Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan P Oy:n työntekijä B oli loukkaantunut työtapaturmassa 24.7.2014. Hän oli lääkärintodistusten mukaan työkyvytön 4.8. - 21.9.2014. P Oy oli joutunut B:n työkyvyttömyysaikana teettämään hänen tehtäviinsä kuuluneet asiakkaiden konepajakoneiden korjaustyöt alihankkijalla. P Oy on hakenut korvausta tästä aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista henkilökeskeytysvakuutuksestaan.

Korvauspäätöksillään 21.11.2014 ja 17.12.2014 vakuutusyhtiö on maksanut P Oy:n käyttämän alihankkijan laskuttamista yhteensä 11 040,77 euron kuluista 6 801,43 euron osuuden. Vakuutusyhtiö oli vähentänyt vahingon määrästä vakuutuksen omavastuuosuutena seitsemän vuorokauden omavastuuajan perusteella 7/49 osaa B:n 49 vuorokauden työkyvyttömyysaikana aiheutuneista kuluista eli 1 133,57 euroa. Muilta osin vakuutusyhtiö on vedonnut P Oy:ltä pyytämiinsä selvityksiin, joiden perusteella verrattaessa jaksojen 1.1. - 30.9.2013 ja 1.1. -30.9.2014 tietoja P Oy:n liikevaihto oli kasvanut noin 20 prosenttia, alihankinta noin 73 prosenttia ja maksetut palkat noin 24 prosenttia. Vakuutusyhtiön mielestä selvityksistä ei voitu päätellä keskeytysajankohdan muutosta, kustannusten kasvua tai sitä, mitkä kustannukset olivat olleet välttämättömiä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Vakuutusyhtiö oli arvioinut korvattavaksi määräksi mainitut 6 801,43 euroa.

Asiakkaan valitus

P Oy on vaatinut vakuutusyhtiötä korvaamaan sen korvauksesta vähentämät 2 158,05 ja 1 133,57 euroa korkoineen 17.12.2014 alkaen. P Oy on lausunut B:n työtehtävänä olleen asiakkaiden rikkoutuneiden konepajakoneiden hätäkorjaukset. Hälytysten mukaan tehtyä työtä ei voitu suunnitella ennakolta. Työkyvyttömyysaikana B:n työt oli teetetty alihankkijalla, sillä muut työntekijät eivät voineet korvata B:n poissaoloa. P Oy on vedonnut vakuutusehtojen kohtaan 668, jonka mukaan korvattavia ylimääräisiä kuluja olivat esimerkiksi sijaishenkilön paikkaamisesta aiheutuneet palkka- ja henkilösivukulut, muun henkilöstön ylityöpalkka- ja niihin liittyvät henkilösivukulut sekä alihankintakulut.

Vakuutusyhtiö oli muun muassa väittänyt, ettei alihankkijan kilometrikorvauksia ja päivärahoja voitu korvata, koska ne olisivat syntyneet muutenkin. B:n käytössä oli kuitenkin P Oy:n pakettiauto, josta ei voinut syntyä alihankkijan laskuttamia kilometrikustannuksia. B:n tekemänä työmatkat eivät myöskään olisi välttämättä oikeuttaneet päivärahoihin, sillä P Oy:llä oli toimipisteet eri paikkakunnilla.

Vakuutusyhtiö oli vähentänyt omavastuuna 1 133,57 euroa. P Oy on lausunut, että vakuutussopimuksessa omavastuu oli määritelty seitsemäksi päiväksi eikä vakuutuskirjassa mainittu euro- tai prosenttimääräistä omavastuuta. P Oy:n näkemyksen mukaan omavastuu olikin laskettava päivinä B:n tapaturmapäivää seuranneesta päivästä alkaen, ei suhteellisena osuutena vaaditusta korvauksesta. Omavastuuaika oli kulunut umpeen 31.7.2014, joten ensimmäinen korvaukseen oikeuttanut keskeytyspäivä oli 1.8.2014. Alihankkijalla teetetyt työt olivat alkaneet vasta 11.8.2014 eli omavastuuajan päättymisen jälkeen. Jos omavastuu oli tarkoitus laskea muulla tavalla, se oli P Oy:n mielestä määritelty epäselvästi. Epäselvää sopimusehtoa tuli tulkita laatijansa vahingoksi.

Lautakunnalle 15.10.2015 toimittamassaan lisäkirjelmässä P Oy on lausunut vakuutusyhtiön vaatineen vastuunsa selvittämiseksi toistuvasti asiakirjoja ja tietoja kertomatta, mitä ne olisivat. Tilinpäätöstiedot eivät olleet tarpeellisia, koska vakuutuksella oli vakuutettu ylimääräiset kulut eikä keskeytysvakuutuskatetta tai liikevaihtoa. Tyypillisiä alihankkijalta normaalioloissa tilattuja töitä olivat esimerkiksi uuden koneen asennus tai ennalta sovittu vuosihuolto, mutta ei eivät B:n tehtäviin kuuluneen kaltaiset hälytyskäynnit, joihin alihankkijalla ei voitu luottaa olevan aikaa. P Oy:llä ei ollut vakuutusyhtiön vaatimaa tilauskirjaa eikä B:n hälytystöitä muutenkaan voitu suunnitella ennakolta.

Vakuutusyhtiölle oli toimitettu keskeytysajalle sijoittuneet alihankintalaskut ja selvitys niiden perusteista. P Oy:n mukaan alihankintakulut olivat 10,53 prosenttia liikevaihdosta ajalla 1.1. - 30.9.2014, kun vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin ne olivat olleet 7,31 prosenttia. Liikevaihdon määrällä ei ollut merkitystä. Samaan aikaan yhtiön palkkakulut olivat muuttuneet vain vähän verrattuna liikevaihtoon: 28,13 prosenttia vuonna 2014 ja 27,17 prosenttia vuonna 2013. Näin ollen palkkakulut vertautuivat yhtenevästi liikevaihdon määrään, mutta alihankintakulut eivät.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt P Oy:n vaatimukset. Yhtiö on lausunut kilometrikustannusten osalta, että P Oy:n vastaavista matkakustannuksista ei ollut esitetty selvitystä. Selvitystä ei myöskään ollut siitä, että B:lle ei välttämättä olisi maksettu lainkaan päivärahoja sillä perusteella, että P Oy:llä oli toimipiste Helsingin tuntumassa. B:n kotiosoite oli P Oy:n kotipaikkakunnalla, mutta esitetyt työt oli tehty pääkaupunkiseudulla.

Omavastuun osalta vakuutusyhtiö on lausunut lähteneensä siitä, että kaikissa keskeytysvahingoissa oli omavastuu. Jos omavastuu oli määritelty vuorokausina, se laskettiin vahinkomäärästä omavastuuajan ja keskeytyksen kokonaiskestoajan välisen suhteen mukaisena.

Selvityksistä ei ilmennyt, olivatko esitetyt alihankintakustannukset aiheutuneet nimenomaan niistä töistä, joita B olisi tehnyt ja joilla olisi turvattu yrityksen tulos. Kyseinen alihankkija teki normaalistikin töitä P Oy:lle eikä vakuutusyhtiölle ollut toimitettu tuloslaskelmia, joista olisi paremmin voitu todeta B:n työkyvyttömyyden vaikutus P Oy:n tulokseen. Tietojen puutteellisuus huomioon ottaen vakuutusyhtiö onkin katsonut näkemyksensä korvauksen määrästä parhaaksi mahdolliseksi eikä perustetta lisäkorvauksen maksamiselle siten ollut.

Vakuutusyhtiö on lausunut 30.10.2015 päivätyssä lisävastineessaan pyytäneensä P Oy:n vakuutusmeklarilta 16.9.2014 ja uudelleen 11.11.2014 selvitystä muun muassa siitä, montako työntekijää P Oy:llä oli, mikä oli B:n toimenkuva ja miten hänen työkyvyttömyytensä oli vaikuttanut liiketoimintaan. Lisäksi oli pyydetty edellisen tilikauden vahvistettu tilinpäätös ja/tai vahinkoajankohdan eritellyt tuloslaskelmat vähintään kolmen kuukauden ajalta ja vastaavalta ajalta edelliseltä tilikaudelta sekä  selvitys siitä, oliko B:n työkyvyttömyysajalta maksettu palkkaa.

Keskeytysvakuutuksen päätarkoitus oli turvata liiketoiminnan tulos. Tämän takia pyydetyt tilipäätöstiedot oli saatava. Muuten korvauksen oikeaa määrää oli lähes mahdoton selvittää. Siltä osin kuin P Oy oli pitänyt liikevaihdon kehitystä koskevia tietoja merkityksettöminä vakuutusyhtiö on lausunut, että jos P Oy:n liikevaihto oli kasvanut lähes 20 prosenttia B:n sairaslomajakson aikana henkilökunnan pysyessä samana, oli ilmeistä, että alihankintakustannukset olisivat nousseet myös ilman B:n tapaturmaa, kun mistään ei ilmennyt, että yrityksessä olisi ollut vapaata henkilökuntakapasiteettia. Loukkaantumisen osuutta lisääntyneestä alihankintatarpeesta ei voitu arvioida, kun pyydettyjä tietoja ei ollut toimitettu.

P Oy oli verrannut alihankintakuluja ja palkkoja liikevaihtoon, kun niitä olisi pitänyt verrata keskeytysvakuutuskatteeseen, josta palkat viime kädessä maksettiin. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan P Oy ei ollut halunnut toimittaa riittäviä tietoja vahingon selvittämiseksi, ja suurin osa esitetyistä alihankintakuluista oli korvattu. P Oy:n toiminta oli paljolti muuta kuin B:n tehtäviksi esitettyjä hätätöitä. B oli ilmeisesti toiminut yrityksen toimitusjohtajana, jolle kuului paljon muitakin tehtäviä kuin mainitut hälytystehtävät.

Selvitykset

Lautakunnalle on toimitettu selvityksenä P Oy:lle aiheutuneista ylimääräisistä kuluista jäljennökset P Oy:n alihankkijan 30.8.2014, 1.9.2014 (neljä laskua) ja 1.10.2014 (neljä laskua) päivätyistä laskuista sekä 13.8.2014, 22.8.2014, 27.8.2014 ja 18.9.2014 päivätyistä hotellilaskuista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan vakuutusyhtiö on maksanut P Oy:lle B:n työkyvyttömyysajan 4.8. - 21.9.2014 perusteella henkilökeskeytysvakuutuksesta 6 801,43 euron korvauksen. Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen P Oy:n sille toimittamien selvitysten perusteella korvaamaan vakuutuksesta P Oy:n vaatimat ja ylimääräisiksi esittämät yhteensä 11 040,77 euron kustannukset kokonaisuudessaan. Lähemmin tarkasteltuna asiassa on kyse siitä, miten vakuutussopimuksen mukainen vakuutuksenottajan omavastuuosuus vahingosta on laskettava ja onko vahingon määrästä muutoin esitetty riittävä selvitys lisäkorvauksen maksamiseksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiaan sovellettavien 1.1.2014 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutunut vahinko, kun liiketoiminnan keskeytyminen on suoranainen seuraus vakuutuskirjaan merkityn henkilön työkyvyttömyydestä tai kuolemasta. Korvauksen edellytyksenä on, että työkyvyttömyys tai kuolema on aiheutunut vakuutuskauden aikana ilmenneestä sairaudesta tai saadusta vammasta.

Vakuutusehtojen kohdan 3 mukaan henkilökeskeytysvakuutuksen tarkoituksena on turvata vakuutuksenottajan harjoittaman liiketoiminnan tulos yrityksen johdon ja muun henkilöstön työkyvyttömyyden tai kuoleman varalta. Vakuutusta tehtäessä nimetään ne henkilöt, joiden työkyvyttömyyden tai kuoleman aiheuttamat taloudelliset menetykset halutaan vakuutuksen korvauspiiriin.

Liiketoiminnan tulos voidaan vakuuttaa valitsemalla vakuutuksen kohteeksi myyntikate. Jos vakuutettavan liiketoiminnan myyntikatetta ei pystytä määrittelemään voidaan liiketoiminnan tulos vakuuttaa valitsemalla vakuutuksen kohteeksi erikseen määritelty keskeytysvakuutuskate. Myyntikatteeseen tai keskeytysvakuutuskatteeseen perustuvan vakuutuksen vaihtoehtona liiketoiminnan jatkuvuutta voidaan turvata valitsemalla vakuutuksen kohteeksi ylimääräiset kulut.

Vakuutusehtojen kohdan 3.3 (Ylimääräiset kulut) mukaan vakuutuksen kohteena ovat ylimääräiset kulut. Ylimääräiset kulut ovat kustannuksia niistä toimenpiteistä, jotka aiheutuvat vakuutuskirjassa mainitun henkilön työkyvyttömyydestä tai kuolemasta ja joilla toimenpiteillä pyritään estämään muutoin tapahtuva myynti- tai keskeytysvakuutuskatteen menetys. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi sijaishenkilön paikkaamisesta aiheutuneet palkka- ja henkilösivukulut, muun henkilöstön ylityöpalkka- ja niihin liittyvät henkilösivukulut sekä alihankintakulut.

Vakuutusehtojen kohdan 4.1.2 mukaan ylimääräisten kulujen vakuutusmäärä on vakuutuskirjaan merkitty vakuutukselle sovittu vakuutusmäärä. Vakuutuksesta korvataan syntyneet ylimääräiset kulut vakuutusmäärään asti.

Vakuutusehtojen kohdan 4.3 mukaan omavastuu on vakuutuskirjaan merkitty osuus, joka vähennetään vahingon määrästä korvauksen määrää laskettaessa.

Vakuutusehtojen korvauksen määrää ja omavastuuta koskevan kohdan 6.5 mukaan vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahinkotapahtumassa vakuutuskirjaan merkitty tai erityisehdoissa määritelty omavastuu vahingon määrästä. Korvausta laskettaessa otetaan huomioon mahdolliset vähennykset (kohdat 6.2 - 6.4). Lopuksi vähennetään omavastuu.

Vahingon määrää koskevan vakuutusehtojen kohdan 5.2 (Vakuutuksen kohteena ylimääräiset kulut) mukaan vahingon määrään lasketaan keskeytysvahingon välttämisestä aiheutuneiden ylitöiden, sijaistyöntekijöiden palkkaamisen, alihankkijan käyttämisen tai muiden vastaavien toimenpiteiden aiheuttamat kulut. Korvauksen edellytyksenä on, että ylimääräisen kulun aiheuttanut toimenpide on ollut välttämätön toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tai keskeytysajan lyhentämiseksi. Vahingon määrästä vähennetään se normaalitoiminnasta aiheutuva kulujen määrä, joka vastuuaikana on säästynyt sen vuoksi, että sitä ei ole tarvinnut maksaa. Vastaava vähennys tehdään myös, jos kulu on korvattu muusta vakuutuksesta.

Liiketoiminnan laajentumista koskevan vakuutusehtojen kohdan 5.3.1 rajoituksen mukaan vahingon määrää laskettaessa ei oteta huomioon sitä vahingon lisäystä, joka johtuu siitä, että osa vastuuajasta on käytetty liiketoiminnan kehittämiseen, laajentamiseen tai muuhun muutokseen riippumatta siitä, kuka muutoksen on edellyttänyt tehtäväksi.

Vakuutusehtojen kohdan 7 (Toimenpiteet vahingon tapahduttua) mukaan vahingon tapahduttua vakuutuksenottajan on viipymättä ilmoitettava siitä ja ryhdyttävä väliaikaisiinkin toimenpiteisiin yrityksen toiminnan uudelleen käyntiin saamiseksi ja käynnissä pitämiseksi samassa laajuudessa kuin ennen vahinkoa. Tällaisista toimenpiteistä aiheutuneet kulut korvataan keskeytysvahingon pienentämiskulujen korvausperiaatteiden mukaisesti.

Asian arviointi

Alihankkijan laskuttamat kilometrikorvaukset ja päivärahat

Osapuolet ovat ensiksikin erimielisiä siitä, oliko vakuutusyhtiöllä vakuutusehtojen mukaan oikeus vähentää korvattavasta vahingon määrästä P Oy:n käyttämän alihankkijan laskuttamat päivärahat ja kilometrikorvaukset.

Lautakunta toteaa, että P Oy:n henkilökeskeytysvakuutuksella vakuutettuna kohteena ovat olleet B:n työkyvyttömyydestä tai kuolemasta aiheutuvat ylimääräiset kulut. Vakuutusta koskevan 14.11.2013 päivätyn vakuutuskirjan jäljennöksen mukaan vakuutuksen kohteen ”Nimetyt ylimääräiset kustannukset - Muut ylimääräiset kulut” vakuutusmäärä on ollut B:n osalta 20 000 euroa.

Vakuutusehtojen kohdan 5.2 mukaan, kun vakuutuksen kohteena ovat ylimääräiset kulut, vahingon määrään lasketaan keskeytysvahingon välttämisestä aiheutuneiden ylitöiden, sijaistyöntekijöiden palkkaamisen, alihankkijan käyttämisen tai muiden vastaavien toimenpiteiden aiheuttamat kulut. Vahingon määrästä vähennetään se normaalitoiminnasta aiheutuva kulujen määrä, joka vastuuaikana on säästynyt sen vuoksi, että sitä ei ole tarvinnut maksaa. Lautakunta katsoo, että vakuutusehtojen mukaisina ylimääräisinä kuluina eivät muutoinkaan voi tulla korvattaviksi sellaiset kustannukset, jotka vakuutuksenottaja joutuisi maksamaan myös siinä tilanteessa, että keskeytysvahinkoa ei ole sattunut.

P Oy:n käyttämä alihankkija on laskuttanut nyt puheena oleviin töihin liittyneistä matkoista arvonlisäverottomana kilometrikustannuksena 0,65 euroa kilometriltä. Vahinkovuonna 2014 verohallituksen päätöksen mukaisen verottoman kilometrikorvauksen enimmäismäärä on ollut 0,43 euroa kilometriltä. Tämä määrä sisältää myös auton hankkimisesta aiheutuneet pääomakustannukset eli kuoletuksen autolainasta ja lainan koron. Tältä osin voidaan myös arvioida muun selvityksen puuttuessa olevan kyse auton käyttökustannuksista, jotka olisivat aiheutuneet P Oy:lle siinäkin tapauksessa, että B olisi P Oy:n kuvaamalla tavalla tehnyt kyseiset matkat P Oy:n pakettiautolla. Lautakunta katsoo, että alihankkijan laskuttamat kilometrikorvaukset eivät tältä osin oikeuta vakuutuskorvaukseen. Vakuutusyhtiön tulee kuitenkin korvata ylimääräisenä kuluna alihankkijan P Oy:ltä laskuttamasta kilometrikorvauksesta mainitun määrän ylittävä osuus eli 0,22 euroa kilometriltä.

Alihankkijan laskuttamien päivärahojen osalta lautakunta katsoo jääneen P Oy:n puolelta selvittämättä, että kysymys olisi ollut ylimääräisistä kustannuksista verrattuna tilanteeseen, jossa B olisi hoitanut vastaavat korjaustyöt.

Omavastuuosuuden laskentatapa

Vakuutusyhtiö on laskenut P Oy:n omavastuuosuuden vakuutussopimuksessa mainitun seitsemän vuorokauden omavastuuajan ja P Oy:lle aiheutuneen keskeytyksen kokonaiskestoajan välisenä suhteena vähentäen sen mukaisesti vahingon määrästä 7/49 osaa. P Oy:n näkemyksen mukaan seitsemän vuorokauden omavastuuaikaa olisi sovellettava niin, että mainittuun omavastuuaikaan kohdistuvia ylimääräisiä kuluja ei korvattaisi lainkaan, mutta sen jälkeen vastuuaikana aiheutuneet kustannukset korvattaisiin täysimääräisesti.

Vakuutusyhtiö ei ole perustellut käyttämäänsä omavastuuosuuden laskentatapaa muutoin kuin lausumalla lähteneensä siitä, että kaikissa keskeytysvahingoissa on omavastuu. Lautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiöllä kuitenkaan ole automaattista oikeutta omavastuun vähentämiseen vakuutuksenottajalta, vaan siitä on niin haluttaessa otettava määräys vakuutussopimuksen ehtoihin.

Tässä tapauksessa P Oy:n vakuutussopimukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdista 4.3 ja 6.5 ilmenee vain, että vakuutussopimuksen mukainen omavastuu on merkitty vakuutuskirjaan. Vakuutusyhtiön P Oy:lle antaman 14.11.2013 päivätyn vakuutuskirjan jäljennöksen perusteella vakuutuskirjassa on ollut mainittuna pelkästään, että vakuutuksen omavastuuaika on seitsemän vuorokautta. Vaikka vakuutusehtojen kohdan 4.3 mukaan ”omavastuu on …osuus, joka vähennetään”, ei vakuutusehdoista ja vakuutuskirjasta niitä yhdessä luettunakaan ilmene, millä tavalla vakuutussopimuksen mukainen omavastuuosuus olisi laskettava. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta pitää  kysymyksessä olevan vakuutussopimuksen ehtoja vakuutuksenottajan omavastuuosuuden määrittelyn osalta epäselvinä.

Koska epäselviä sopimusehtoja on tulkittava laatijansa vahingoksi ja P Oy:n vakuutussopimuksen ehdoista esittämä tulkinta on mahdollinen, lautakunta katsoo, että vakuutussopimuksen omavastuuosuutta koskevia ehtoja on sovellettava P Oy:n vaatimalla tavalla. Näin ollen vakuutusyhtiöllä ei ole ollut oikeutta vähentää korvausmäärästä laskemaansa 1 133,57 euron osuutta.

Muut vahingon määrän arvioimiseen liittyvät kysymykset

Jäljellä olevalta osaltaan asiassa on kyse siitä, että vakuutusyhtiö ei ole hyväksynyt P Oy:n toimittamia alihankkijan laskuja kokonaisuudessaan keskeytysvakuutuksesta korvattaviksi. Vakuutusyhtiö on lautakunnan asiasta saaman käsityksen mukaan vedonnut siihen, että vakuutusyhtiölle toimitetuista selvityksistä ei riittävästi ilmennyt, olivatko korvattavaksi vaaditut alihankintakustannukset johtuneet nimenomaan B:n työkyvyttömyydestä, ja oliko kyseiset toimeksiannot tehty P Oy:n myynti- tai keskeytysvakuutuskatteen menettämisen estämiseksi.

Lautakunta toteaa, että käytettävissä olevien laskujen perusteella P Oy:n korvausvaatimuksen perusteena olevat alihankkijan laskuttamat 11.8.2014 alkaen tehdyt työt olivat ajoittuneet B:n työkyvyttömyysaikaan 4.8. - 21.9.2014. P Oy:n vakuutusyhtiölle laatiman erillisen tehtäväluettelon mukaan kyseiset työt olivat olleet P Oy:n asiakkaiden konepajakoneiden korjauksia, jotka P Oy:n mukaan olivat kuuluneet juuri B:n työtehtäviin, mitä seikkaa vakuutusyhtiö ei ole lautakunnan käsityksen mukaan sinänsä kiistänyt.

Vakuutusyhtiö ei ole väittänytkään, että B ei olisi ollut ilmoitetun tapaturman johdosta työkyvytön edellä mainittuna aikana. Asiassa ei ole esitetty uskottavaa selitystä sille, miksi P Oy olisi teettänyt laskuista ilmenevät B:lle muutoin kuuluneet työtehtävät alihankintana, mikäli B olisi ollut sanottuna aikana työkykyinen. Kun P Oy oli voinut ottaa kyseiset työt vastaan tilaamalla ne alihankintana ja se oli siten voinut laskuttaa työt edelleen asiakkailtaan, lautakunta katsoo, ettei sanottujen alihankintakustannusten korvattavuutta tai ylimääräisten kuulujen osuutta olisi myöskään voitu luotettavammalla tavalla selvittää vakuutusyhtiön pyytämistä P Oy:n tilinpäätös- ja kirjanpitotiedoista.

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee korvata alihankkijan P Oy:ltä laskuttama määrä kokonaisuudessaan lukuun ottamatta edellä selostettua kilometrikorvauksia koskevaa osuutta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa P Oy:lle sen vaatiman korvauksen keskeytysvakuutuksesta P Oy:n esittämien alihankintalaskujen mukaan lukuun ottamatta laskutettuja päivärahoja ja niin, että korvattavan kilometrikorvauksen osuus on 0,22 euroa kilometriltä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Isokoski

Jäsenet:

Jaakkola

Makkula

Nyyssölä

Pesonen

Sarpakunnas

Sjögren