Haku

VKL 447/08

Tulosta

Asianumero: VKL 447/08 (2008)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 30.10.2008

Lakipykälät: 2, 30, 33, 34, 62

Alkoholi. Ulosajo. Samastamisen edellytysten täyttyminen. Osakeyhtiön osamaksulla hankkima ajoneuvo.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena on rahoitusyhtiön omistama Chrysler 300C -henkilö­auto, jonka osamaksuostajana/haltijana on A Oy. Auto on ollut A Oy:n toimitusjohtajan A:n käytössä.

A:n puoliso B oli 5.4.2008 noin klo 00.15 alkoholin vaikutuksen alaisena suistunut kyseisellä autolla suoralla tieosuudella ulos tieltä ja törmännyt toiseen, pysäköitynä olleeseen ajoneuvoon. Esitutkinta-aineiston mukaan B oli kertonut lähteneensä vähän aikaisemmin kotoaan ajamaan hakemaan puolisoaan A:ta. Rikosnimikkeiksi esitutkintapöytäkirjaan on merkitty törkeä rattijuopumus ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Näihin B on esitutkinnassa myöntänyt syyllistyneensä. A on esitutkinnassa ilmoittanut, ettei hänellä ole mitään vaatimuksia asiassa.

B:lle onnettomuuspaikalla tehdyn alcometer-kokeen tulos oli 1,7 promillea. Kansanterveyslaitoksen verenalkoholilaboratorion lausunnon mukaan B:n verenalkoholipitoisuus näytteenottohetkellä noin tunti onnettomuuden jälkeen oli 1,94 promillea. B oli kertonut nauttineensa onnettomuuden jälkeen alkoholia. Kerrottu jälkinauttiminen huomioon ottaen B:n laskennallinen verenalkoholipitoisuus näytteenottohetkellä on lausunnon mukaan ollut 1,3 promillea.

B on kirjeessään vakuutusyhdistykselle kertonut mm., että vaurioitunut ajoneuvo on A Oy:n auto, jonka B oli ottanut ilman A:n lupaa. B ei asu samassa taloudessa A Oy:n kanssa, eikä hänellä ole mitään tekemistä eikä osuutta A Oy:öön.

A on kirjeessään vakuutusyhdistykselle todennut mm., että B oli ottanut auton käyttöönsä ilman A:n lupaa. A ei tapahtuma-aikaan ollut kotona. B ei kuulu A Oy:öön eikä ole osallisena rahoitusyhtiöltä otetussa autolainassa.

Vakuutusyhdistyksen päätös

Kyse on tilanteesta, jossa B on menettänyt kuljettamansa ajoneuvon hallinnan voimakkaan humalatilansa johdosta. Yhdistys pitää jälkinautintaväitettä epäuskottavana ottaen huomioon, että todistajien mukaan B oli heti autosta noustessaan ollut selvästi päihtynyt. Vaikka jälkinauttimisväitettä olisikin pidettävä uskottavana, B:n verenalkoholipitoisuus on kuitenkin ollut niin korkea, että B:n alkoholin käyttöä on pidettävä vahingon ainoana syynä.

Vakuutusyhdistykselle on ilmoitettu, että A Oy omistaa kyseisen henkilöauton, eikä B:llä ole mitään tekemistä A Oy:n kanssa eikä osuutta yhtiöön. Ajoneuvorekisterijärjestelmään merkittyjen tietojen mukaan ajoneuvon 1. haltija on A Oy ja A on merkitty muuksi haltijaksi. Saadun selvityksen mukaan B ja A asuvat samassa taloudessa. Yritysrekisteritietojen mukaan A on A Oy:n hallituksen varsinainen jäsen ja ajoneuvoa koskevan kauppasopimuksen mukaan A Oy:n toimitusjohtaja. Tapauksessa on siten kyse osakeyhtiön ajoneuvosta, joka on ollut yhtiön toimitusjohtaja A:n käytössä siten, että hänet on merkitty A Oy:n ohella ajoneuvorekisteriin ajoneuvon toissijaiseksi haltijaksi.

Yhdistys toteaa, että osakeyhtiön toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa, ja hänellä on asemansa perusteella valta esimerkiksi päättää yhtiön omistaman ajoneuvon käytöstä. Kun A on ollut oikeutettu määräämään kyseisestä ajoneuvosta sekä A Oy:n toimitusjohtajana että auton henkilökohtaisena haltijana, hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa B voidaan tässä tapauksessa samastaa A Oy:öön. Yhdistys viittaa samastamista koskevien yleisten sopimusehtojensa kohtaan 8.3.  Esitutkinta-aineiston tiedot eivät miltään osin viittaa siihen, että tapauksessa olisi kyseessä sellainen moottoriajoneuvon luvaton käyttö, jonka yhteydessä aiheutunut vahinko voitaisiin korvata autovakuutuksen perusteella varkausvahinkona.

Yhdistys katsoo vahingon aiheutuneen yksinomaan vakuutuksenottaja A Oy:öön samastettavan henkilön alkoholin käytöstä. Tämän vuoksi kaskovakuutuskorvaus evätään. Ajoneuvon omistava rahoitusyhtiö ei ainakaan toistaiseksi ole esittänyt yhdistykselle vaatimuksia tämän vahingon suhteen.

Lausuntopyyntö

A Oy pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa asiassa. Vahinkotarkastaja on todennut auton olevan nyt lunastuskunnossa. Jos lunastuspäätös ei ole mahdollinen, onko korjauspäätös?

Vakuutusyhdistyksen vastine

Yhdistys toistaa korvauspäätöksessä esitettyä. Yhdistys katsoo edelleen, että B voidaan yleisten sopimusehtojen kohdan 8.3 perusteella samastaa vakuutuksenottaja A Oy:öön.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 2 §:n mukaan tässä laissa tarkoitetaan:

1) henkilövakuutuksella vakuutusta, jonka kohteena on luonnollinen henkilö;
2) vahinkovakuutuksella vakuutusta, joka otetaan esinevahingon, vahingonkorvausvelvollisuuden tai muun varallisuusvahingon aiheuttaman menetyksen korvaamiseksi;
3) vakuutuksenantajalla sitä, joka myöntää vakuutuksia;
4) vakuutuksenottajalla sitä, joka on tehnyt vakuutuksenantajan kanssa vakuutussopimuksen; jos vakuutukseen perustuva oikeus luovutetaan, luovutuksensaajaan sovelletaan, mitä vakuutuksenottajasta säädetään;
5) vakuutetulla sitä, joka on henkilövakuutuksen kohteena tai jonka hyväksi vahinkovakuutus on voimassa; sekä
6) ryhmävakuutuksella vakuutusta, jossa vakuutettuina ovat tai voivat olla vakuutuksen ottamista koskevassa sopimuksessa (ryhmävakuutussopimus) mainitun ryhmän jäsenet.

Eläkevakuutusta pidetään tätä lakia sovellettaessa henkivakuutuksena.

Sellaista ryhmälle tarjottavaa vakuutusta, jossa vakuutetun on osittain tai kokonaan suoritettava vakuutusmaksu, ei tätä lakia sovellettaessa pidetä ryhmävakuutuksena.

Lain 62 §:n mukaan jollei toisin ole sovittu, omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa omistajan, omistuksenpidätysehdoin omaisuuden ostaneen, panttioikeuden ja pidätysoikeuden haltijan sekä muutoinkin sen hyväksi, johon omaisuutta koskeva vaaranvastuu kohdistuu.

Vakuutussopimuslain 30 §:n mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan.

Lain 33 §:n mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:

1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;
2) joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai
3) joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on suojeluohjeiden noudattamisesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan olevan työ- tai virkasuhteen perusteella on huolehtia suojeluohjeiden noudattamisesta.

Lain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai se evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Tapaukseen sovellettavien autovakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 8 (”Samastaminen”) mukaan mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön

1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;
2) joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai
3) joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Tapauksen riitakysymys

Tapauksessa on riitaa vakuutuksen kohteena olevan A Oy:n ajoneuvon vaurioiden korvaamisesta A Oy:n ottaman kaskovakuutuksen perusteella.

B on kuljettanut kyseistä ajoneuvoa voimakkaassa humalatilassa ja menettänyt sen hallinnan. Esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta arvioi B:n aiheuttaneen vahingon niin moitittavalla menettelyllä, että A Oy:lle maksettavan kaskovakuutuskorvauksen epääminen on perusteltua, jos samastamisen edellytykset B:n ja A Oy:n välillä tapauksessa täyttyvät.

Vakuutusyhdistys on kirjelmissään vedonnut samastamisen perusteena yleisten sopimusehtojensa kohtaan 8.3, joka sisällöltään vastaa vakuutussopimuslain 33 § 1 momentin 3) kohtaa. Momentin kohtien 1) ja 2) mukaisiin samastamisperusteisiin yhdistys ei ole vedonnut, minkä vuoksi Vakuutuslautakunta ei arvioi niiden sovellettavuutta tässä tapauksessa.

Samastamisen edellytykset lain 33 § 1 mom 3) kohdan mukaan

Momentin 3) kohdan esitöiden (HE 114/1993 vp.) mukaan kohdassa vakuutettuun samastetaan henkilö, joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan. Vakuutetun perheenjäsenet ovat yleensä kohdassa tarkoitettuja samastettavia henkilöitä. Muodollisilla perhesiteillä tai sukulaisuudella, ei kuitenkaan ole merkitystä säännöstä sovellettaessa. Jos henkilö tosiasiassa asuu pysyväisluonteisesti samassa taloudessa vakuutetun kanssa ja käyttää yhdessä hänen kanssaan vakuutettua omaisuutta, samastaminen tulee kysymykseen.

Esitöiden perusteella puheena olevan 3) kohdan osalta ratkaisevaa on siis vakuutuksen kohteen käyttäminen yhdessä vakuutetun kanssa ja pysyväisluonteinen samassa taloudessa asuminen vakuutetun kanssa.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa esitetyn asiakirjaselvityksen perusteella B ja A asuvat samassa osoitteessa ja todennäköisesti ovat perheille tyypillisellä tavalla yhteistaloudessa keskenään. Vakuutuslautakunta toteaa kuitenkin, että tapauksessa vakuutuksen kohteena ei ole A:n omistama tai osamaksulla ostama auto, vaan kyse on A Oy:n ostamasta autosta. Osakeyhtiöt ovat omistajistaan ja edustajistaan erillisiä, itsenäisiä oikeushenkilöitä. Tapauksessa vakuutettuna ja vakuutuskorvaukseen oikeutettuna lautakunnan tulkinnan mukaan ovat siten rahoitusyhtiö auton omistusoikeuden haltijana ja A Oy auton osamaksuostajana/haltijana, ei sen sijaan autoa käyttänyt A.

B:n ja A:n muodostama yhteistalous ei siten ole tapauksessa olennaista, vaan momentin 3) kohdan mukaiset samastamisen edellytykset täyttyvät, jos B:n voidaan tulkita asuneen samassa taloudessa A Oy:n kanssa ja käyttäneen autoa yhdessä A Oy:n kanssa.

A Oy on oikeushenkilö, minkä vuoksi sen ei lautakunnan mielestä voi sanoa ”asuvan” missään siten kuin luonnolliset henkilöt asuvat. Osakeyhtiöiden toiminnan yleisenä tarkoituksena on voiton kerryttäminen liiketoimintaa harjoittamalla. Vakuutussopimuslain 33 § 1 momentin 3) kohdan mukaisen perhe-elämätyyppisen yhteistalouden ylläpitäminen osakeyhtiön varoilla on osakeyhtiöiden toiminnan tarkoitukselle vierasta. Tapauksessa ei ole selvitystä siitä, että A Oy:n varoja poikkeuksellisesti kuitenkin olisi käytetty A:n ja B:n perheen talouden ylläpitämiseen siten ja siinä määrin, että olisi perusteltua katsoa A Oy:n, A:n ja B:n tässä muodostavan jonkinlaisen kiinteän, yhtenäisen talouskokonaisuuden.

Selvityksen mukaan kyseinen auto on hankittu ja sitä on käytetty A Oy:n liiketoimintaan kuuluviin ajoihin. Asiassa jää selvittämättä, että B olisi käyttänyt autoa sillä tavoin toistuvasti ja usein, että auton voisi katsoa olleen A Oy:n ja B:n yhteisessä käytössä. Lautakunta viittaa yhteiskäytön edellytysten osalta korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2005:100 lausuttuun.

Suositus

Esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta ei ole voinut todeta, että yleisten sopimusehtojen kohdan 8.3 ja vakuutussopimuslain 33 § 1 momentin 3) kohdan mukaiset samastamisen edellytykset vakuutettuna olevan A Oy:n ja B:n välillä täyttyisivät. Vakuutusyhdistys ei ole vedonnut muihin samastamisperusteisiin.

Näiden syiden vuoksi Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhdistys maksaa ajoneuvon törmäysvahingosta A Oy:lle autovakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia