Vakuutuksenottaja KS Oy ostajana oli 5.5.2006 suoritetussa veneen vastaanottotarkastuksessa tekemiensä havaintojen perusteella laatinut 36 kohtaa käsittäneen luettelon veneen puutteellisuuksista ja myyntisopimuksesta poikkeavista asioista. Tämän jälkeen kaupan osapuolet olivat 7.6.2006 allekirjoittaneet sovintosopimuksen. Siinä M Oy oli sitoutunut korjaamaan tai korjauttamaan omaan laskuunsa puolet vakuutuksenottajan korjausluettelon kohdista. Sopimuksen mukaan osapuolilla ei ollut toisiaan kohtaan mitään sen ulkopuolisia vaatimuksia.

 

Vakuutuksenottajan ja M Oy:n välille oli kuitenkin syntynyt riitaa sovintosopimuksessa tarkoitettujen virheiden korjaamisesta. Venealan keskusliiton venetarkastaja oli 16.10.2006 tarkastanut veneen ja todennut sopimuksessa mainittujen, myyjälle kuuluvien vielä korjaamatta olevien virheiden korjauskustannusten määräksi enintään 3.300 euroa. Riitaa oli myös siitä, oliko M Oy myyjänä vastuussa veneen vaurioitumisesta Tukholman venenäyttelyn aikana 28.8.–6.9.2006 ja mitkä olivat vaurioiden korjauskustannukset.

 

Kanteellaan 8.12.2006 M Oy oli vaatinut, että KS Oy velvoitetaan suorittamaan sille maksamatta oleva kauppahinta 24.006,40 euroa. Tästä määrästä vakuutuksenottajalla oli oikeus vähentää venetarkastusraportin mukaiset 3.300 euroa.

 

Vastakanteellaan 5.1.2007 vakuutuksenottaja KS Oy vaati, että 23.2.2006 tehty kauppa julistetaan puretuksi ja että M Oy velvoitetaan palauttamaan kauppahinnasta maksetut 154.837,90 euroa korkoineen. Mikäli kauppaa ei pureta, vakuutuksenottaja vaati, että M Oy velvoitetaan omalla kustannuksellaan välittömästi korjaamaan tai korjauttamaan vene myyntisopimuksessa tarkoitettuun kuntoon taikka että M Oy velvoitetaan suorittamaan KS Oy:lle hinnanalennusta 42.722 euroa korkoineen.

 

Lisäksi KS Oy vaati, että M Oy velvoitetaan suorittamaan sille vahingonkorvausta 58.458,79 euroa korkoineen. Vahingonkorvauksessa oli kyse sekä välittömistä että välillisistä vahingoista, jotka olivat johtuneet veneen virheiden korjaamatta jättämisestä ja venenäyttelyssä tapahtuneesta vaurioitumisesta. Vakuutuksenottaja vaati samalla, että M Oy:n kauppahintasaatava kuitataan vakuutuksenottajan hinnanalennus- tai vahingonkorvaussaatavilla. Lopuksi vakuutuksenottaja vaati, että M Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

 

Oikeusturvahakemuksella 2.5.2007 vakuutuksenottaja KS Oy:n asiamies OTM P.M. haki päämiehelleen oikeusturvaetua edellä todettuun riitaan.

 

Päätöksessään 30.5.2007 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatiedot.

 

KS Oy:llä on vakuutusyhtiössä 16.5.2005 alkanut yrityksen vakuutus. Vakuutukseen on lisätty oikeusturvavakuutus 6.3.2006.

 

Asiassa sovelletaan 1.11.2000 voimaan tulleita yritysvakuutuksen oikeusturvavakuutusehtoja.

 

Vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun vaatimus on kiistetty perusteeltaan tai määrältään (ehdot 4.1).

 

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka vakuutus vakuutetun osalta on yhtäjaksoisesti ollut voimassa vastaavan sisältöisenä yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä tai vakuutusyhdistyksessä (ehdot 4.3).

 

Kysymyksessä on yksi vakuutustapahtuma, kun vakuutetulla on useita riita-, rikos- tai hakemusasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen (ehdot 4.4).

 

Vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita-asiassa riidan syntyminen; riita puolestaan syntyy kiistettäessä vastapuolen vaatimukset joko perusteeltaan tai määrältään. Riita asiassa on syntynyt viimeistään joulukuussa 2006, jolloin vakuutettu on kiistänyt vastapuolen esittämät vaatimukset. Riidan peruste on venekauppa 23.2.2006. Oikeusturvavakuutus on ollut voimassa 6.3.2006 lukien. Koska vakuutus ei ole ollut riidan syntyessä kahta vuotta yhtäjaksoisesti voimassa ja riidan peruste ajoittuu vakuutuksen voimaantuloa edeltävälle ajalle, ei vakuutusyhtiö voi korvata asian hoidosta aiheutuneita asianajokuluja.

 

Vakuutusyhtiö pyytää ilmoittamaan, jos vakuutuksenottajalla on ollut välittömästi ennen 6.3.2006 alkanutta vakuutusta oikeusturvan sisältävä yritysvakuutus jossain toisessa yhtiössä. Vakuutuksen olisi tullut olla voimassa yhtäjaksoisesti venekaupasta (riidan perusteesta) 23.2.2006 lähtien, jotta oikeusturvavakuutuksesta voitaisiin korvata tämän riita-asian aiheuttamat asianajokustannukset. Kun vakuutusyhtiö saa tiedon aikaisemmasta vakuutuksesta, se käsittelee oikeusturva-asian uudelleen.

 

Sähköpostiviestinsä 4.6.2007 yhteydessä vakuutuksenottaja KS Oy:n asiamies P.M. on toimittanut vakuutusyhtiölle sen pyytämät sovintosopimuksen ja sopimuksen.

 

Päätöksessään 5.6.2007 vakuutusyhtiö toteaa, että tämä päätös kumoaa 30.5.2007 annetun päätöksen.

 

Vakuutusyhtiö toteaa, että se korvaa oikeusturvavakuutuksen perusteella asian hoidosta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutuksesta korvataan vakuutetulle aiheutuvia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja siltä osin kuin asiassa on kyse irtaimen kauppaan perustuvasta saatavaa koskevasta riidasta, jossa vakuutettu on vastaajana. Vakuutuksesta ei suoriteta korvausta siltä osin kuin asiassa on kyse irtaimen kaupan purkamisesta, koska vakuutus ei vakuutustapahtuman sattuessa ole ollut yhtäjaksoisesti voimassa kahta vuotta ja riidan peruste ajoittuu vakuutuksen voimaantuloa edeltävälle ajalle.

 

Asiamies on toimittanut vakuutusyhtiöön sähköpostitse 31.5.2007 oikaisupyynnön, jonka mukaan vakuutusyhtiön tulisi myöntää oikeusturvaetu koko riita-asiaan. Asiamiehen mukaan riidan perusteena ei ole venekauppa 23.2.2006, vaan pääkanteessa (jossa vakuutettu vastaajana) peruste on osapuolten välillä 7.6.2006 tehty sovintosopimus ja vastakanteessa (jossa vakuutettu on kantajana) perusteena ovat M Oy:n sovintosopimusrikkeet ja sovintosopimus.

 

Vakuutusyhtiö katsoo, että pääkanteen (irtaimen kauppaan perustuva saatava) osalta vaatimukset perustuvat osapuolten välillä 7.6.2006 tehtyyn sovintoon ja oikeusturva voidaan tältä osin myöntää. Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja siltä osin kuin asiassa on kyse vakuutetun vastakanteesta (irtaimen kaupan purku), koska vakuutusyhtiö katsoo, että vastakanteen vaatimukset perustuvat 23.2.2006 tehtyyn venekauppaan. Vakuutuksenottaja KS Oy on vastakanteessaan vaatinut 23.2.2006 tehdyn venekaupan purkamista ja M Oy:n velvoittamista palauttamaan maksettua kauppahintaa, vahingonkorvausta ym. Kaupan purkua on vaadittu veneessä olleiden virheiden sekä M Oy:n jatkuvien sopimusrikkomusten johdosta. Kaupan purkua koskevassa riidassa riidan perusteena pidetään kauppaa. Koska vakuutus ei vakuutustapahtuman sattuessa (asian riitautuessa viimeistään loppuvuodesta 2006) ole ollut yhtäjaksoisesti voimassa kahta vuotta ja riidan peruste ajoittuu vakuutuksen voimaantuloa edeltävälle ajalle, ei vakuutusyhtiö tältä osin voi korvata asian hoidosta aiheutuvia vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja.

 

Viestissään 19.6.2007 vakuutusyhtiölle asiamies P.M. liittää viestinsä mukaan laskut sekä pääkanteen että vastakanteen osalta. Mukana on myös sovintosopimus, joka saatiin neuvoteltua lopulliseen muotoon.

Laskut on jaettu asianajo- ja oikeudenkäyntikuluihin pääkanteen ja vastakanteen osalta niin tarkasti kuin mahdollista.

 

Kun vakuutuksenottaja KS Oy edellytti, että pääkanne saataisiin kokonaan  tai suurelta osin hylättyä, pääkanteeseen vastattiin suoraan ja vielä vastakanteella. Viime mainitun tarkoituksena oli painostaa kantaja luopumaan omista vaatimuksistaan tai ainakin päästä kuittaamaan kantajan vaatimuksista niin paljon kuin mahdollista sovintosopimusrikkomuksiin perustuvina hinnanalennuksina ja vahingonkorvauksina. Kuten sovintosopimuksesta havaitaan, tässä onnistuttiin paremmin kuin hyvin. Sovinto on molempien osapuolten neuvottelema ja hyväksymä. Loppuvaiheessa oli vielä epäselvyyttä aluksen suunnitteluluokasta, hyväksyttämisestä VTT:llä ja aikataulusta. Nämäkin saatiin sovittua. Asia olisi pitkittyessään vaatinut osapuolilta paljon aikaa ja kustannuksia. Asiamies toivoo vakuutusyhtiön hyväksyvän molemmat laskut sellaisinaan.

 

Asiamies ilmoittaa kuitenkin pitävänsä vääränä vakuutusyhtiön viimeisintä hylkäyspäätöstä vastakanteen osalta. Oikaisuselvityksessä mainituilla perusteilla asiamies katsoo, että kysymys ei ollut pelkästä kaupan purkukanteesta. Kanteitahan oli vastakanteessa jopa kuusi kappaletta. Purkukanne oli vain yksi niistä (kanne eli vaatimus ja peruste, petitum ja causa). Sinänsä pääkanne ja vastakanne limittyvät toisiinsa niin kiinteästi, että kyse on yhdestä ja samasta asiasta eli pääkanteeseen vastaamisesta.

 

Viestin liitteenä ollut pääkanteeseen vastaamisesta aiheutunut asianajolasku on ollut määrältään 9.222,99 euroa (alv-osuus 1.663,16 euroa). Vastakannetta koskeva asianajolasku on ollut määrältään 5.559,99 euroa (alv-osuus 1.020,65 euroa).

 

Kirjeessään vakuutusyhtiölle 19.6.2007 asiamies P.M. toteaa, että vakuutusyhtiön perusteet hylätä vakuutuksenottaja KS Oy:n vastakanneosuus ovat olleet vääriä. Kysymyksessä on pääkanne–vastakanne –tilanne ja siten myös vakuutusehtojen mukaisesti yksi vakuutustapahtuma. Seikat, joihin riita ja vaatimukset perustuvat, ovat syntyneet vakuutuksen voimassaoloaikana. Kaikkien vaatimusten perusteet ovat luettavissa käräjäoikeuden yhteenvedosta.

 

Vastakanne perustuu kokonaan pääkanteen vastustamiseen ja samoihin perusteisiin. Vakuutusyhtiö on lähtenyt siitä, että kyse olisi vain purkukanteesta. Oletus on väärä, kuten käräjäoikeuden yhteenvedosta voi lukea. Vaatimuksia eli kanteita oli kaikkiaan 6 kpl:

1)      purkuvaatimus

2)      luontoissuoritus eli korjaamisvelvoitevaatimus

3)      hinnanalennusvaatimus

4)      kuittausvaatimus

5)      vahingonkorvausvaatimus ja

6)      oikeudenkäyntikuluvaatimus.

 

Vastakanteen kuudesta vaatimuksesta kaikki perustuvat joko täysin tai suurelta osin M Oy:n sovintosopimusrikkeisiin. Seikat löytyvät käräjäoikeuden yhteenvedosta:

 

1)      Purkuvaatimuksen olennaisimpia perusteita olivat sovintosopimuksen noudattamatta jättäminen ja siihen liittyvät olennaiset rikkomukset ja riidat.

 

2)      Luontoissuorituskanteessa oli kyse siitä, että mikäli purku ei onnistu, myyjä velvoitetaan korjaamaan/korjauttamaan vene. Sovintosopimuksesta ilmenee sopimuskohta ”Myyjä korjaa tai korjauttaa...” eli luontoissuoritusvaade perustuu sovintosopimukseen.

 

3)      Samoin hinnanalennuksen kohdalla kyse oli myyjän jatkuvista sovintorikkomussopimuksista. Hinnanalennuksessa riitaa oli korjaus- / korjauttamiskustannuksista, koska myyjä ei ollut korjannut tai korjauttanut sovintosopimuksen mukaisesti venettä. Lisäksi myyjä oli hajottanut veneen Tukholman venemessuilla, eikä veneellä voinut ajaa siihen tulleiden vikojen takia. Tässä oli kyse tapahtumasta, joka oli kiistatta sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana.

 

4)      Pääkannetta yritettiin vastuuttaa myös kuittausvaatimuksella hinnanalennuksesta ja vahingonkorvauksesta, jotka taas perustuivat sovintosopimukseen.

 

5)      Kun myyjä oli jatkuvasti rikkonut sopimuksia, erityisesti sovintosopimusta, ja muutenkin hajottanut veneen, asiassa esitettiin vahingonkorvausvaade.

 

6)      Lopuksi kaikesta edellä mainitusta piti vaatia oikeudenkäyntikuluja.

 

Kuten käräjäoikeuden yhteenvedosta hyvin näkyy, kyse ei ollut yhdestä purkukanteesta. Vaatimuksia eli kanteita oli paljon, ja perusteet olivat kaikissa samat eli sovintosopimusrikkeet ja niihin liittyvät vahingot yms.

 

Vakuutusyhtiön päätös perustuu vastakanteen osalta vääriin perusteisiin. Sekä M Oy:n pääkanteessa että KS Oy:n vastakanteessa riita perustuu 7.6.2006 tehtyyn sovintosopimukseen ja kiistaan sen noudattamisesta. Lisäriitana, joka ilmenee yhteenvedosta, vaatimukselle ja perusteelle on veneen hajottaminen syksyllä 2006. Siten riidat, joihin vastakanteen vaatimukset perustuvat, ovat syntyneet 7.6.2006 ja sen jälkeen eli vakuutuksen voimassaoloaikana.

 

Näillä perusteilla vakuutusyhtiö on velvollinen maksamaan vakuutuksenottaja KS Oy:n kaikki oikeudenkäyntikulut.

 

Päätöksessään 3.7.2007 vakuutusyhtiö toteaa käsitelleensä asiamiehen uudelleenkäsittelypyynnön ja samassa yhteydessä toimitetun asianajolaskun.

 

Vakuutusyhtiö on maksanut korvausta oheistamansa korvauspäätöksen mukaisesti asianajolaskusta koskien M Oy:n nostamaa kannetta. Vakuutusyhtiö ei sen sijaan voi oikaista päätöstään olla korvaamatta vakuutetun KS Oy:n nostaman vastakanteen synnyttämiä asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja.

 

Tämän jälkeen vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot ja vakuutusehdot.

 

Vakuutettu KS Oy vaati vastakanteessaan vaihtoehtoisesti kaupan purkua, veneen korjaamista myyntisopimuksen mukaiseen kuntoon tai hinnanalennusta sekä lisäksi vahingonkorvausta.

 

Kaupan kohteen eli veneen virheellisyys määräytyy sen mukaan, vastaako se laadultaan ja ominaisuuksiltaan kaupan yhteydessä sovittua ja kerrottua. Veneen poikkeaminen sovitusta tai kerrotusta merkitsee virhettä, jonka seurauksena on mahdollista vaatia kaupan purkua, hinnanalennusta ja vahingonkorvausta. Koska tämä virheellisyys määräytyy myyntisopimuksen perusteella, on vakuutetun veneen virheellisyyden perusteella esittämien vaatimusten perusteena katsottava olevan veneen kauppa myyntisopimuksella 23.2.2006.

 

Vakuutettu vaati lisäksi veneen saattamista myyntisopimuksen mukaiseen kuntoon. Kun myyntisopimus kerran määrittää vaaditun veneen kunnon, on vaatimuksen perusteena pidettävä myyntisopimusta, jonka mukaisen veneen myyjä on ollut velvollinen toimittamaan vakuutetulle.

 

Vastakanteessa vaadittiin lisäksi vahingonkorvausta johtuen Tukholman venenäyttelyn aikana veneelle aiheutetuista vahingoista. Se, että venettä käytettiin Tukholman venenäyttelyssä, perustuu myyntisopimukseen. Siten vakuutetun vaatiessa vahingonkorvausta sopimuskumppaniltaan M Oy:ltä venenäyttelyssä veneelle aiheutuneista vahingoista perustuu vaatimus myyntisopimukseen.

 

Vastakanteessa esitettyjen vaatimusten on katsottava perustuvan veneen kauppaan. Koska tämä kauppa 23.2.2006 on ajalta ennen oikeusturvavakuutuksen alkamista 6.3.2006, ei vakuutusyhtiö voi korvata vastakanteesta vakuutetulle syntyneitä asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen asiassa ei ole aihetta päätöksen oikaisemiseen.

 

Korvauspäätöksellään 3.7.2007 vakuutusyhtiö on maksanut KS Oy:n oikeusturvavakuutuksen perusteella pääkanteeseen vastaamista koskeneen asianajolaskun arvonlisäverottoman määrän 7.559,83 euroa vähentäen tästä määrästä vakuutetun omavastuuosuuden.

 

Lausuntopyynnössään 5.7.2007 vakuutuksenottaja KS Oy:n asiamies P.M. uudistaa vakuutusyhtiölle 19.6.2007 osoittamansa kirjelmän sisällön lausuntopyynnöksi asiassa.

 

Vakuutusyhtiö on jättänyt korvaamatta asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja jopa laskusta, jossa vakuutuksenottaja KS Oy on ollut vastaajana. Laskutus on tehty tuntiperusteisesti, ja on täysin itsestään selvää, että työ, mikä tehdään kanteeseen vastaamisessa, on selvästi suurempi kuin vastakannetta vireille pantaessa. Koko tarkoitushan on saada kanne kaatumaan tai hylättyä suurelta osin siten, ettei asiakkaan tarvitse maksaa mitään. Siksi tähän on laitettava paljon voimavaroja ja esitettävä perusteita, joilla juttu menisi nurin. Lasku on korvattava vaaditusti.

 

Päätös olla korvaamatta osaa laskusta, jossa yhtiö on vastaajana, ei perustu muuhun kuin vakuutusyhtiön omaan harkintaan, mihin sillä on tietysti oikeus. Tämän tapauksen kanteet eivät kuitenkaan olleet tasapainossa, vaan tärkeintä oli keskittyä pääkanteeseen vastaamiseen, johon tehtiin ylivoimaisesti suurin työ. Kun kanteet vielä limittyivät keskenään ja aineisto oli osaksi yhteistä, vastakanteen osalta on voitu käyttää samaa aineistoa ja todistelua, joten sillä on saatu jopa selvää säästöä vakuutusyhtiölle.

 

Näillä perusteilla vakuutusyhtiö on velvollinen maksamaan KS Oy:n kaikki oikeudenkäyntikulut vaaditusti.

 

Vastineessaan 25.7.2007 vakuutusyhtiö kertaa tapahtuma- ja käsittelytiedot sekä vakuutusehdot.

 

Pääkanne–vastakanne –tilanne ei automaattisesti merkitse, että kysymyksessä olisi yksi vakuutustapahtuma, kuten käy ilmi verrattaessa vakuutusehtoa oikeudenkäymiskaaren vastakannetta koskevaan pykälään. Esimerkiksi kuittausvaatimuksen peruste voi olla täysin pääkanteesta erillinen.

 

Vakuutettu KS Oy vaati vastakanteessa vaihtoehtoisesti kaupan purkua, veneen korjaamista myyntisopimuksen mukaiseen kuntoon tai hinnanalennusta sekä lisäksi vahingonkorvausta. Kuittausvaatimuksella on sama peruste kuin hinnanalennuksella ja vahingonkorvauksella.

 

Kysymyksessä on kauppalain sääntelemä irtaimen kauppa. Kaupan kohteen eli veneen virheellisyys määräytyy sen mukaan, vastaako se laadultaan ja ominaisuuksiltaan kaupan yhteydessä sovittua ja kerrottua. Veneen poikkeaminen sovitusta tai kerrotusta merkitsee virhettä, jonka seurauksena on mahdollista vaatia kaupan purkua, hinnanalennusta ja vahingonkorvausta. Koska tämä virheellisyys asiassa määräytyy yksin myynti- eikä sovintosopimuksen perusteella, on vakuutetun veneen virheellisyyden perusteella esittämien vaatimusten perusteena katsottava olevan veneen kauppa myyntisopimuksella 23.2.2006.

 

Sovintosopimus ei siis millään tavoin asiassa määrittele veneen virheellisyyttä, jonka perusteella vakuutettu on esittänyt ko. vaatimukset. Sovintosopimuksella on ainoastaan määritetty myyjän velvoitteita korjata vene, korjausten vaikutuksia maksamatta olevan kauppahinnan määrään sekä maksuaikataulua. Näillä seikoilla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä vakuutetun vastakanteen kannalta, koska vastakanteessa esitetyt vaatimukset kaupan purusta, hinnanalennuksesta ja vahingonkorvauksesta eivät miltään osin perustu sovintosopimuksessa sovittuihin seikkoihin, vaan alkuperäiseen myyntisopimukseen. Kuten riidan vastapuolikin tuo ilmi käräjäoikeuden pöytäkirjan sivulla 9, on kyseiset vaatimukset esitetty ohi sovintosopimuksen myyntisopimukseen vedoten.

 

Vakuutettu vaati lisäksi veneen saattamista myyntisopimuksen mukaiseen kuntoon. Kun myyntisopimus kerran määrittää vaaditun veneen kunnon, on vaatimuksen perusteena pidettävä myyntisopimusta, jonka mukaisen veneen myyjä on ollut velvollinen toimittamaan vakuutetulle. Sovintosopimuksella ei ole mitään tekemistä vaatimuksen kanssa.

 

Vastakanteessa vaadittiin lisäksi vahingonkorvausta johtuen Tukholman venenäyttelyn aikana veneelle aiheutetuista vahingoista. Se, että venettä käytettiin Tukholman venenäyttelyssä, perustuu myyntisopimukseen, ei sovintosopimukseen. Näin ollen ei itse vahingon sattumisen ajankohdalla ole merkitystä, koska veneen käytöstä näyttelyssä oli sitovasti sovittu jo aikaisemmin. Siten vakuutetun vaatiessa vahingonkorvausta sopimuskumppaniltaan M Oy:ltä venenäyttelystä veneelle aiheutuneista vahingoista perustuu vaatimus myyntisopimukseen.

 

Kaikkien vastakanteessa esitettyjen vaatimusten on katsottava perustuvan veneen kauppaan. Koska tämä kauppa 23.2.2006 on ajalta ennen oikeusturvavakuutuksen alkamista 6.3.2006, ei vakuutusyhtiö voi korvata vastakanteesta vakuutetulle syntyneitä asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen asiassa ei ole aihetta päätöksen oikaisemiseen.

 

Vakuutusyhtiö on maksanut laskutetun mukaisen korvauksen pääkanteeseen vastaamisesta. Arvonlisäveron määrää ei korvata, koska kyseessä on arvonlisäverovelvollinen vakuutettu, jolle veron määrä ei jää lopulliseksi kustannukseksi.

 

 

 

Lain 30 §

Jos tavarassa on virhe eikä se johdu ostajasta tai ostajan puolella olevasta seikasta, ostaja saa tämän luvun säännösten mukaisesti vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta taikka purkaa kaupan sekä lisäksi vaatia vahingonkorvausta. Hän saa myös 42 §:n mukaisesti pidättyä kauppahinnan maksamisesta.

 

Lain 102 §

Verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten:

1)      toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron taikka ostosta 8a tai 9 §:n perusteella suoritettavan veron;...

 

 

Kohta 4.1, Riita- ja hakemusasiassa

- Riidan syntyminen

 

Riita on syntynyt, kun vaatimus on kiistetty perusteeltaan tai määrältään.

 

Kohta 4.3, Vakuutustapahtuman syntymisajankohta

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat.

 

Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka vakuutus vakuutetun osalta on yhtäjaksoisesti ollut voimassa vastaavan sisältöisenä yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä tai vakuutusyhdistyksessä.

 

Kohta 8.3.1, Korvauksen määrän laskeminen

… Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutettu vähentämään asianajolaskuun tai oikeudenkäyntikuluihin sisältyvän veron, korvauksesta vähennetään kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero.

 

 

Esillä olevassa asiassa on kyse venekauppaa koskevasta riidasta, vakuutuksen kahden vuoden voimassaoloajasta, vakuutuksenottajan vastakanteen vaatimusten perusteista sekä asianajolaskuun sisältyvästä arvonlisäverosta.

 

Vakuutuksenottaja KS Oy on kauppakirjalla 23.2.2006 ostanut M Oy:ltä veneen 172.722 euron hinnalla liiketoimintaansa varten. Kauppakirjassa M Oy:lle on annettu mahdollisuus veneen esittelyyn Tukholman venenäyttelyssä elo-syyskuussa 2006.

 

Veneen vastaanottotarkastuksessa 5.5.2006 havaittujen puutteiden johdosta vakuutuksenottaja on laatinut 36-kohtaisen luettelon veneen myyntisopimuksesta poikkeavista asioista ja puutteellisuuksista. Tämän jälkeen vakuutuksenottaja KS Oy ja M Oy ovat 7.6.2006 allekirjoittaneet sovintosopimuksen. Siinä M Oy on sitoutunut korjaamaan puolet puutelistan kohdista. Osapuolten välille on syntynyt riitaa sovintosopimuksessa tarkoitettujen virheiden korjaamisesta.

 

Venealan keskusliiton venetarkastajan 16.10.2006 suorittaman tarkastuksen mukaan sovintosopimukseen sisältyneiden M Oy:lle kuuluneiden, mutta korjaamatta olleiden virheiden korjauskustannusarvio on ollut 3.300 euroa. Lisäksi osapuolten välillä on ollut riitaa M Oy:n vastuusta veneen vaurioitumisesta Tukholman venenäyttelyssä ja näiden vaurioiden korjauskustannuksista.

 

Kanteellaan, joka on tullut vireille 8.12.2006, M Oy on vaatinut vakuutuksenottaja KS Oy:n velvoittamista suorittamaan sille myyntisopimuksen mukaisesta kauppahinnasta maksamatta olevan määrän 24.006,40 euroa, mistä määrästä on kuitenkin voitu vähentää tarkastusraportin mukaiset 3.300 euroa.

 

Vastakanteellaan 5.1.2007 vakuutuksenottaja KS Oy, jonka asiamiehenä on toiminut OTM P.M., on vaatinut, että 23.2.2006 tehty kauppa julistetaan puretuksi ja että M Oy velvoitetaan palauttamaan kauppahinnasta maksetut 154.837,90 euroa korkoineen. Mikäli kauppaa ei pureta, vakuutuksenottaja KS Oy on vaatinut, että M Oy velvoitetaan kustannuksellaan välittömästi korjaamaan tai korjauttamaan vene myyntisopimuksessa tarkoitettuun kuntoon taikka että M Oy velvoitetaan suorittamaan KS Oy:lle hinnanalennusta 42.722 euroa. Tähän hinnanalennukseen on sisältynyt veneen vaurio Tukholman venenäyttelyssä.

 

Lisäksi vakuutuksenottaja KS Oy on vastakanteessaan vaatinut M Oy:n velvoittamista suorittamaan erilaisista virheiden korjaamatta jättämisistä ja venenäyttelyvaurioista aiheutuneista välittömistä ja välillisistä vahingoista korvausta yhteensä 58.458,79 euroa. Vakuutuksenottaja on myös vaatinut M Oy:n kauppahintasaatavan kuittaamista em. hinnanalennus- tai vahingonkorvaussaatavastaan. Vielä vakuutuksenottaja on vaatinut M Oy:n velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulunsa. Osapuolet ovat 31.5.2007 allekirjoittaneet asiassa sovinnon.

 

Vakuutuksenottaja KS Oy on hakenut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 6.3.2006 voimaan astuneesta oikeusturvavakuutuksestaan. Asiamies on tapauksen johdosta lähettänyt vakuutusyhtiölle kaksi laskua. Toinen määrältään 9.222,99 euroa (alv-osuus 1.633,16 euroa) on koskenut vastaamista M Oy:n pääkanteeseen ja toinen määrältään 5.559,99 euroa (alv-osuus 1.020,65 euroa) vakuutuksenottaja KS Oy:n vastakannetta.

 

Vakuutusyhtiö on myöntänyt vakuutuksenottajalle oikeusturvaedun M Oy:n pääkanteeseen ja korvannut asiamiehen tätä koskevan laskun vähentäen siitä arvonlisäveron osuuden sekä vakuutuksenottajan omavastuun. Vakuutuksenottajan vastakannetta koskevan laskun vakuutusyhtiö on evännyt, koska vakuutuksenottajan oikeusturvavakuutus on ollut voimassa alle kaksi vuotta ja vakuutuksenottajan vaatimusten perusteena oleva seikka eli venekauppa on tapahtunut ennen vakuutuksen alkamista.

 

Vakuutusyhtiön korvaaman, M Oy:n pääkanteeseen vastaamista koskeneen asianajolaskun osalta lautakunta toteaa, että vakuutusehtojen mukaan vakuutuskorvauksesta vähennetään laskuun sisältyvä arvonlisävero, jos vakuutuksenottaja on itse ollut arvonlisäverolain nojalla oikeutettu tähän vähennykseen. Koska asianajolaskussa on ollut kyse vakuutuksenottaja KS Oy:n arvonlisävelvollisena toiselta verovelvolliselta liiketoimintaansa varten ostamasta palvelusta, josta vakuutuksenottaja on ollut oikeutettu tekemään vähennyksen, lautakunta katsoo vakuutusyhtiön tekemän vähennyksen ehtojen mukaiseksi.

 

Vakuutusehtojen mukaan vakuutustapahtuma riita-asiassa on riidan syntyminen, joka on tapahtunut, kun vaatimus on kiistetty perusteeltaan tai määrältään. Jos vakuutus vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös seikkojen, joihin riita perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.

 

Kauppalain mukaan, jos tavarassa on virhe, on ostajalla mahdollisuus vaatia virheen korjaamista, hinnanalennusta tai kaupan purkua. Lisäksi ostaja voi vaatia vahingonkorvausta.

 

Esillä olevassa tapauksessa vakuutuksenottaja KS Oy ostajana on kohdistanut veneessä olleiden virheiden vuoksi vaatimuksen myyjää M Oy:tä kohtaan. Vakuutuksenottaja on vaatimuksensa mukaisesti esittänyt edellä mainitut kauppalain mukaiset kolme vaihtoehtoista ratkaisua. Lautakunta toteaa, että ratkaisuvaihtoehdot ovat olleet toisensa poissulkevia. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että vakuutuksenottajan veneen virheiden vuoksi esittämää vaatimusta on pidettävä yhtenä vaatimuksena.

 

Veneen virheitä koskeva vaatimus on esitetty verraten veneen kuntoa siihen, mikä sen olisi tullut olla kauppasopimuksen mukaan. Tämän perusteella lautakunta katsoo vakuutuksenottajan vaatimuksen kauppalain mukaisesti perustuneen kauppasopimukseen, joka on syntynyt ennen oikeusturvavakuutuksen voimassaoloa.

 

Erikseen lautakunta toteaa, että vakuutuksenottaja KS Oy ja M Oy ovat sovintosopimuksella 7.6.2006 sopineet veneen virheiden korjauksesta ja muista kauppaan liittyvistä asioista. Virheiden olemassaolo on todettu ennen sovintosopimusta, jossa on myös todettu, ettei osapuolilla ole toisiaan kohtaan mitään tuon sopimuksen ulkopuolisia vaatimuksia. Kaupan purkamisesta tai hinnanalennuksesta ei sovintosopimuksessa ole ollut mainintaa. Edellä olevan perusteella lautakunta katsoo vakuutusyhtiön epäyspäätöksen veneen virheitä koskeneen vaatimuksen osalta vakuutusehtojen mukaiseksi.

 

Kauppasopimuksen perusteella vakuutuksenottaja KS Oy ostajana on voinut vaatia vahingonkorvausta. Lautakunta toteaa, ettei tämä korvauksenvaatimisoikeus ole vakuutusehtojen tarkoittama seikka, johon vakuutustapahtuma perustuu. Vakuutuksenottaja on hakenut korvausta välittömistä ja välillisistä vahingoistaan, jotka ovat vastakanteessa esitetyn mukaisesti kohdistuneet aikaan, jolloin veneen olisi tullut olla vakuutuksenottajan käytettävissä, sekä venenäyttelyn ajankohtaan. Lautakunta katsoo vahingonkorvausta koskeneen riidan perustuneen näihin vahinkoihin. Ne ovat syntyneet vakuutuksen voimassaoloaikana. Tämän vuoksi lautakunta katsoo vakuutuksenottajan vahingonkorvausvaatimuksen olevan oikeusturvavakuutuksesta korvattavan.

 

Kuittausvaatimuksensa vakuutuksenottaja KS Oy on kohdistanut vaihtoehtoisesti hinnanalennus- tai vahingonkorvaussaatavaansa. Vakuutuksenottajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on koskenut koko vastakannetta. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että nämä vaatimukset ovat olleet yhteisiä molempien muiden vaatimusten kannalta.

 

Edellä olevan johdosta lautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja KS Oy:n vastakanteessa on ollut kyse kahdesta vaatimuksesta, joista toinen on kuulunut oikeusturvavakuutuksen korvauspiiriin ja toinen ei. Tarkemman selvityksen puuttuessa ja ottaen huomioon laskusta ilmenevä sovintoon pyrkiminen valmisteluistunnon jälkeen lautakunta katsoo, että puolet asiamiehen vastakannetta koskevasta laskusta tulee korvata vakuutuksenottajan oikeusturvavakuutuksesta. Mitä edellä on todettu arvonlisävero-osuuden vähentämisestä, koskee myös vastakannelaskusta korvattavaa osuutta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Aminoff, Kaivola, Kallioinen ja Sjögren sekä varajäsenet Kainulainen ja Paloranta. Sihteerinä toimi Savonen.