosta varastettiin koruja ja muita pieniä, helposti mukaan otettavia esineitä. Korvausta vahingosta haettiin kotivakuutuksesta. Vakuutusyhtiö maksoi anastetusta omaisuudesta korvausta yhteensä 9.559 euroa. Yhtiö ei maksanut korvausta siltä osin, kuin kyse oli 70 senttimetriä pitkästä, 18 karaatin valkokultaa olevasta paksusta kultakettinkiketjusta ja krusifiksista. Yhtiö katsoi, ettei näiden korujen olemassaolosta, ominaisuuksista ja arvosta ollut esitetty riittävää selvitystä korvauksen maksamiseksi.

Vakuutuslautakunta antoi ratkaisusuosituksen VKL 337/14, jossa lautakunta piti uskottavana, että myös ketju ja krusifiksi kuuluivat varastettuun omaisuuteen. Vakuutuslautakunta oli suosittanut vakuutusyhtiötä käsittelemään korvausvaatimuksen ottamatta kantaa omaisuuden arvoon.

Vakuutusyhtiö oli katsonut 7.1.2015 päivätyssä korvauspäätöksessä, ettei korujen arvokkuudesta ollut esitetty riittävää näyttöä. Vakuutusyhtiö oli suorittanut ketjusta ja krusifiksista yhteensä 500 euron korvauksen, joka vastaa vastaavan hopeisen koruyhdistelmän arvoa.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan Vakuutuslautakunnalle A vaatii uushankintahinnan mukaista korvausta kaulaketjusta ja krusifiksista. Vaatimus on 18.000 euroa kaulaketjusta ja 2.500 euroa krusifiksista. A:n puoliso B on oopperalaulaja ja korut ovat olleet lahja laulutaidetta ihailleelta miljonääriltä. Lahja oli saatu ravintolassa esityksen jälkeen eikä koruista ollut tästä syystä aitoustodistusta. A:n ja B:n koti on täynnä B:n laulutaiteensa ihailijoilta saamia lahjoja.

A ja B ovat esittäneet varastetun omaisuuden arvosta sen selvityksen, joka heiltä voidaan kohtuudella edellyttää. Varkauden jälkeen hankittua kultasepänliikkeen arvioita korujen arvosta on pidettävä luotettavana. Vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös merkitsee, että yhtiö syyttää A:ta ja B:tä rikoksesta. A katsoo, että vakuutusyhtiön tulee maksaa korvaus koruista täysimääräisenä ja vakuutuksenottajan mukaan vakuutusyhtiön toiminta korvausasian käsittelyssä on ollut shikaaninomaista ja aiheuttanut A:lle ja B:lle ajanhukkaa ja vaivannäköä.

Vakuutuksenottaja on kertonut 8.3.2015 päivätyssä lisävastineessaan oopperamaailmassa olevan yleistä, että laulajien ihailijat lahjoittavan ihastuksen kohteelleen kalliitakin lahjoja. Vakuutusyhtiö oli aiemmin suorittanut korvauksen saksalaisen miljonäärin B:lle lahjoittamasta valkokultaisesta s-kirjaimen muotoisesta riipuksesta, josta ei vaadittu kertomuksen lisäksi muuta selvitystä. Lahja on yhtä pätevä saanto kuin ostaminen tai perintö. Vakuutuksenottaja katsoo, että lahjoitus on näytetty riittävällä tavalla toteen.

Vakuutuksenottaja kertoo, että korujen kultapitoisuuden selvittäminen leimasta ei vaadi kultasepän tai muun alan asiantuntemusta, vaan kyseessä on yleissivistykseen kuuluva asia. A on lapsesta asti tottunut arvioimaan koruja ja on siten ollut tietoinen varastettujen korujen ominaisuuksista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että korvausta hakevan on annettava yhtiölle sen korvausvastuun ratkaisemiseksi tarpeelliset asiakirjat ja tiedot. Yhtiölle ei ole esitetty kaulaketjusta ja krusifiksista aitoustodistusta, josta voitaisiin tehdä päätelmiä korujen arvosta. Yhtiölle toimitetusta valokuvasta ei myöskään voi arvioida kaulaketjun ominaisuuksia, vaan kuvasta käy ainoastaan ilmi, että kyse oli jonkinlaisesta ketjusta. Tietoa korun ostohinnasta ja –paikasta ei ollut. Vakuutusyhtiö on katsonut, että kertomus ketjun saamisesta oli hyvin epätavallinen ja epäuskottava, eikä se riitä näytöksi korun ketjun huomattavasta arvosta. Kaikki tiedot korujen arvosta perustuvat A:n omaan kertomukseen. Näyttöä ketjun ja krusifiksin jäljitelmää suuremmasta arvosta ei ollut esitetty, minkä vuoksi vakuutusyhtiö oli suorittanut 500 euron korvauksen kohtuussyistä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko vakuutusyhtiöllä velvollisuus suorittaa 25 000 euron korvaus koruista esitetyn selvityksen, valokuvien ja vakuutuksenottajan oman kertomuksen perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Asian arviointi

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus häntä kohdanneesta vahingosta. Vakuutussopimuslaissa säädetään korvauksen hakijan selvitysvelvollisuudesta. Lain säännöksen mukaisesti korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia.

A:n puoliso B on oopperalaulaja ja korut ovat olleet lahja laulutaidetta ihailleelta miljonääriltä. A:n ja B:n antaman selvityksen mukaan lahjoittaja otti korut kaulastaan ja lähetti ne serviettiin käärittynä tarjoilijan välityksellä B:lle. Koruista ei ollut esittää aitoustodistusta. Vakuutuslautakunnan käytettävissä on 4.3.2003 otettu valokuva, jossa B:n kaulassa on varastetuksi ilmoitettu ketju ilman krusifiksia. A ja B olivat hankkineet vahingon sattumisen jälkeen kultasepältä arvion siitä, minkä arvoinen 18-karaatin valkokultainen, ominaisuuksiltaan valokuvassa näkyvää vastaava koru olisi. Kultasepän mukaan ketjun arvo olisi 18 000 euroa ja krusifiksin 2 500 euroa.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A:n kertomusta ketjun ja krusifiksin karaattimääristä voida pitää riittävän luotettavana näyttönä korun ominaisuuksista. Vakuutuslautakunta pitää uskottavana, että A:n ja B:n koti-irtaimistoon on kuulunut valokuvassa näkyvä ketju eikä ole syytä epäillä, etteivätkö korut olleet valkokultaisia. Kultasepän arvio ei kuitenkaan perustu näköhavaintoon eikä hän ole punninnut koruja tai mitannut ketjun pituutta. Uuden Suomessa valmistetun koruyhdistelmän hinta tulisi Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan olemaan olennaisesti korkeampi kuin anastettujen korujen arvo olisi ollut. Kultasepän arvio koski uuden vastaavan ketjun valmistusta. Tästä syystä ketjun arvona ei voida pitää vaadittua 18 000 euroa. Vastaavasti krusifiksin arvona ei voi pitää vaadittua 2 500 euroa, eikä krusifiksin arvosta ollut esitetty mitään selvitystä. Näin ollen yksittäisten korujen arvon määrittäminen voi perustua vain arvioon. Vakuutuslautakunta pitää uskottavana, että korut olivat valkokultaa ja katsoo, että korujen käypä arvo on esitetyn selvityksen perusteella yhteensä 4000 euroa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan koruista 3500 euron lisäkorvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenojohtaja Melander
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Sario
Uimonen
Vaitomaa
Vuori