Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiö A:n rivitalon (valmistumisvuosi 1996) huoneistossa ilmeni vesivahinko. E Oy:n kartoitusraportin mukaan tuulikaapissa sijaitsevan lämmin­vesivaraajan tarkastuksen yhteydessä oli havaittu, että varoventtiilin muovinen ylivuotoputki ei ollut sille tarkoitetussa poistoputkessa. Varoventtiilin kautta tuleva vesi valui varaajan alle betonipintaiselle lattialle. Tilassa ei ollut lattiakaivoa. Kartoitusraportin mukaan varaajan ylivuotoputkea ei saanut taitettua poistoputkeen ilman muutostöitä. Raportin mukaan hukkaputki ei ilmeisesti ollut alun perin asennettu poistoputkeen. Ylivuotoputkesta vuotanut vesi oli kastellut lattia- ja seinärakenteita.

A haki korvausta vuotovahinko-osan sisältävästä kiinteistövakuutuksesta. Korvauskäsittelyn aikana asunto-osakeyhtiöstä ilmoitettiin vakuutusyhtiölle, että asukas oli laittanut ylivuotoputken paikalleen ilman muutostöitä. Ylivuotoputki oli kuitenkin ollut melkoisen jäykkä, ja oltuaan pois paikaltaan sekä eri asennossa se alkoi hiljalleen liukua pois poistoputkesta. Putki tuettiin narulla paikalla pysymisen varmistamiseksi. Asunto-osakeyhtiön edustajat epäilivät, että ylivuotoputki olisi ilmeisesti hiljalleen liukunut paikaltaan vuosien myötä.

Vakuutuslautakunta käsittelee tässä ratkaisussa asiaa A:n ottaman kiinteistövakuutuksen osalta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö tuo päätöksissään esille seuraavaa: Lämminvesivaraajien asennusohjeissa kerrotaan, että varoventtiililtä tuleva putki on johdettava lattiakaivoon tai suoraan viemäröintiin. Yhtiö viittaa Suomen rakentamismääräyskokoelman (1987) D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, kohtaan 2.5.2, jonka mukaan vesilaitteiston vaihdettavissa oleva osa on tehtävä sellaisesta mate­riaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että saavutetaan riittävä kestävyys ja toimintavarmuus sopivan uusimisvälin aikana. Saman kohdan mukaan vesilaitteiston osa, jota ei voida vaihtaa, tehdään sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että laitteisto kestää rakennuksen käyttöön nähden kohtuullisen ajan. Vesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi.

Tässä tapauksessa syntynyt vahinko on seurausta siitä, että ylivuotoputkea ei ole alun perin liitetty viemäriputkeen tai vaihtoehtoisesti putki on päässyt irtoamaan itsestään putken puutteellisen liitoksen ja puuttuvan mekaanisen kannakoinnin johdosta. Molemmissa tilanteissa kyseessä on varaajan asennuksessa tapahtunut työvirhe ja viemäröinnin liitoksen puutteellisuus. Varaajan normaalista toiminnasta johtuvan ja avoimesta putkesta vuotaneen veden aiheuttamaa vahinkoa ei voi pitää arvaamattomasti ja suoraan vuotaneen nesteen aiheuttamana vahinkona. Kiinteistövakuutus ei korvaa vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys viranomaismääräysten laiminlyönnillä, asennusvirheellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä. Vuotanutta liitosta ei ole tehty asennushetkellä voimassa olevien viranomaismääräysten mukaisena. Korvausta ei suoriteta.

Valitus

A:n valituksen mukaan E Oy:n raportti on asianmukainen lukuun ottamatta mainintaa, jonka mukaan ylivuotoputkea ei saa taitettua poistoputkeen ilman muutostöitä. Asunto-osakeyhtiö toistaa putken paikalleen laittamisesta kor­vausmenettelyn yhteydessä kerrotun. Putki ei ole ollut alun perin poissa paikaltaan. Tähän viittaa myös se, että vettä oli valunut vain parin neliömetrin alueelle. Rakennukseen kevättalvella 1996 tehdyssä lopputarkastuksessa ei havaittu puutteita asunnon vesijärjestelmässä.

Lämminvesivaraajan asentaja kävi tutustumassa tilanteeseen heti vahingon tultua ilmi. Hänen mukaansa putket oli alun perin asennettu asianmukaisesti. Asunto-osakeyhtiön muissa asunnoissa ei ole ilmennyt mitään vastaavaa ongelmaa, vaikka kaikki varaajat ovat saman henkilön asentamia ja samanlaisia. Asentaja teki vahinkoilmoituksen vastuuvakuutuksensa perusteella, koska kosteuskartoitusraportti viittaa asennusvirheeseen. Sama vakuutusyhtiö, joka on myöntänyt asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutuksen, kieltäytyi korvauksista yhden perusteen ollessa se, että asennusvirhettä ei ole tapahtunut.

Valituksen mukaan asennusvirheen tapahtumista ei voida osoittaa. Asunto-osakeyhtiössä on pyritty aktiivisesti ehkäisemään vahinkoja. Tästä syystä vanhenevien lämminvesivaraajien vaihtaminen aloitettiin, vaikka ne toimivat edelleen normaalisti. Vaurioituneen huoneiston asukas on myös tarkkaillut varaajan alla olevaa tilaa, aluksi vuosittain ja viime aikoina kuukausittain. Kosteutta ei ole havaittu. Pienen vedentarpeen vuoksi varaajaa on käytetty yösähköllä, jolloin ylivuodot ovat tapahtuneet yöllä. Lisäksi varaajan alla oleva tila oli hyvin lämmin, mikä ilmeisesti nopeasti kuivasi kostuneen lattian pinnan ja iltaisin katsottaessa pinta näytti kuivalta. Koska ylivuotoputki mitä ilmeisimmin on ollut alun perin paikallaan ja tuntemattomasta syystä joutunut pois poistoputkesta, kyseessä on ennalta arvaamaton vahinko. Jos muovinen putki on jäykistynyt vuosien kuluessa ja esimerkiksi siitä syystä hiljalleen liukunut pois paikoiltaan, kuten vaikuttaisi tapahtuneen, on kysymyksessä laitteiston rikkoutuminen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineen mukaan A:n vakuutus korvaa vakuutetun riskin toteutumisesta aiheutuvan äkillisen ja odottamatta tapahtuneen suoranaisen esinevahingon. Rajoitus­ehdon mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys viranomaismääräysten laiminlyönnillä, omaisuuden rakenteen suunnitteluvirheellä, rakenne-, käyttö- tai työvirheellä, keskeneräisyydellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä. Vuotovahinko-osasta voidaan korvata vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut vahinko, kun neste on virrannut arvaamattomasti ja suoraan rakennuksen kiinteistä putkista, laitteista tai säiliöistä.

Vakuutusyhtiön mukaan lämminvesivaraajan ylivuotoputkesta aiheutunut vesivahinko on syntynyt viranomaismääräysten laiminlyönnin sekä ylivuotoputken asennuksen puutteellisuuden seurauksena. Vakuutusyhtiö toistaa vastineessa päätöksissä esittämäänsä sekä lisäksi viittaa Suomen rakentamismääräyskokoelman D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (1987) kohtiin 3.4.2 ja 3.4.3, jotka koskevat viemärin sijoittamista ja käyttökestävyyttä.

Tapauksen vesivahinko ei ole aiheutunut vakuutusehtojen mukaisesti arvaamattomasti ja suoraan rakennuksen kiinteästä putkesta virranneesta vedestä, vaan lämminvesivaraajan normaalin toiminnan seurauksena syntyvistä ylivuotovesistä. Rakenteiden kastumisen syynä on se, että huonetilaa, jossa lämminvesivaraaja sijaitsee, ei ole toteutettu sen rakentamisaikaisten viranomaismääräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Jos ylivuotovedet olisi johdettu asianmukaisesti viemäriin ja jos varaajatilan lattia olisi ollut rakentamista koskevien viranomaismääräysten ja hyvän rakentamistavan mukaisesti vedenpitävä, ei lämminvesivaraajan normaaleista ylivuotovesistä olisi aiheutunut rakennevaurioita.

Rakentamisajankohdan (1995) hyvää rakennustapaa LVI-töiden osalta edustaa teos LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset, (LVI-RYL 86). Sen mukaan (kohta 22.5) huone, johon vedenlämmitin sijoitetaan, on varustettava lattiaviemäröinnillä. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D1 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet, 1976) mukaan lattiaviemäröinniksi hyväksytään esim. lattiakaivo tai seinäkaivo, joka liitetään vesitiiviisti lattiapäällysteeseen. Lisäksi edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä.

Vastineen mukaan teoksessa LVI-RYL 86 todetaan lisäksi lämminvesivaraajan ylivuotovesien osalta (kohta 21.25), että varoventtiili on asennettava luoksepäästävään kohtaan valmistajan ohjeiden mukaan. Varoventtiilin puhallusputki on asennettava jatkuvalla laskulla samaan huonetilaan venttiilin kanssa ja johdettava vesilukolla varustettuun viemäröintipisteeseen siten, että varoventtiilin mahdollinen puhallus tai vuoto on silmin havaittavissa (ilmarako). Varoventtiilin puhallusputken on oltava mahdollisimman lyhyt. Mikäli viemäröintipiste ei sijaitse varoventtiilin kanssa samassa huonetilassa, on puhallusputki johdettava esim. suppiloon, joka viemäröidään vesilukollisen viemäripisteen kautta.

Puhallusputkena toiminut muoviputki on päässyt itsekseen liukumaan pois poistoputkesta pituutensa ja puutteellisen kiinnityksen seurauksena. Rakenteiden kastuminen on johtunut siitä, että varaajatilan lattia ei ole ollut vedenpitävä. Lämminvesivaraajan ylivuotovesiä ei ole viemäröity määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Mikäli lämminvesivaraajan asennus ja sen sijaintitilan lattian vesieristys olisi toteutettu määräysten ja ohjeiden mukaan, ei vesivahinkoa rakenteille olisi aiheutunut.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

OM230 Riskin toteutuminen

Vakuutus korvaa vakuutetun riskin toteutumisesta omaisuudelle aiheutuvan äkillisen ja odottamatta tapahtuneen suoranaisen esinevahingon. --

Vakuutus ei korvaa

• vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys viranomaismääräysten laiminlyönnillä tai kohteen suunnittelu-, valmistus-, rakenne-, perustamis- tai asennusvirheellä, käyttövirheellä, keskeneräisyydellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä. --

OM 234 Putkivuoto

Vakuutus korvaa nesteen, höyryn tai kaasun omaisuudelle aiheuttaman vahingon, kun neste, höyry tai kaasu on vuotanut arvaamattomasti ja suoraan

• rakennuksen tai tontin kiinteistä putkista, laitteista tai säiliöistä.--

Ratkaisu

Vakuutuslautakunta ottaa tällä ratkaisulla kantaa vuotovahingon korvattavuuteen asunto-osakeyhtiön ottamasta kiinteistövakuutuksesta.

Tässä tapauksessa lämminvesivaraaja on sijoitettu tuulikaappiin. Ylivuotovesien poisto oli järjestetty siten, että varaajan alle oli tuotu viemäriputki, joka ulottui valokuvan perusteella noin 10 cm pintalaatan yläpuolelle. Varaajasta tulevan muovisen ylivuotoputken pää oli kartoitushetkellä irrallaan. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella ylivuotoputki oli ilmeisesti jossakin vaiheessa irronnut lattiasta nousevasta viemäriputkesta, jolloin varoventtiilistä tulevat vedet olivat päässeet betonipintaiselle lattialle ja edelleen rakenteisiin. Varaajatilassa ei ollut lattiakaivoa.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa nesteen aiheuttaman vahingon, kun se on vuotanut arvaamattomasti ja suoraan vakuutusehdoissa mainitusta lähteestä. Vakuutus ei rajoituksen mukaan korvaa vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys viranomaismääräysten laiminlyönnillä, asennusvirheellä tai puutteellisuudella tai ikääntymisellä.

Vakuutusyhtiön mukaan lämminvesivaraajan asennus ja ylivuotovesien viemäröinti on toteutettu puutteellisesti. Rakenteiden kastumisen syynä on vakuutusyhtiön mukaan se, että huonetilan lattia ei ole ollut vedenpitävä. A:n mukaan ylivuotoputken asennuksessa ei ole tehty asennusvirhettä ja vahinko on aiheutunut, kun putki on ennalta arvaamattomasta syystä joutunut pois viemäriputkesta.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pitänyt rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vuotovesi on laitteen rikkoutumisen jälkeen päässyt vesierityksen puuttuessa lattiarakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vesieritys.

Hyvä rakentamistapa on talon rakentamisajankohtana edellyttänyt, että varaajatila varustetaan lattiakaivolla. Lattiakaivollisen tilan lattia tulee eristää vettä pitäväksi. Mikäli lattiarakenne olisi toteutettu A:n rivitalossa tällä tavalla, ei lat­tialle vuotanut vesi olisi päässyt aiheuttamaan rakenteille vahinkoa. Rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta johtuvia vahinkoja ei lautakuntakäytännössä ole pidetty arvaamattomina vahinkoina.

Vakuutuslautakunta katsoo, että rakenteille aiheutuneessa vuotovahingossa ei ole kysymys arvaamattomasti ja suoraan vuotaneen nesteen aiheuttamasta vahingosta, vaan rakenteiden vuotovahingon syynä on ollut lattiarakenteen puutteellisuus. Vuotovahinko rajautuu vakuutuksen korvauspiiriin ulkopuolelle siitä riippumatta, voidaanko ylivuotoputken asennusta pitää asianmukaisena tai sen irtoamista ennalta arvaamattomana. Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa korvausta vuotovahingosta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA