Tapahtumatiedot

A ilmoitti 15.7.2011 vakuutusyhtiöön, että hänen ja B:n 1970-luvulla rakennettua fiskari-tyyppistä keskimoottorivenettä ja siellä ollutta irtaimistoa oli kohdannut vahinko. Vakuutuslautakunta käsittelee tässä ratkaisusuosituksessa asiaa kotivakuutuksen osalta. Veneen vahingon osalta tapausta on käsitelty ratkaisu­suosituksessa VKL 435/12.

Kirjallinen vahinkoilmoitus ja -luettelo

A:n 20.9.2011 allekirjoittaman vahinkoilmoituksen mukaan veneessä oli käyty heidän lomamatkansa aikana. Samoin oli käyty toisissakin laiturissa olevissa veneissä. Tavaroita oli pengottu, paikkoja oli rikottu sekä sotkettu ja sähköjohdot oli vedetty ulos. Veneessä aina automaattityhjennyksellä olevat kaksi pilssipumppua eivät tämän johdosta kumpikaan toimineet. Vesi oli päässyt lomamatkan aikana nousemaan pumppujen toimimattomuudesta johtuen yli puoleen väliin keskimoottoria ja veteen oli päässyt sekoittumaan öljyä. Vesi-öljyseos oli pilannut käyttökelvottomaksi kaiken veneessä olevan sekä moottorin, pilssin, lattian ja seinät. Tähän vahinkoilmoitukseen oli esitäytetty tapahtuma-ajaksi 15.6.2011–13.7.2011. A ilmoitti ilkivallasta myös poliisille 9.10.2011 tehdyllä ilmoituksella.

Vahinkoilmoituksen liitteenä olevaan vahinkoluetteloon oli merkitty seuraavat tiedot (artikkeli ja uuden vastaavan ostohinta): merikartat, 495 euroa; kaasuhella ja kaasuliitännät, yht. 279 euroa; ruostuneet työkalut, 50 kpl, yht. 1 600 euroa; käynnistyskaapelit, 30 euroa; vahva ajoankkuri, 300 euroa; neljä onkea ja viisi avokelavirveliä, 1 577 euroa; kalaverkko, 109 euroa; hyttysverkko, 20 euroa; akkulaturi B 34, 90 euroa; akkulaturi C, 49,95 euroa; pilssipumppu S, 160 euroa; pilssipumppu R, 180 euroa, ämpäri, 7,50 euroa; juomakanisterit, viisi kpl, yht. 91,50 euroa; rikkaharja ja sihveli, 7,90 euroa; heittoköysi, 49 euroa; sammutuspeite, 34 euroa; lippu, 40 euroa; kaasu-sähköjääkaappi, 700 euroa, kaasuliitin, 15 euroa; kaasupullo kaasuineen, viisi kg, 95 euroa; maailmanradio, 79,95 euroa; hätäraketit ja soihdut, 12 kpl, yht. 240 euroa; kahdet kiikarit, 670 euroa; grilli, grillipihdit, hiilet ja sytytysneste, yht. 32 euroa; kirves, 35 euroa; saha, 35 euroa; työhaalari, 59 euroa; kaksi t-paitaa, yht. 25 euroa; HH-takki, 279 euroa; Merrell-kengät; 120 euroa; kalsarit, 15 euroa; talous- ja WC-paperi, yht. 7,50 euroa; ankkuriliina (60 m) alumiinikehikolla, 371 euroa; sähköjohto, 30 m, 49 euroa, kumivene, airot, pumppu, istumapenkki, säilytyspussi, yht. 1 500 euroa; makuualustat, yht. 50 euroa; kangas- ja työrukkaset, yht. 16 euroa, veneen pesuharja, 32 euroa; köysi 2 cm x 20 m, 180 euroa, nylonköysi, 1,5 cm x 50 m, 70 euroa; vasara, 55 euroa; kolme akkua, yht. 657 euroa; täkit (makuupussitäkit ja tavalliset), yht. neljä kpl, yht. 200 euroa; pelastusliivejä, yht. 418,80 euroa; Halti-teltta, 189 euroa; lamppu, paristo, 32 euroa, lastenpatjat, kaksi kpl, yht. 74 euroa; muoviletku, kolme metriä, 30 euroa; ruuat, yht. 11,50 euroa.

Asian selvittelystä

Vakuutusyhtiön tarkastaja kävi tarkastamassa telakoidun veneen syksyllä 2011. Vakuutuslautakunnalle on toimitettu tarkastuksen yhteydessä otettuja valokuvia. Asian korvauskäsittelyn yhteydessä A kävi puhelinkeskusteluja vakuutusyhtiön edustajan kanssa. Keskustelussa, josta on toimitettu äänite Vakuutuslautakunnalle, A ja vakuutusyhtiön edustaja keskustelivat muun muassa irtaimiston vahingoista.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö korvasi ilmoitetun jälleenhankintahinnan mukaisesti maailmanradio, sähköjohdon, käynnistyskaapelin, molemmat akkulaturit, ruuat ja lampun. Korvaus tilitettiin omavastuulla vähennettynä. Lisäksi vakuutusyhtiö omasta työstä 180 euroa (20 tuntia x 9 euroa) ja maksoi viivästyskorkoa 2.11.2011 alkaen.

Valitus

A ja B ilmaisevat valituksessaan tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön toimintaan korvausmenettelyn yhteydessä. Vahinkotarkastus toimitettiin kahden kuukauden kuluttua vahingosta eikä vakuutusyhtiö ole antanut toimintaohjeita. Lisävahinkojen syntymisen estämistä ei ole laiminlyöty. Kaikki mahdollinen on tehty lisävahinkojen estämiseksi. Irtaimistoa on pesty. Liesi ja jääkaappi on huuhdeltu, kuten muutkin sellaiset esineet, joita ei voi laittaa pesukoneeseen. Pesukoneessa pestävää irtaimistoa on pesty kahdesti. Vakuutusyhtiön tulee perustella esinekohtaisesti se, minkä takia kotivakuutuskorvausta ei suoriteta. Omasta työstä suoritettu korvaus on ollut liian pieni, koska pesu ja muut työt vievät aikaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on asian käsittelyssä kiistänyt, että vahinkotapahtuma olisi aiheutunut ilkivallasta. Kotivakuutuksen kohteena oleville esineille aiheutunut vahinko on kuitenkin vakuutusyhtiön mukaan lähtökohtaisesti korvattava äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa koskevan korvausperusteen nojalla. Kotivakuutuksen ehtojen mukaan veneen varusteet, kuten kumivene, eivät ole kotivakuutuksen kohteena eivätkä sisälly kotivakuutukseen.

Vastineen mukaan vahingon jälkeinen lisävahinkojen syntyminen on täysin laiminlyöty. Vesi­-öljyseoksen johdosta kastuneet tavarat olisi tullut pestä tai viedä pesulaan taikka huuhtoa makealla vedellä. Sen sijaan tavarat on jätetty veneeseen pilaantumaan. Tavarat ovat olleet paikoillaan veneessä vielä lokakuussa, kun vahinkotarkastaja on käynyt paikalla. Vakuutusyhtiö ei pidä uskottavana, että tavaroita olisi vahingon jälkeen pesty ja puhdistettu sekä tämän jälkeen viety takaisin veneeseen tarkastusta varten. A on todennut 29.3.2012 päivätyssä reklamaatiossaan, että märät öljyiset tavarat ovat seisoneet pitkään veneessä vakuutusyhtiön vuoksi ja että tämä on aiheuttanut lisävahinkoja. Lisäksi kuvissa olevat makuupussit ovat levällään nukkumapaikoilla niin kuin ne olisivat olleet käytön jäljiltä veneessä.

Vakuutusyhtiön mukaan sillä ei ole velvollisuutta tarkastaa vahinkoa. Vakuutettu on laiminlyönyt vakuutussopimukseen perustuvan lisävahinkojen rajoitusvelvollisuuden, eikä irtaimistovahinkoa tällä perusteella korvata kotivakuutuksesta. Veneessä olleita sähkölaitteita ja ruokia ei olisi kuitenkaan voitu käyttää, vaikka lisävahingot olisikin estetty. Näiden lisäksi on korvattu kohtuulliseksi arvioitu 20 työtuntia (9 euroa/tunti) omasta työstä irtaimiston puhdistuskuluina.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 32.1–2 §:n (Pelastamisvelvollisuus vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34.1 §:n (Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa) mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutukseen sovellettavat yleiset sopimusehdot vastaavat sisällöltään em. lainkohtia.

Vakuutusehdot

2 Vakuutuksen kohde

2.2 Irtaimisto

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty irtaimisto. Irtaimistolla tarkoitetaan kotitalouden päivittäi­seen ja vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä. Mikäli irtaimisto on vakuutettu enimmäiskorvaus­määrästä, se on mainittu vakuutuskirjassa.

Seuraavassa taulukossa on kerrottu vakuutuksen kohteena olevien yksittäisten esineitten tai tiettyjen esine- tai omai­suusryhmien enimmäiskorvausmäärät. Näitä enimmäis­korvausmääriä noudatetaan siitä riippumatta, onko irtaimis­to vakuutettu enimmäiskorvausmäärästä vai täydestä hinnasta.

Taulukko

Vakuutettu irtaimisto

Soutuveneeksi valmistettu vene, kanootti tai jolla sekä niihin kuuluva enintään kahdeksan hevosvoiman perämoottori yhteensä: enimmäiskorvausmäärä 3 500 euroa.

Rajaukset

Vakuutuksen kohteena eivät ole, ellei niitä ole erikseen vakuutettu ja merkitty vakuutuskirjaan

1. veneet, eivätkä niiden osat ja varusteet, lukuun otta­matta edellä mainittua soutuvenettä, kanoottia ja jollaa ja niihin kuuluvaa enintään kahdeksan hevosvoiman perämoottoria.

Ratkaisu

Kotivakuutusasian osalta on riidatonta, että kotivakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta on kohdannut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva vahinko. Vakuutusyhtiö on todennut, että veneen varusteet eivät ole kotivakuutuksen kohteena. Yhtiö ei ole väittänyt, että irtaimisto ei olisi muilta osin vakuutuksen kohteena poissaehdon mukaisesti.

Lisäksi vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että A ja B olisivat laiminlyöneet velvollisuutensa rajoittaa vahingon syntymistä. A:n ja B:n mukaan likaantunutta omaisuutta on pesty ja puhdistettu. Vakuutusyhtiön mukaan tämä ei ole uskottavaa. Se on kuitenkin suorittanut A:lla ja B:lle korvausta omasta työstä 20 tunnilta arvioituina irtaimiston puhdistuskuluina.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus vahingon määrästä. Jos vahingon määrästä on riitaa, korvauksen hakijan on voitava esittää selvitystä siitä, että aiheutunut vahinko on vakuutusyhtiön suorittamaa korvausta suurempi.

Vakuutustapahtuman sattuessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Velvollisuuden laiminlyöminen vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta voi johtaa korvauksen alentamiseen tai epäämiseen laissa säädetyn mukaisesti. Vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus vakuutetun moitittavasta menettelystä ja tämän menettelyn vaikuttamisesta vahingon syntymiseen.

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään vakuutusyhtiön tarkastajan veneestä ottamia kuvia. Lautakunta pitää ilmeisenä, että näissä valokuvissa näkyy myös vahinkoluettelossa mainittuja esineitä.

Käytettävissä olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että ainakin merikarttoja, ajoankkuria, hellaa ja sen liitäntää, jääkaappia ja sen liitäntää, pilssipumppuja, hätäraketteja ja soihtuja, heittoköyttä, lippua, ankkuriliinaa alumiinikehikolla, akkuja, muita köysiä ja veneen pesuharjaa voidaan tapauksessa pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuina veneen osina tai varusteina. Nämä esineet eivät ole olleet kotivakuutuksen kohteena, jolloin vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta suorittaa niistä korvausta kotivakuutuksesta.

Elintarvikekäytössä olevien juomakanisterien ja grillipihtien sekä grillihiilien osalta lautakunta pitää selvitettynä, että näitä ei ole enää vahingon jälkeen voinut käyttää tarkoitukseensa. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan juomakanistereista 91,50 euroa ja edellä mainituista grillaustarvikkeista 10 euroa.

Vaatteiden ja tekstiilien osalta lautakunta pitää todennäköisenä, että öljyinen vesi on voinut vahingoittaa osan niistä käyttökelvottomaksi. Tällaisilta osin vakuututetun vahingon jälkeisillä toimilla ei ole merkitystä pelastamisvelvollisuuden arvioimisen osalta. A:n ja B:n puolelta on toisaalta kerrottu, että he ovat pesseet ja puhdistaneet irtaimistoa. Vakuutuslautakunnalle esitetty selvitys jättää epäselväksi, miltä osin vaatteet ja tekstiilit ovat jo vahingon yhteydessä vaurioituneet käyttökelvottomiksi ja miltä osin niitä on onnistuttu puhdistamaan. Vakuutuslautakunta pitää kuitenkin selvitettynä, että vaatteita ja tekstiilejä on vahingoittunut käyttökelvottomiksi ja tarkemman selvityksen puuttuessa suosittaa harkintansa perusteella vakuutusyhtiötä suorittamaan vaatteiden ja tekstiilien vahingosta 100 euron lisäkorvauksen jo suoritetun pesemistä ja puhdistamista koskevan oman työn korvauksen lisäksi.

Muiden vahinkoluettelossa olevien edellä ratkaisuosiossa mainitsemattomien esineiden osalta lautakunta katsoo jäävän selvittämättä, että näitä ei olisi vahingon jälkeen voitu kunnostaa pesemällä ja puhdistamalla. Selvittämättä jää myös se, että A:lle ja B:lle olisi aiheutunut kaikesta kotivakuutuksen kohteena olevaan omaisuuteen kohdistetusta pesemis- ja puhdistustyöstä 20 työtuntia enempää työtä. Asian ratketessa lautakuntamenettelyssä edellä todetun mukaisesti lautakunta ei enemmälti ota kantaa vakuutusyhtiön pelastamisvelvollisuuden laiminlyöntiä koskevaan väitteeseen. Vakuutusyhtiön tulee suorittaa 201,50 euroa lisäkorvausta ja sille viivästyskorkoa.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA