Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan vuonna 2007 pystytetty putkirunkoinen pressuhalli romahti 18.1.2012 kello 9.57. Romahtamisen syynä vakuutuksenottaja piti 26.12.2011 puhaltanutta kovaa tuulta. Korvausta romahtamisesta aiheutuneista kuluista on haettu yritysvakuutukseen sisältyvästä luonnonilmiövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on katsonut 4.7.2012 päivätyssä päätöksessään, että kyseessä ei ollut voimakkaan tuulen aiheuttama vahinko. Valmistajan lausunnosta ei selvinnyt, millaisten tuuli- ja lumikuormien varalle kyseisen kevytrakenteisen pressuhallin rakenteet oli mitoitettu ja vastasivatko nämä mitoitukset Suomessa vallitsevia tuuli- ja lumiolosuhteita.

Teräsputkissa todetut pituussuuntaiset halkeamat eivät hallin tutkineen U Oy:n lausunnossa esitetystä poiketen syntyneet myrskyn ja kovan tuulen aiheuttaman vaakasuuntaisen rasituksen seurauksena. Tapani-myrskyn aiheuttama voima oli vaikuttanut pressuhalliin vain tuulen suunnan mukaisesti eikä ollut siten voinut aiheuttaa lausunnossa mainitun mukaisia "nitkuttamalla" syntyviä väsytysmurtumia.

Vaakasuuntaista tuulirasitusta vastaan halliin asennettu tuulivaijerointi ei ollut vaurioitunut, kuten myrskytuulen aiheuttamissa vahingoissa olisi tapahtunut. Jos kyse olisi ollut Tapani-myrskyn aiheuttamasta vahingosta, olisi pressuhallin sortuminen tapahtunut heti myrskyn aikana, ei yli kolme viikkoa myrskyn jälkeen.

Vahingon syynä ei ollut minkään vakuutetun riskin toteutuminen, vaan useiden talvien runsaiden lumikuormien aiheuttama rasitus, jota pressuhallin rakenteet eivät kestäneet.

Valitus

Vakuutuksenottaja on katsonut, että vaijeria ei voinut rasittaa mikään muu kuorma kuin vetorasitus. Siinä ei voinut esiintyä taivutusta eikä puristusta, eikä mikään kuorma voinut nitkuttaa sitä poikki, kuten U Oy:n lausunnossa kerrotaan tapahtuvan jäykille teräsrakenteille. Haruksien säilyminen ehjänä ei siis mitenkään voinut osoittaa sortuman syytä. Harukset olivat toimineet odotetulla tavalla ja ne olivat pitäneet rakennuksen vakaana. Kukin vaijeri kesti kymmenien kilonewtonien vetorasituksen.

Ilmatieteen laitoksen tilaston mukaan voimakasta tuulta oli ainakin 25.12.2011 - 29.12.2011. Tapaninpäivän puuskat olivat lähes 30 metriä sekunnissa. Työnantaja oli kieltänyt työntekijöitä menemästä halliin talvimyrskyn aikaan, sillä hän oli pelännyt voimakkaan myrskytuulen kaatavan hallin.

Rakennusinsinööri V:n 25.5.2012 päiväämän lausunnon mukaan voimakas tuuli ajanjaksona 25.12.2011 - 29.12.2011 oli vaurioittanut hallin teräsrakenteita aiheuttamalla niihin väsymismurtumia, minkä seurauksena halli oli sortunut sen katolle kertyneen varsin vaatimattoman lumikuorman johdosta.

Rakennusinsinööri V:n mukaan syynä ei voinut olla useiden talvien runsaat lumikuormat, sillä lumikuormien rasitus on staattista eikä rasita vähitellen rakennetta, kuten dynaaminen kuorma. Teräs on kimmoisa materiaali, ja se voi taipua kuorman alla, mutta mikäli se kestää tuon kuorman, palautuu kimmoisa rakenne entiselleen kuorman poistuttua. Sortuneen hallin katto oli kestänyt kolmen erittäin lumisen talven lumikuormat, eikä rakenteissa ollut ennen sortumaa havaittu mitään vaurioita.

Jos aiemmat lumitalvet olisivat vaurioittaneet hallin rakenteita, se olisi sortunut välittömästi kuorman rasittamana.

Jos halliin olisi tullut aiemmin vaurioita, ne olisivat näkyneet suurina muodonmuutoksina kuten taipumina ja teräsprofiilin vaurioitumisina, mutta tällaisia vaurioita ei ole ollut havaittavissa ennen 18.1.2012 tapahtunutta hallin sortumaa.

Tuulikuorma ei vaikuttanut vain yhdestä suunnasta, kuten vakuutusyhtiö oli katsonut, vaan tuuli pyörteili voimakkaasti ja aiheutti rasituksia rakennuksen joka sivulle ja katon lappeille, kuten Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa B 1 (rakenteiden varmuus ja kuormitukset) sekä RIL 144-2002 (rakenteiden kuormitusohjeet) oli esitetty.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut 4.10.2013 päivätyssä vastineessaan, että pressuhallin sortuminen ei ollut vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja odottamatta tapahtunut vahinko, vaan sortumisen syynä olivat pressuhalliin lähes koko sen olemassaolon aikana kohdistuneet kuormitukset, joita runkorakenteita ei edes ollut mitoitettu kestämään.

Pressuhalli oli lisäksi ollut useita kertoja kuluneiden vuosien aikana kestävyytensä kannalta kriittisessä tilassa tuuli- ja lumikuormien vaikutuksesta, vaikka lopullinen sortuminen olikin tapahtunut yhdellä kertaa lyhyessä ajassa rakenteiden lopulta annettua periksi. Tämän pitkäaikaisen rasituksen seurauksena hallin runkorakenteena toimineiden teräsputkien hitsaussaumat olivat pettäneet, minkä seurauksena hallin runko oli lopulta rikkoutunut ja aiheuttanut koko hallin sortumisen. Kyse ei siten ollut yksittäisen tapahtuman tai olosuhteen aiheuttamasta äkillisestä ja odottamattomasta vahingosta, vaan vakuutusehdoissa vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajatusta vähitellen tapahtuvasta vahingoittumisesta seuranneesta hallin sortumisesta.

Vahingon syntymisellä oli lisäksi syy-yhteys viranomaismääräysten laiminlyöntiin. Hallille ei ollut haettu viranomaisten rakennuslupaa, eikä kantavia rakenteita ollut suunniteltu ja rakennettu niin, että ne kestäisivät väliaikaiselle rakennukselle asetetut tekniset vaatimukset.

Vakuutuksenottajan lisävastine

Vakuutuksenottaja on kertonut, että vakuutusyhtiön yhteyshenkilö kävi vuonna 2007 ennen vakuutuksen myöntämistä tutustumassa halliin. Tuolloin vakuutusyhtiön edustaja tutki hallin haluamassaan laajuudessa ja tiesi myös, että sen pystyttämiselle ei ollut haettu rakennuslupaa. Vakuutusyhtiö ei ollut missään vaiheessa vakuutuksen voimassaoloaikana huomauttanut vakuutuksenottajalle sanotuista seikoista tai siitä, että niillä voisi olla merkitystä vahinkotapahtuman korvattavuutta arvioitaessa.

Vakuutusyhtiön lisävastine

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessaan, että vaikka vakuutusyhtiön katsottaisiinkin tienneen rakennusluvan puuttumisesta, ei tämä seikka laajenna vakuutuksen korvauspiiriä. Hallin omistajalla oli joka tapauksessa vastuu siitä, että hänen omistamansa rakennus täytti viranomaisvaatimukset.

Selvitykset

18.1.2012 päivätyn vahinkotarkastusraportin mukaan hallin sortumisen syy on epäselvä. Katolla ei ollut massiivista lumikuormaa. Raportissa on arveltu, että kahden edellisen talven lumet olivat aiheuttaneet vauriot.

Vakuutuksenottaja on pyytänyt lausuntoa U Oy:ltä. 29.11.2012 päivätyssä lausunnossa on todettu muun muassa seuraavaa:

- Katon muoto ja liukas pressu eivät kasanneet lunta katolle, vaan se putosi alas. Lumisateen jälkeen katto ei ollut välttämättä täysin lumeton, eikä sen tarvinnutkaan olla, sillä katto kestää kymmenien kilojen lumikuorman neliömetrillä.

- Katto on kestänyt edellisten kolmen vuoden lumikuormat, mikä kertoo siitä, että rakenteet olivat toimineet siten kuin niiden oli tullutkin toimia.

- Lumikuorma on staattinen eikä sisällä dynaamista rasitusta, joka vähitellen vaurioittasi rakennetta.

- Hallin kantavat rakenteet olivat terästä, joka on kimmoinen materiaali ja voi taipua staattisen kuorman alla, mutta mikäli se kestää tuon kuorman, palautuu kimmoinen rakenne entiselleen kuorman poistuttua. Tämän hallin katto oli kestänyt kahden erittäin lumisen talven lumikuormat, eikä rakenteissa ollut ennen sortumaa havaittu mitään vaurioita.

- Voimakas myrskytuuli on dynaaminen rasitus. Se ”retuuttaa” rakenteita ja ajan oloon aiheuttaa esimerkiksi teräsrakenteille väsytysmurtumia. Samalla mekanismilla teräslangan voi katkaista käsin nitkuttamalla sitä riittävästi.

Insinööritoimisto T:n 24.9.2013 tekemän selvityksen mukaan kevythallin runko on mallinnettu Robot Structural Analysis -ohjelmaan. Selvityksessä on tarkasteltu vain runkoa eikä esimerkiksi hallin jäykistystä tai ankkurointia maahan. Ensin on verrattu, miten paljon jännitykset ylittyvät määräysten mukaisiin jännityksiin nähden, ja sen jälkeen on laskettu ne kuormat, jotka halli kesti sallittuihin jännityksiin nähden. Insinööritoimistolla on ollut käytössään vakuutusyhtiön laatima muistio vahinkotarkastuksesta valokuvineen.

Laskelmissa runkoputkena on käytetty Rautaruukki Oy:n putkipalkkia, koska oikeaa rakenneputkea ei ollut löydettävissä. Selvityksessä on katsottu, että kevythallin runkoputket ovat todennäköisesti jotain muuta, mahdollisesti heikompaa ainesta.

Rakentamismääräysten mukaan vahinkopaikkakunnalla rakennukset tuli mitoittaa lumikuormalle 2,0 kN neliömetrillä ja 6,2 metriä korkeat rakennukset teollisuusalueilla tuulen nopeuspaineelle 0,46 kN neliömetrillä (46 kg/neliömetri). Lumikuormaa voitiin vähentää vasta, kun kattokaltevuus oli jyrkempi kuin 30 astetta.

Väliaikaiset suojakatokset voitiin mitoittaa lumikuormalle, jonka suuruus voitiin harkita rakennusajankohdan, käyttöajan ja lumenpoiston perusteella. Lumikuorman suuruuden oli kuitenkin oltava vähintään 0,5 kN neliömetrillä. Laskelmissa oli käytetty tuulen nopeuspaineena 0,75 x 0,46 kN neliömetrillä eli 0,345 kN neliömetrillä ja lumikuormana 0,5 kN neliömetrillä.

Kevythallin runko oli sekä taivutettu että puristettu. Taivutusrasitukset olivat selvästi puristusrasituksia suuremmat sekä lumi- että tuulikuormilla. Runko oli varsin hoikka. Olettamalla runko paraabelikaareksi oli kaaren nurjahduspinta 7,2 metriä. Kevythallin runko oli selvityksen mukaan 4,8 kertaa liian heikko. Jotta rungolla olisi ollut riittävä varmuus, olisivat kuormat saaneet olla vain noin 20 prosenttia väliaikaisen rakennuksen kuormista.

Selvityksen mukaan runko taipuu, kun lumikuorma oli suurempi kuin 0,34 kN neliömetrillä (34 kg neliömetrillä), mikä vastaa lumen paksuutta 150 mm – 300 mm riippuen lumen tiheydestä. Vastaavasti runko taipui tuulikuormalla 014 kN neliömetrillä, joka vastaa keskituulen tuulennopeutta 10 metriä sekunnissa ja kolmen sekunnin puuskanopeutta 15 metriä sekunnissa. Ohuemman tai heikkolaatuisemman rungon osalta runko taipuu pienemmilläkin kuormilla.

Selvityksessä ei ole otettu kantaa siihen, mikä on lopulta murtanut kevythallin rungon, sillä tietoa kuormituksista ennen vahinkotapahtumaa ei tiedetty.

Selvityksen mukaan rakennus oli saattanut olla useasti kriittisessä tilassa, koska rungon myötäämiseen riitti pienikin kuorma. Murtomekanismi rakennuksen harjalla ja kulmissa näyttää siltä, että putkien saumat olivat pettäneet. Saumahitsien lujuus olisi tullut olla yhtä luja kuin itse putken seinä. Saumat olivat auenneet suoraviivaisesti, mikä viittasi siihen, että hitsaukset olivat olleet puutteelliset. Laskennallisesti tarkasteltuna ulkokulmien hitsaussaumojen työntövoimien leikkausjännitykset olivat varsin pieniä verrattaessa niitä muihin jännityksiin. Niillä kuormilla, joilla rungon kulmat taipuivat, ei saumojen olisi tullut aueta.

Hallin runko ei selvityksen mukaan kestänyt rakentamismääräysten mukaisia väliaikaisen rakennuksen lumi- ja tuulikuormia, vaikka runko olisi ollut ehjä ja runko olisi tehty Rautaruukin putkipalkista halkaisijaltaan 76,1 x 2,9 mm. Putkien kestävyyksien ylitykset olivat niin suuria, että rakennusta käyttävien ja sen läheisyydessä olevien ihmisten henkilöturvallisuus oli ollut uhattuna. Selvityksessä on arveltu, että viisi vuotta käytössä ollut rakennusta ei välttämättä voitu enää pitää väliaikaisena. Pysyvän rakennuksen lumikuormalla kevythallin sallitut jännitykset ylittyivät 8,8-kertaisesti.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Vakuutuksen OM335 (Luonnonilmiö) mukaan vakuutus korvaa vahingon, jonka ovat aiheuttaneet luonnon poikkeukselliset olosuhteet. Tällaisia poikkeuksellisia olosuhteita ovat muun muassa paikallisen säähavaintoaseman myrskyksi tai kovaksi tuuleksi luokittelema tuuli.

Vakuutus ei korvaa

- tulvan, aallokon, jäätymisen, jäiden liikkumisen tai routimisen aiheuttamaa vahinkoa

- lumen tai veden tunkeutumista yläpohjaan, ellei se ole seurausta rakennusta kohdanneesta myrskyn aiheuttamasta rakennevauriosta

- ulkona olevaa irtaimistoa.

Vakuutusehdon OM330 (Riskin toteutuminen) kohdan 1 mukaan vakuutus korvaa vakuutetun riskin toteutumisesta aiheutuvan äkillisen ja odottamatta tapahtuneen suoranaisen esinevahingon.

Kohdan 2.1 (Vähitellen tapahtuva ilmiö) mukaan vakuutus ei korvaa esineen kulumista, ruostumista, syöpymistä, pilaantumista, sienettymistä, aineen väsymistä tai vähitellen tapahtuvaa vahingoittumista eikä esineen tai sen osan toimintakyvyn lakkaamista.

Vakuutusehdon KE300 (Keskeytysvakuutuksen määritys) mukaan vakuutuksen tarkoituksena on ennalta sovitulla tavalla turvata vakuutuksenottajan harjoittaman liiketoiminnan tulos.

Ratkaisu

Vuonna 2007 pystytetty putkirunkoinen pressuhalli romahti 18.1.2012 kello 9.57. Romahtamisen syynä vakuutuksenottaja on pitänyt 26.12.2011 puhaltanutta kovaa tuulta, jonka oli täytynyt aiheuttaa sellaisia vaurioita, jotka mahdollistivat hallin sortumisen.

Vakuutuslautakunnalle toimitetuista valokuvista ilmenee, että hallin koko katto-osa on romahtanut sisäänpäin. Muut rakenteet eivät ole romahtaneet. Vakuutusyhtiö on katsonut, että hallin sortumisen syynä ovat olleet pressuhallin liki koko olemassaolon aikana sen runkoon kohdistuneet rasitukset. Vakuutuksenottajan mukaan romahtaminen on johtunut poikkeuksellisista luonnonoloista.

Korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee sen osoittaa, että vahinko on johtunut rajoitusehdon mukaisesta olosuhteesta.

Insinööritoimisto T:n selvityksen mukaan rakennus on saattanut olla useasti kriittisessä tilassa, koska rungon myötäämiseen riittää pienikin kuorma. Murtomekanismi rakennuksen harjalla ja kulmissa näyttää siltä, että putkien saumat ovat pettäneet. Saumahitsien lujuus tulisi olla yhtä luja kuin itse putken seinä. Saumat olivat auenneet suoraviivaisesti, mikä lausunnon mukaan viittaa siihen, että hitsaukset ovat olleet puutteelliset. Niillä kuormilla, joilla rungon kulmat myötäävät taivutuksesta, ei saumojen olisi selvityksen mukaan tullut aueta.

Selvityksen mukaan halli ei kestä rakentamismääräysten mukaisia väliaikaisen rakennuksen lumi- ja tuulikuormia, vaikka runko olisi ehjä ja vaikka se olisi tehty Rautaruukin putkipalkista, joka on halkaisijaltaan 76,1 x 2,9 mm. Putkien kestävyyksien ylitykset ovat niin suuria, että rakennusta käyttävien ja sen läheisyydessä olevien ihmisten henkilöturvallisuus on ollut uhattuna. Lausunnon mukaan pysyvän rakennuksen lumikuormalla kevythallin sallitut jännitykset ylittyvät 8,8-kertaisesti. Insinööritoimisto T Oy:n lausunnossa ei ole kuitenkaan voitu ottaa kantaa pressuhallin lopullisen sortumisen aiheuttajaan, koska kuormituksia ennen vahinkotapahtumaa ei tiedetty.

Vakuutuksenottaja on pyytänyt U Oy:ltä lausuntoa vahingon syystä. Lausunnon mukaan poikkeuksellisen voimakas tuuli on aiheuttanut päiväkausia jatkuessaan putkiteräsrakenteille väsytysmurtumia ja siitä johtuen varsin vähäinen lumikuorma katolla johti rakenteiden pettämiseen 18.1.2012.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa vahingon, jonka ovat aiheuttaneet luonnon poikkeukselliset olosuhteet. Tällaisia poikkeuksellisia olosuhteita ovat ehtojen mukaan muun muassa paikallisen säähavaintoaseman myrskyksi tai kovaksi tuuleksi luokittelema tuuli. Ilmatieteen laitoksen mukaan kovana tuulena pidetään tuulta, jonka nopeus on 14–20 metriä sekunnissa. Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan 26. ja 27.12.2011 tuuli voimakkaasti, koska tuulen nopeudet olivat 15,6 ja 14,3 metriä sekunnissa. 26.12.2011 tuulen nopeus oli jopa 28,7 metriä sekunnissa. 28.12.2011 tuulen nopeus oli 10,5 metriä sekunnissa, joka on määritelty navakaksi tuuleksi.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa vakuutetun riskin, tässä tapauksessa luonnonilmiön, toteutumisesta aiheutuvan äkillisen ja odottamatta tapahtuneen suoranaisen esinevahingon.

Vakuutuslautakunta katsoo, että kyse ei ole ollut voimakkaan tuulen aiheuttamasta vahingosta, koska sortuminen on tapahtunut vasta kolme viikkoa kovan tuulen loppumisen jälkeen. Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että kova tuuli on lisännyt rakenteisiin kohdistunutta rasitusta. Perussyy sortumiselle ei kuitenkaan ole ollut kova tuuli vaan hitaasti hallin rakenteisiin ajan myötä kohdistunut rasitus, joka on rajoitusehdon mukaista vähitellen tapahtuvaa vahingoittumista. Näin ollen Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä ehtojen mukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA