Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan tehtaan muuntajan erotinkehän eristeet olivat palaneet 28.10.2014, minkä seurauksena tehtaan sähkönsaanti ja tuotanto keskeytyivät 28.10. ja 30.10.2014 väliseksi ajaksi. Vakuutuksenottaja on vaatinut korvausta tuotannon keskeytyksen aiheuttamasta katemenetyksestä 23 530 euroa. Vakuutuksenottaja oli vahinkoilmoituksessaan laskenut katemenetyksensä niin, että vuotuisen liikevaihdon perusteella laskettu päiväkohtainen liikevaihto keskeytysajalta oli kerrottu kateprosenttiosuudella 32, jolloin katehäviöksi oli saatu mainitut 23 530 euroa.

Vakuutusyhtiö on lausunut korvauspäätöksessään 25.3.2015, ettei korvausta voitu suorittaa, koska keskeytyksestä ei ollut esitetyn selvityksen mukaan aiheutunut liikevaihdon menetystä. Vakuutuksenottaja oli ilmoittanut, että myyntiä oli pystytty ylläpitämään olemassa olleiden varmuusvarastojen turvin. Jossain vaiheessa tilauksiin ei ollut pystytty vastaamaan varmuusvarastojen huvennettua, mistä olisi vakuutuksenottajan kertoman mukaan aiheutunut liikevaihdon menetystä. Vakuutusyhtiölle ei ollut kuitenkaan esitetty selvitystä, jonka perusteella liikevaihdon menetys olisi voitu osoittaa. Vakuutuksenottaja ei ollut myöskään osoittanut, että tilauksia olisi jouduttu ylitöin tai lisätyövoiman avulla kiirehtimään siten, että tästä olisi syntynyt vakuutuksen 7 500 euron omavastuun ylittäneitä ylimääräisiä kuluja.

Vakuutuksenottaja oli toimittanut vakuutusyhtiölle 17.7.2015 päivätyn selvityksen keskeytyksen aiheuttamista seurauksista. Kaikki työntekijät eivät olleet suostuneet ottamaan pekkaspäiviä työehtosopimuksesta poikkeavalla ilmoitusajalla, minkä seurauksena toimihenkilöt oli jouduttu työllistämään katkon aikana tuottamattomilla tai alhaisen tuottavuuden töillä.

Vakuutuksenottajan toimittaman lokakuun 2014 kuukausitilinpäätöstä koskevan selvityksen mukaan alkuvuoden keskimääräinen myyntikate oli ollut 32,41 prosenttia, joka vastasi edellisen vuoden 32,37 prosentin myyntikatetta. Vahinkokuukauden osalta kate oli pudonnut 8,33 prosenttiin liikevaihdosta. Liikevaihto olisi ollut tasaisen vauhdin mukaisesti laskettuna menetettyjen päivien verran suurempi. Kate-erotus euroina olisi tasaisen kateprosentin olettamalla laskettuna ollut (32,41 % - 8,33 %) * (2,5 työpäivää/23 työpäivää + 1) * 388 485 euroa = 24,08* 1,1087 * 388 485 = 0,2408 * 430 711,61 euroa = 103 715,35 euroa.

Vakuutuksenottaja oli toimittanut myös otteen vuoden 2014 viikkojen 4152 toimitusvarmuusseurannasta. Toimitusvarmuus oli viikkojen 4143 aikana ollut keskimäärin 96,33 prosenttia, pudonnut 72 prosenttiin vahinkoviikolla 44 ja noussut asteittain niin, että vasta viikoilla 49 ja 51 se oli ollut yli 90 prosenttia. Toimittamatta jääneiden tilausten euromäärä viikossa oli vahinkoa edeltävänä aikana ollut 26 557,67 euroa viikossa, välittömästi vahinkoa seuranneen kuukauden aikana 57 264 euroa viikossa ja vielä loppuvuonna 43 649 euroa viikossa.

Se, että tilauksia ja toimituksia ei kyetty käsittelemään normaalisti katkoksen aikana, ja se, että keskeytyksen aikana oli menetetty viiden vuoron tuotanto, oli aiheuttanut toimitusmyöhästymisiä ja huonoja asiakaskokemuksia, jotka puolestaan olivat aiheuttaneet myynnin laskua ja sitä kautta katemenetyksiä.

Korvauspäätöksessään 21.8.2015 vakuutusyhtiö on toistanut kantansa asiassa ja lausunut, että vakuutuksenottajan toimittaman selvityksen perusteella viiveet tuotannossa oli saatu kurottua umpeen eikä jäämien kiinni kuromisesta ollut osoitettu aiheutuneen ylimääräisiä kuluja. Vakuutuksenottajan esittämä 23 530 euron korvausvaatimus vastasi laskennallista kolmen työpäivän katteen osuutta, mutta osoitusta siitä, että mainitun suuruinen menetys olisi syntynyt, ei ollut.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on lausunut, että vahingon jälkeen toiminnan normalisoituminen kesti kaksi päivää ja joidenkin koneiden osalta runsaan viikon. Vahingon välilliset vaikutukset olivat tuntuneet vuoden loppuun saakka. Muuntajapalo oli aiheuttanut lähes kolmen päivän täydellisen seisokin yhtiön ainoaan toimi- ja tuotantopisteeseen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut, että vakuutuskirjan mukaan yrityskeskeytysvakuutuksessa oli vakuutettuna myyntikate eikä vakuutus sisältänyt muuttuvia palkkoja. Keskeytyksestä huolimatta kaikki tilaukset oli saatu toimitettua asiakkaille. Ylimääräisistä töistä oli aiheutunut kustannuksia yhteensä 2 017,92 euroa ja huoltomiehen ylitöistä 154,13 euroa. Koska ylimääräisten palkkakulujen summa oli jäänyt alle vakuutuksen omavastuun 7 500 euroa, ei korvausta voitu suorittaa.

Vahinkoajankohdan jälkeistä myyntiä oli pystytty ylläpitämään varmuusvarastojen avulla. Vakuutuksenottajan liikevaihdon ei voitu todeta pienentyneen vahingon vuoksi. Vahingon jälkeen marraskuun ja joulukuun 2014 yhteen laskettu liikevaihto oli 980 382,09 euroa, kun se oli ollut vuonna 2013 samana ajankohtana 943 351,69 euroa. Kun vuosien 2013 ja 2014 liikevaihdoista jätetään huomiotta heikoin ja paras kuukausi, voitiin todeta liikevaihdon kasvaneen vuonna 2014 noin 3,9 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Tämän kasvun verran suurempi oli myös vuosien 2014 ja 2013 marras- ja joulukuun yhteenlaskettujen liikevaihtojen erotus. Liiketoiminnan voitiin todeta palautuneen normaaliin tilaan vahingon jälkeen. Työntekijöiden pitäminen alhaisen tuottavuuden tehtävissä ei oikeuttanut korvaukseen, koska muuttuvat palkat eivät olleet vakuutuksen kohteena. Näistä palkkakuluista ei siten voitu suorittaa korvausta.

Katteen alentuminen ei itsessään tarkoittanut, että kate olisi pienentynyt keskeytysvahingon vuoksi, sillä katteet vaihtelivat muutoinkin kuukausitasolla sen mukaan, mille kuukaudelle ostoja kohdistui, eivätkä kuukausittaiset kateprosentit olleet keskenään vertailukelpoisia. Toimitusvarmuus oli yrityksen oma mittari, joka ei kertonut liikevaihdon pienentymisestä eikä se näin ollen voinut olla korvausperuste. Vaikka euromääräiset jättämät olivat vahinkoviikolla suuremmat kuin vahinkoa edeltäneenä aikana, olivat jättämät kuitenkin viikkoon 48 mennessä palautuneet normaaliin tasoon. Viiveet tuotannossa oli siis saatu kurottua, eikä tästä ollut osoitettu aiheutuneen ylimääräistä kulua. Korvausvaatimus, laskennallinen kolmen työpäivän katteen osuus, ei osoittanut, että vakuutuksenottajalle olisi todellisuudessa syntynyt vastaava menetys.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko vakuutuksenottaja näyttänyt, että sille oli aiheutunut vakuutusehtojen mukainen liiketoiminnan hidastuminen tai pysähtyminen, joka oli tai olisi ilmennyt liikevaihdon vähenemisenä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 2.2.1 mukaan vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkitty keskeytysaika on liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttavan esinevahingon tapahtumisesta alkava yhtenäinen ajanjakso.

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 (Vakuutuksesta korvattava liiketoiminnan keskeytyminen) mukaan vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytyminen, kun

- keskeytysvakuutuksen tuote-ehdossa (esimerkiksi omaisuuskeskeytysvakuutusehto) määritetylle rakennukselle, toimitilalle tai irtaimelle omaisuudelle tapahtuu keskeytysvakuutuksen tuote-ehdossa määritetty, korvaukseen oikeuttava esinevahinko

- edellä tarkoitetun rakennuksen, toimitilan tai irtaimen omaisuuden käyttö estyy korvaukseen oikeuttavan esinevahingon välittömänä ja suoranaisena seurauksena ja

- keskeytysvakuutettu liiketoiminta hidastuu tai pysähtyy edellä tarkoitetun rakennuksen, toimitilan tai irtaimen omaisuuden käytön estymisen suoranaisena seurauksena siten, että liiketoiminnan hidastuminen tai pysähtyminen ilmenee tai ilmenisi vakuutuksenottajan liikevaihdon vähenemisenä jos ei välittömästi ryhdyttäisi normaalista toiminnasta poikkeaviin toimenpiteisiin ja järjestelyihin.

Vakuutusehtojen kohdan 4.2 mukaan keskeytysvakuutuskatteen osalta vahingon määrä on se keskeytysvakuutuskatteen määrä, jonka vakuutuksenottaja on keskeytysaikana menettänyt kohdassa 3.1 määritetyn liiketoiminnan keskeytymisen välittömänä seurauksena. Vahingon määräksi lasketaan kuitenkin enintään niin suuri osa keskeytysvakuutuskatteen vakuutusmäärästä, kuin esinevahingon aiheuttama liikevaihdon väheneminen keskeytysaikana on siitä liikevaihdosta, joka olisi keskeytysaikana toteutunut ilman esinevahingon tapahtumista.…

Kun arvioidaan liikevaihdon ja kateosuuden määrää, käytetään perusteena edellisten tilikausien toteutuneita arvoja ja otetaan huomioon todettavissa ollut liiketoiminnan kehitys.

Lisäksi vahingon määrään lasketaan ne vakuutuksenottajan maksamat, liiketaloudellisesti perustellut lisäkulut niistä vakuutusyhtiön kanssa kirjallisesti sovituista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty keskeytysvakuutuskatteen menetyksen välttämiseksi tai pienentämiseksi keskeytysaikana. Lisäkulujen korvaamisen edellytyksenä on, että lisäkulun aiheuttavan toimenpiteen johdosta katemenetys on keskeytysaikana pienentynyt vähintään lisäkulujen määrällä.

Vahingon määräksi lasketaan yhteensä enintään keskeytysvakuutuskatteen vakuutusmäärä. Jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi tai, jos keskeytysvakuutuskatteella ei ole euromääräistä vakuutusmäärää, vahingon määräksi lasketaan enintään vakuutusarvo.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole esittänyt selvitystä siitä, että keskeytymisestä olisi aiheutunut liikevaihdon menetystä. Vakuutuksenottaja ei ole myöskään esittänyt selvitystä siitä, että vahingon pienentämiseksi suoritettujen lisäkulujen, kuten varmuusvaraston käyttämisestä aiheutuneiden kulujen, yhteismäärä olisi ylittänyt vakuutuksen 7 500 euron omavastuun. Näin ollen vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta vakuutuksenottajan esittämästä laskennallisesta katemenetyksestä. Myöskään se, että vakuutuksenottaja mahdollisesti myöhemmin joutuu täydentämään tuotannon keskeytymisen vuoksi käyttämiään varmuusvarastoja, ei ole vakuutukseen sovellettavien ehtojen mukaan korvattava vahinko.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Jaakkola

Makkula

Nyyssölä

Partanen

Sarpakunnas

Sjögren