Haku

VKL 446/15

Tulosta

Asianumero: VKL 446/15 (2016)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 09.06.2016

Lakipykälät: 32, 34, 36

Palovahinko. Korvauksen alentaminen. Pelastamisvelvollisuuden laiminlyönti. Shokkitila.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan omistama korjaamorakennus tuhoutui tulipalossa toukokuussa 2012. Vakuutuksenottaja oli kertonut kaataneensa moottoripyörän tankkiin bensaa ja samalla huomannut bensaa valuvan myös lattialle. Vakuutuksenottaja oli vahingossa tönäissyt lähellä olevaa hyllyä, jolloin hyllyn päällä ollut halogeenilamppu oli tippunut lattialle. Halogeenilamppu rikkoutui ja sytytti lattialla olevan bensiinin palamaan. Vakuutuksenottaja pyrki sammuttamaan paloa käsisammuttimella, siinä kuitenkaan onnistumatta. Palo levisi nopeasti ja huone näytti tulimereltä. Vakuutuksenottaja poistui paikalta sulkien oven perässään. Hän juoksi suoraan kotiinsa olohuoneen sohvalle ja piiloutui viltin alle. Vakuutuksenottaja kertoi olleensa paniikissa ja toimintakyvytön.

Vakuutusyhtiö oli tehnyt vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain mukaisen pelastamisvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella 20 prosentin vähennyksen vakuutuksenottajalle suoritettavasta vakuutuskorvauksesta, koska vakuutuksenottaja ei ollut ilmoittanut tulipalosta palokunnalle.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on vaatinut, että korvaus vahingosta suoritettaisiin täysimääräisesti. Vakuutuksenottaja on lausunut valituksessaan, etteivät alentamisen perusteet täyttyneet tässä tapauksessa. Vakuutussopimuslain sanamuodon mukaisesti vakuutetun tulee huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta kykyjensä mukaan. 2.10.2012 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan vakuutuksenottajan kuvaukset tapahtuneesta ja käynnillä 5.6.2012 tehdyt havainnot sopivat akuuttiin stressireaktioon ja täyttävät vaikea-asteisen häiriön kriteerit.

Vakuutuksenottaja oli reagoinut palon leviämiseen pakenemalla, mikä on yksi shokkivaiheen selviytymiskeinoista. Sokkitilan reaktiot palvelevat henkiinjäämistä ja silloin pyritään pääsemään mahdollisimman nopeasti turvaan. Tapahtumapaikalta hakeudutaan kotiin tai muuhun turvalliseen paikkaan. Sokissa ihminen joutuu sekavuustilaan, se vie ihmisen taantuman tilaan, jolloin tarvitaan ulkoista auktoriteettia, joka kertoo mitä tehdä. Vakuutuksenottajalla ei ollut käsipuhelinta mukana palopaikalla noin yhden kilometrin päässä hänen kotitalostaan, eikä hän kotiin päästyään kyennyt soittamaan palokuntaa paikalle. Palon leviäminen oli lisäksi johtunut myös epätiiviistä kattorakenteesta, joten ei ole varmaa, olisiko palokunnan hälyttäminen vaikuttanut palon leviämiseen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut vastineessaan, että pelastamisvelvollisuuden laiminlyönti oli syy-yhteydessä vahinkoon. Välimatka paloasemaan oli noin 1,5 kilometriä, ja palokunnan hälyttäminen ajoissa olisi rajannut tulipalon leviämistä ja näin ollen vahingon suuruutta. Vakuutuksenottajan shokkitila oli otettu huomioon siten, että korvausta oli alennettu vain viidenneksellä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä oikeus alentaa vakuutuksenottajalle suoritettavaa korvausta vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain 32 §:n pelastamisvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 32 5:n 1 momentin mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säi­lyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

Vakuutussopimuslain 32 §:n 2 momentin mukaan jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34 5:n 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Vakuutussopimuslain 36 § 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja ei saa vas­tuusta vapautuakseen tai sen rajoittamiseksi vedota tämän luvun säännöksiin, jos vakuutettu aiheuttaessaan vakuutustapahtuman taikka laiminlyödessään suojeluohjeen noudattamisen tai pelastamisvelvollisuuden oli kahtatoista vuotta nuorempi tai sellaisessa mielentilassa, ettei häntä olisi voitu tuomita rangaistukseen rikoksesta. Mitä tässä säädetään, ei sovelleta 28 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.1 (Vahinkovakuutus) mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta, osallistua vahingon selvittelyyn vahinkopaikalla ja myötävaikuttaa vahingon syyn selvittämiseen.

Vakuutettu on velvollinen ryhtymään toimiin vakuutusyhtiön oikeuksien säilyttämiseksi, esimerkiksi auttamalla selvittämään vahingon mahdollisen aiheuttajan ja todistajien nimet.

Vakuutetun on ilmoitettava vahinkotapahtumasta mahdollisimman pian vakuutusyhtiölle ja myös poliisille, jos on kysymys rikoksesta. Ajoneuvoon kohdistuneesta palo- ja hirvieläinvahingosta on aina välittömästi ilmoitettava poliisille. Poliisitutkinta on pidettävä vakuutusyhtiön pyynnöstä, ja rikoksen tekijöille on vaadittava rangaistusta.

Vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen ennen korjaamista tai vahingoittuneen omaisuuden hävittämistä.

Korvausta voidaan alentaa tai korvausta ei makseta sille vakuutetulle, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa torjua tai rajoittaa vahinkoa joko tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä.

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain pelastamisvelvollisuutta koskevan 34 §:n 1 momentin esitöiden (HE 114/93) mukaan kokonaisharkinnassa huomioon otettavia olosuhteita voivat muun muassa olla asianomaisen henkilön ikä, koulutus, kokemus, terveydentila tai mielentila. Sairaus tai vamma, joka on rajoittanut asianomaisen toimintamahdollisuuksia, voidaan myös ottaa kokonaisharkinnassa huomioon. Samoin vähentynyt syyntakeisuus voi olla merkityksellinen seikka.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että pelastamisvelvollisuuden sisältöön vaikuttavat kulloisenkin tilanteen lisäksi vakuutetun kyvyt. Sitä, onko vakuutettu toiminut "kykyjensä mukaan", arvioidaan subjektiivisesti vakuutetun iän, tietojen, koulutustason, ruumiillisten voimien ja muiden yksilöllisten olosuhteiden sekä tapauksen olosuhteiden perusteella. Säännöksen tarkoituksena ei ole asettaa vakuutetulle kovin ankaria vaatimuksia.

Asiantuntijalausunnossaan vakuutuksenottajaa hoitanut psykiatrian erikoislääkäri on lausunut potilaasta tehtyihin havaintoihin ja tutkimustuloksiin perustuen, että vakuutuksenottajan toiminta johtui tulipalon aiheuttamasta terveydentilan muutoksesta. 2.10.2012 päivätyn lausunnon mukaan järkyttävä tapahtuma aiheutti akuutin stressi- ja sokkireaktion, joka määritti hänen selviytymiskeinonsa. Muistin menetys sekä tunnereaktiot sopivat järkyttävän tapahtuman aiheuttamaksi ja puhuvat teon suunnitelmallisuutta vastaan.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta ei pysty luotettavasti arvioimaan, oliko asiakas vakuutussopimuslain 36 §:n 1 momentin mukaisesti sellaisessa mielentilassa, ettei häntä olisi voitu tuomita rangaistukseen rikoksesta. Tapahtumainkuvauksen ja toimitetun lääketieteellisen selvityksen perusteella arvioituna asiakas oli yhtä kaikki ollut palovahingon syttymisen johdosta erittäin poikkeuksellisessa mielentilassa, eikä hän ollut kyennyt toimimaan vahinkotilanteessa järkevällä tavalla sen jälkeen, kun palo oli hänen sammutusyrityksistään huolimatta riistäytynyt valloilleen. Lautakunta harkitsee näin ollen vakuutussopimuslain 34 §:n 1 momentin perusteella, että vaikka palokunnan kutsumatta jättämistä voidaankin pitää pelastamisvelvollisuuden laiminlyöntinä, asiakas on vahingon johdosta ollut sellaisessa henkisessä tilassa, että hänelle maksettavaa korvausta ei tule alentaa tämän laiminlyönnin perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan korvauksen alentamattomana.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Nikunlassi

 

Jäsenet:

Rantala

Sario

Uimonen

Tulosta