Lausunnonpyytäjien omakotitalossa oli sattunut tulipalo 10.3.2005. Talossa oli noin kuukautta aiemmin todettu vesivahinko, jonka korjaustyöt olivat kesken tulipalon syttymishetkellä.

 

Palonsyyn tutkinnasta laaditun tutkintailmoituksen mukaan talossa oli takkahuone, jossa oli leivinuuni. Palokunnan saapuessa paikalle leivinuunissa oli hiillos ja sen luukut olivat olleet kiinni. Uuni oli lämmin. Uuninluukussa olleet ilmanottoaukot olivat auki. Leivinuunin edessä noin metrin päässä oli sohva, joka oli palanut puhki takan puoleisesta päästä. Toisesta päästä sohva ei ollut palanut niin pahoin. Vakuutuksenottaja kertoi, että hän oli lähtenyt asunnolta klo 16.00 aikaan, ja leivinuunin pesään oli jäänyt hiillos. Tämän jälkeen asunnossa ei ollut käynyt ketään. Klo 17.15 huomattiin, että tulipalo oli syttynyt.

 

Teknisessä tutkinnassa ilmeni mm., että leivinuunin luukku sijaitsi noin 100–120 cm:n korkeudella, ja sen ilmanottoaukot olivat auki noin 2/3 maksimistaan. Noin 70 cm:n etäisyydellä leivinuunista oli palanut vaahtomuovitäytteinen sohva. Palojäljet lähtivät etenemään sohvan leivinuunin puoleisesta päästä seinää ylös ja siitä koko taloon. Palojäljistä oli selvästi nähtävissä, että leivinuunin edessä ollut sohva oli alkanut palaa leivinuunin puoleisesta päästä, ja tästä tulipalo oli levinnyt muualle taloon. Rakennuksen seinät, katto ja lattiat kärsivät hiiltymis- ja savuvaurioita.

 

Asiassa syntyi riitaa siitä, oliko vakuutuksenottaja aiheuttanut palovahingon törkeästä huolimattomuudesta. Lisäksi riitaa syntyi rakennuksen vahingoittumis­asteesta ja palovahingon korjauskustannusten suuruudesta.

 

 

Lausunnonpyytäjät katsovat, että vahinkoa ei ole aiheutettu törkeästä huolimattomuudesta. Uunin suuluukun ilmanottoaukot olivat auki vain 2/3 maksimistaan, ja uunin suuluukku oli kiinni. Suomessa ei ole varmaankaan yhtäkään sellaista taloutta, jossa olisi aina joku sisällä, kun uunissa tai takassa on tuli pesässä. Lausunnonpyytäjien kohdalla kävi vain huono tuuri. Lausunnon­pyytäjät ihmettelevät, minkä vuoksi vakuutusyhdistys pitää vakuutuksenottajien menettelyä törkeän huolimattomana, vaikka samalla seudulla sattui viime keväänä tulipalo, jonka aiheutti perheenäidin huolimattomasti roskikseen heit­tämä tupakantumppi. Nyt kyseessä oleva vakuutuksenantaja korvasi tämän toisen tulipalovahingon täysin. Vakuutusyhdistys tuntuu asettavan asiakkaitaan eriarvoiseen asemaan.

 

Vakuutusyhdistyksen laadituttaman tilaluettelon / korjaushinta-arvion mukaan talon korjausaste on 52,5 %. Lausunnonpyytäjien mielestä korjausaste on suurempi, koska talosta ainoastaan ulkoseinät ja vesikatto ovat käyttökunnossa. Pukuhuoneen hellaa ja leivinuunia ei voi käyttää ilman korjauksia, joten näidenkin kustannukset tulee ottaa arvioon mukaan. Lausunnonpyytäjien mielestä hella ja leivinuuni pitäisi purkaa kokonaan. Talon ulkoseinistäkin täytyy uusia villat ja kaikki muu paitsi ulkovuori. Toisella lausunnonpyytäjistä on paha allergia, joten kodissa ei voi olla mitään savunhajua. Lausunnonpyytäjät eivät usko, että kaikkea savunhajua saataisiin poistettua.

 

 

Vakuutusyhdistys toteaa mm., että vakuutuksenottaja on 14.3.2005 kertonut vakuutustutkijalle lämmittäneensä vahinkopäivänä leivinuunia polttamalla purkujätteitä. Kertomansa mukaan vakuutuksenottaja oli lisännyt puita leivinuuniin ja poistunut sitten kokonaan paikalta klo 16.00 aikoihin. Tulipalon tapahtuma-aika oli poliisin tutkintailmoituksen mukaan klo 16.00–17.15. Vakuutusyhdistys katsoo, että tapauksessa vaahtomuovitäytteinen sohva oli jätetty liian lähelle leivinuunia, ja kun vielä vakuutuksenottaja poistui täysin paikalta jättäen leivinuunin valvonnatta, hänen menettelyään on pidettävä törkeän huolimattomana. Vakuutusyhdistys on törkeän huolimattomuuden vuoksi alentanut maksettavia korvauksia 15 %.

 

Sattuneen palovahingon suuruuden arvioinnissa on käytetty ulkopuolisena ja puolueettomana asiantuntijatahona erästä suurta suunnittelu- ja konsultointitoimistoa. Toimiston edustaja on tehnyt laskelman talon korjaushinnasta. Korjauskustannusennusteen mukaan rakennuksen arvonlisäverollinen korjaushinta on 110.000 euroa. Korjauskustannusennusteen luotettavuutta ei vakuutusyhdistyksen mielestä ole syytä epäillä. Yhdistyksen korvauspäätös perustuu suoraan tähän laskelmaan.

 

Korvauspäätöksessään 24.5.2005 vakuutusyhdistys toteaa vielä, että jos tehtävässä talotarkastuksessa todetaan hellan, leivinuunin tai hormien osalta kor­jaustarpeita, korjausastetta tarkistetaan tältä osin ja mahdolliset lisäkorvaukset maksetaan.

 

 

Vakuutussopimuslain 30 §:n mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

 

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

 

Lain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai se evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

 

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 6.3.1 mukaan vahingon määrä jälleenhankinta-arvon mukaan saadaan, kun omaisuuden jälleenhankinta-arvosta vähennetään mahdollinen jäännösarvo.

 

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden jäännösarvolla vähennetty jälleenhankinta-arvo.

 

Ehtojen kohdan 6.4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko.

 

Tapauksessa on riitaa siitä, onko vakuutuksenottaja aiheuttanut palovahingon törkeästä huolimattomuudesta. Vakuutussopimuslain esitöissä (HE 114/1993) törkeän huolimattomuuden käsitettä on lain 28 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selvitetty toteamalla mm., että törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta. Jos vakuutettu esimerkiksi tietoisesti laiminlyö normaalit varotoimet ja saa aikaan tilanteen, jossa vahingonvaara on suuri, voidaan huolimattomuutta pitää törkeänä. Vakuutuslautakunnan mielestä törkeää huolimattomuutta voidaan karkeasti kuvailla siten, että törkeän huolimattomasti menettelee se, joka aiheuttaa vahingon miltei tahallaan.

 

Selvityksen mukaan vakuutuksenottaja on vahinkopäivänä lämmittänyt kyseistä leivinuunia purkujätteillä, ja vakuutustutkijalle kertomansa mukaan hän oli lisännyt uuniin puita ja poistunut asunnos­ta noin klo 16.00. Leivinuunin edessä noin 70 cm:n etäisyydellä oli vaahtomuo­vi­­täytteinen sohva. Uunin luukut olivat kiinni mutta suuluukun ilmanottoaukot olivat 2/3 auki. Palonsyyn tutkinnan perusteella ensimmäiseksi on syttynyt tuleen kyseinen sohva leivinuunin puoleisesta päästään, ja palo on sitten levinnyt ympäri asuntoa. Tapahtumien kulusta ei ole esitetty aivan tarkkaa selvitystä, mutta lautakunnan käsityksen mukaan sohvan syttyminen on todennäköisesti johtunut uunin suuluukun ilmanottoaukosta lennähtäneestä kipinästä tms..

 

Vakuutuslautakunta katsoo, että jättämällä lämmittämänsä leivinuunin kuvatulla tavalla ilman valvontaa vakuutuksenottaja on lisännyt palovahingon vaaraa. Hänen menettelynsä on ollut huolimatonta. Kuitenkin leivinuunia on tapauksessa käytetty normaalin käyttötarkoituksensa mukaisesti, eikä selvityksestä ilmene, että esim. uunin suuluukussa olisi ollut jotain vikaa, jonka vuoksi uunia olisi tullut erityisesti valvoa sitä käytettäessä. Lautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottajan menettely tapauksessa ole ollut niin moitittavaa eikä vahingonvaara lautakunnan käsityksen mukaan ole ollut niin ilmeinen, että vakuutuksenottajan menettelyä olisi pidettävä törkeän huolimattomana. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhdistyksellä ole perustetta alentaa lausunnonpyytäjille maksettavaa korvausta törkeän huoli­mattomuuden perusteella.

 

Vakuutusyhdistys ei ole väittänytkään, että vakuu­tuksenottaja olisi menettelyllään laiminlyönyt jotain kotivakuutukseen otettua suojeluohjetta, joten Vakuutuslautakunta ei käsittele asiaa lähemmin suojelu­ohjeiden kannalta. Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhdistys maksaa lisäkorvauksena jo maksetusta vakuutuskorvauksesta tehdyn vähennyksen osuuden eli 15 %.

 

Asiassa on riitaa myös siitä, missä laajuudessa palovahingon korjaustyöt tulee suorittaa. Lausunnonpyytäjät ovat lausuntopyynnössään viitanneet joidenkin asiantuntijoiden mielipiteisiin, joiden mukaan taloon ei voisi jättää muuta vanhaa kuin vesikaton ja ulkoseinän. Vakuutuslautakunnan käyttöön ei kuitenkaan ole toimitettu mitään kirjallista näyttöä, joka puhuisi vakuutusyhdistyksen tilaamaa korjauskustannusarviota vastaan. Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen perusteella ei siten ole näytetty, etteikö korjaustöiden toteuttaminen korjauskustannusarvion osoittamassa laajuudessa olisi riittävää.

 

Vakuutusyhdistys on korvauspäätöksessään todennut, että jos sille esitetään uutta näyttöä hellan, leivinuunin tai hormien korjaustarpeen osalta, yhdistys on valmis tältä osin nostamaan korjausastetta ja korvaamaan lisäkustannuksia. Mahdolliset korvattavat lisäkustannukset jäävät näin ollen osapuolten keskinäisten selvittelyjen varaan.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Routamo ja jäsenet Laapotti, Sario, Tuomela ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.