Haku

VKL 451/12

Tulosta

Asianumero: VKL 451/12 (2013)

Vakuutuslaji: Yritysvakuutus

Ratkaisu annettu: 05.02.2013

Rajoitusehdon tulkinta Kunnossapitotoimenpide vai korvattava esinevahinko?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan viemäri rikkoontui 1.5.2011. Viemäriä yritettiin avata huuhtelemalla, koska sen luultiin olevan tukossa. Viemäriputki oli kuitenkin poikki. Putkeen oli lisäksi tällöin joutunut hiekkaa. Vakuutusyhtiö suoritti korvausta alkuhuuhtelusta ja putken korjaamisesta. Korvausta on haettu lisäksi loppuhuuhtelusta.

 

Vakuutusyhtiön päätökset

Vakuutuksenottajan lausuttua, että kysymyksessä olevassa tapauksessa hiekkaa oli päässyt putkeen sen ollessa rikkoutuneena ja että putken korjaustyön jälkeinen loppuhuuhtelu oli olennainen osa itse korjaustyötä eikä vakuutusehdoissa tarkoitettu kunnossapitotoimenpide, vakuutusyhtiö on päätöksissään 29.8.2011 ja 28.5.2012 todennut, että vakuutuksesta ei sen ehtojen mukaan korvattu kunnossapito- ja huoltotoimenpiteitä. Vakuutusyhtiö on esittänyt, että vakuutusehtoihin ei ole kirjattu yksiselitteisesti, minkälaisia kunnossapito- ja huoltotoimen­piteitä vakuutus ei korvaa, koska kiinteistön kone- ja laiterikkovakuutuksesta korvataan useiden erilaisten koneiden ja laitteiden rikkoutumisia. Esimerkkeinä tällaisista laitteista on mainittu hissien moottorit, lämmitys- ja jäähdytyslaitteet sekä putkistot. Edellä mainittujen laitteiden rikkoutumisten yhteydessä ei korvata laitteen rikkoutumisen yhteydessä tapahtuvia öljyn, lämmitysöljyn, kylmäaineen tai veden lisäyksiä, vaikka vakuutustapahtuma olisi muuten vakuutuksen perusteella korvattava.

Kunnossapito- ja huoltotoimenpiteen määrittelyn kannalta ei ollut olennaista se, onko kone, laite tai putkisto rikki vai ehjä tai missä vaiheessa kunnossapito- tai huoltotoimenpide tehtiin. Olennaista oli työn luonne ja tehtävä toimenpide. Tukosten avaamista putkistosta tai putkistoon kuulumattoman aineen poistoa oli pidettävä kunnossapito- ja huoltotoimenpiteenä. Loppuhuuhtelua ei siten tullut korvata vakuutuksesta.

 

Valitus

Vakuutuksenottaja on lausunut, että yleisen elämänkokemuksen perusteella kunnossapidolla tarkoitettiin jonkin ehjän kohteen kunnossa pysymisen varmistamista tai sen rikkoutumisen ehkäisemistä. Tehty toimenpide oli suoritettu yksiselitteisesti rikkoutuneen putken takia. Putkeen oli sen rikki ollessa päässyt soraa, joka oli poistettava. Huuhtelu oli täten olennainen osa korjaustyötä.

Vakuutusehto, jonka mukaan kunnossapito- ja huoltotoimenpiteitä ei korvata, on epäselvä, ja epäselvää ehtoa oli aina tulkittava vakuutuksenottajan eduksi.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan kiinteistön kone- ja laiterikkovakuutus korvaa kiinteistön erilaisten laitteistojen rikkoutumisesta aiheutuneita korjauskustannuksia. Silloin, kun kyseessä on rikkoutunut putki, tällaisia kustannuksia olivat rakenteiden avaaminen, itse putken korjaaminen sekä rakenteiden sulkeminen. Kyseisen vakuutuksen tarkoitus oli siis saattaa kiinteistö laitteistojensa osalta normaaliin tilaansa.

Kone- ja laiterikkovakuutuksen korvauspiiri päättyi siihen, kun rikkoutunut laitteisto oli saatettu normaaliin tilaansa, eli se oli ehjä ja pystyi toimimaan käyttötarkoituksensa mukaisesti. Korjaustöiden päätyttyä putki oli oletetusti ehjä ja toimiva. Sama logiikka sisältyi myös muihin kone- ja laiterikkovakuutuksesta korvattaviin rikkoutumisiin. Esimerkiksi rikkoutuneeseen ilmastointilaitteeseen täytyi korjaustoimenpiteiden jälkeen lisätä uutta kylmäainetta. Myös tämä katsottiin huoltotoimenpiteeksi, koska sillä hetkellä, kun laitteeseen lisättiin kylmäainetta, sen täytyi olla jo korjattu, eli ehjä ja toimiva. Tällöin se ei siis enää kuulunut kone- ja laiterikkovakuutuksen korvauspiiriin.

Putken puhdistaminen ennen korjaustöitä mahdollisti sen, että korjaustyöt voitiin suorittaa. Siksi vakuutus oli tässä korvannut putken huuhtelun ennen sille tehtäviä korjauksia. Yleensä putkia korjattaessa työn kohde tuli suojata siten, ettei sinne päässyt alkuhuuhtelun jälkeen enää vierasta materiaalia, kuten hiekkaa tai soraa. Jos kuitenkin korjaustöiden aikana putkiin pääsi vierasta materiaalia, tämä ei tehnyt itse putkesta rikkoutunutta tai toimimatonta.

Ehjälle ja toimivalle putkelle tehtävät huuhtelut olivat huoltotoimenpiteitä, jotka piti tehdä säännöllisesti joka tapauksessa putken toimivuuden varmistamiseksi, eikä niitä siksi yleisestikään korvattu kiinteistövakuutuksesta. Putken korjaajan ammattitaitoon kuului huolehtia siitä, ettei korjaustöiden aikana putkistoon päässyt niin paljon hiekkaa ja soraa, että korjatun putken toimivuutta täytyi ylimääräisillä huuhteluilla erikseen varmistaa.

Edellä mainituilla perusteilla vakuutusyhtiö on katsonut, ettei aihetta korvauspäätöksen muuttamiseen ole.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Ehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutetun esineen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta, muusta kuin ulkoapäin vaikuttaneesta syystä johtuvasta rikkoutumisesta sille itselleen aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Ehtojen kohdan 2.1 mukaan vakuutus ei korvaa kunnossapitotoimenpiteitä.

Ratkaisu

Vakuutuksenottajan viemäri lakkasi vetämästä huhti-toukokuun vaihteessa. Viemäriä yritettiin avata huuhtelemalla, koska sen luultiin olevan vain tukossa. Viemäriputki oli kuitenkin poikki. Viemäri ei korjauksenkaan jälkeen vetänyt kunnolla. Asiaa tutkittaessa havaittiin putkeen päässeen soraa, kun se oli ollut poikki. Putkeen jäänyt sora huuhdeltiin pois. Vakuutusyhtiö on korvannut alkuhuuhtelun ja putken korjauksen. Loppuhuuhtelulaskua ei ole korvattu, koska sen on katsottu koskevan kunnossapito- ja huoltotoimenpiteitä. Tapauksessa on kiistaa siitä, voidaanko kyseessä katsoa olevan kunnossapitotoimenpide. Vakuutuksenottaja on vedonnut siihen, että kyseessä on kulu, joka on johtunut soran joutumisesta rikkoutuneeseen putkeen. Vakuutusyhtiö katsoo, että kyse on toimenpiteestä, joka on tehty sen jälkeen, kun rikkoutunut laite on jo saatettu takaisin normaaliin tilaansa.

Lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa kyse ei ole ollut kunnossapitotoimenpiteestä. Kyse on ollut sen sijaan toimenpiteestä, jonka tavoitteena on ollut saattaa vahingoittunut kohde siihen tilaan, jossa se oli ennen esinevahingon tapahtumista. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta suosittaa korvausta loppuhuuhtelusta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta