Vakuutusyhdistys maksoi korvausta vahingoittuneista hiilistä sekä keskeytyskorvausta 88 vuorokauden korjausajalta.

 

Vakuutuksenottaja teki 15.10.2003 uuden vahinkoilmoituksen keskeytysvahingosta. Ilmoituksen mukaan toiminnan alettua korjauksen jälkeen ilmeni, ettei vettä päälleen saanut uuni toiminut odotetulla tavalla. Paikallistamattoman happivuodon vuoksi uuni ei sammunut normaalisti. Uunin sammuttamiseen käytettiin vettä, mikä pidensi normaalia kolmen viikon prosessia 2 – 3 viikolla. Samalla normaalista 1000 pussin tuloksesta yhtä prosessia kohti menetettiin keskimäärin 400 pussia. Vuotokohtaa haettiin 11 polttosatsin verran. Tämän perusteella vakuutuksenottaja haki korvausta 22 keskeytysviikolta 4400 pussista 19 mk/pussi (sis. alv).

 

 

Päätöksessään 4.11.2003 vakuutusyhdistys toteaa tapahtumatiedot ja vakuutuksenottajan esittämän vaatimuksen.

 

Vakuutusyhdistys toteaa korvanneensa vahingon johdosta tuhoutuneet hiilet sekä toiminnan keskeytystä 88 vuorokaudelta. Vakuutusyhdistys katsoo, että tänä aikana vahingon aiheuttamat vauriot olisi pitänyt saada korjattua vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. Näin ollen vakuutusyhdistys pitäytyy aikaisemmassa päätöksessään eikä voi suorittaa lisäkorvausta vakuutuksenottajalle tästä vahingosta hänen yritysvakuutuksestaan.

 

Lausuntopyynnössään 10.6.2004 lausunnonpyytäjän asiamies S.K. toteaa, että lausunnonpyytäjä on omistamansa toiminimen omistajana tyytymätön vakuutusyhdistyksen maksaman korvauksen määrään ja katsoo, että yhdistyksen tulisi maksaa lisäkorvausta menetetyistä hiilistä.

 

Vakuutusyhdistys on korvannut hiiltämön räjähdyksestä aiheutuneen vahingon ja maksanut räjähtäneen laitoksen osalta korvaukset asianmukaisesti. Vieressä on kuitenkin ollut toinen laitos, jonka rakenteet ovat vaurioituneet sammutustöiden yhteydessä, ja josta vahingosta on saatu tietää vasta siinä vaiheessa, kun toiminta räjähtäneen laitoksen korjaustöiden jälkeen on käynnistynyt.

 

Hiiltämölaitos on muurattu tiilestä ja sen päällä on peltikuori. Palokunta on sammuttanut räjähdyksestä aiheutuneen tulipalon vedellä. Ilmeisesti vesi on imeytynyt tiiliseinään ja kova pakkanen on tämän jälkeen tehnyt tiilen huokoiseksi. Vika ei ole näkynyt päälle päin eikä siitä ole tiedetty ennen kuin molemmat laitokset on otettu käyttöön. Hiiltämölaitos on pysynyt kuumana, koska se on saanut jostakin happea.

 

Vanhaa laitososaa korjattiin epäillyistä vuotokohdista. Vian hakemiseen ja korjaustoimiin kului aikaa kaikkiaan 22 viikkoa. Tänä aikana jokaisesta hiilisatsista on tuhoutunut noin puolet, koska tuli ei ole sammunut, vaikka hiiltämön happiluukut on suljettu. Lausunnonpyytäjä on joutunut sammuttamaan prosessit vedellä.

 

Tänä aikana hiiltämölaitoksessa on poltettu 11 satsia, ja jokaisesta satsista on tuhoutunut ainakin puolet eli ainakin 400 pussia/satsi. Liikkeenharjoittajan kokonaismenetys on ollut siis 4400 pussia hiiliä á 3,2 euroa (sis. alv 22 %), eli vakuutuksesta tulee korvata vielä arvonlisäveroton vahinko 11.530 euroa.

 

Yrityskeskeytysvakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttama taloudellinen vahinko, joka on suoranainen seuraus vakuutuskaudella sattuneesta vakuutusehtojen esinevakuutusosan kohteena olevaa omaisuutta kohdanneesta korvaukseen oikeuttavasta vakuutustapahtumasta.

 

Lausunnonpyytäjä viittaa lisäksi yritysvakuutusehtojen kohtaan 2.2.2, jonka mukaan vakuutuksen kohteena ovat myös raaka-aineet sekä puolivalmiit ja valmiit tuotteet. Edelleen vakuutusehdoissa on määräyksiä kohdassa 4.11 lisävahinkojen korvaamisesta eräiden vahinkotapahtumien yhteydessä. Ehtokohdassa 4.11.1 määritellään säätilasta johtuvat lisävahingot.

 

Toisen laitoksen vuodot ovat olleet väistämätön seuraus siitä, että räjähtäneen laitoksen palo on sammutettu vedellä, joka on imeytynyt toisen laitoksen seiniin ja jonka kova pakkanen on rikkonut.

 

Lausunnonpyytäjä ei myöskään ole voinut saada toiselle laitokselle aiheutettuja vaurioita korjattua aikaisemmin, koska vika on tullut ilmi vasta toimintaa uudelleen käynnistettäessä.

 

 

Vastineessaan 23.7.2004 vakuutusyhdistys toteaa jo aiemmin maksaneensa J.M:n hiiltämölle toiminnan keskeytymisestä korvausta 88 päivältä, josta on vähennetty kolmen (3) päivän omavastuuosuus. Korvauksen määrä on ollut 5.185,85 euroa eli korvausta on maksettu jo noin 12,5 viikon ajalta.

 

J.M:n hiiltämölaitos on kooltaan 7 m pitkä, 4 m leveä ja 3 m korkea. J.M:n tekemässä valituksessa kerrotaan laitoksesta: ”Hiiltämölaitos on muurattu tiilestä ja sen päällä on peltikuori.” Vastineen liitteinä olevista valokuvista ilmenee lisäksi havainnollisesti hiiltämön rakennustapa. Kyseessä on suhteellisen pienikokoinen rakennus, jossa on yksinkertainen rakennustekninen rakenne.

 

Vakuutusyhdistyksen käsityksen mukaan tällaisen hiiltämön rakentaminen räjähdysvahinkoa edeltävään kuntoon olisi vienyt kahdelta ammattitaitoiselta työntekijältä korkeintaan 15 päivää. Kun huomioidaan, että laitoksia on kaksi, niin rakentaminen olisi yhteensä kestänyt korkeintaan 30 päivää.

 

Vakuutusyhdistys on maksanut korvausta toiminnan keskeytymisestä edellä mainitun uudelleenrakentamiseen tarvittavan ajan lisäksi (omavastuuaika huomioiden) 55 päivän eli noin 8 viikon ajalta. Tässä ajassa on ehditty polttaa noin 4 ”satsia” (vrt. J.M:n valituksessa 22 viikkoa/11 satsia), minkä aikana alan ammattilainen kohtuudella ajatellen on saanut toiminnan normalisoitua.

 

Edellä mainituista seikoista johtuen vakuutusyhdistys katsoo korvaamansa keskeytysvakuutusajan 88 päivää vakuutusehtojensa mukaiseksi.

 

 

Vakuutuslautakunnan pyytämien lisätietojen vuoksi lausunnonpyytäjän asiamies S.K. täydentää kirjeellään 12.1.2005 lausuntopyyntöä todeten, että vakuutusyhdistyksen tulisi suorittaa keskeytysvakuutuksen perusteella korvausta myös 22 viikon seisonta-ajalta.

 

Lausunnonpyytäjä on korvaushakemuksessaan esittänyt kyseisen vaatimuksen seisonta-ajalta. Vakuutusyhdistys on omassa vastineessaan selvittänyt Vakuutuslautakunnalle maksaneensa korvausta toiminnan keskeytymisestä toisen uunin uudelleenrakentamiseen tarvittavan ajan lisäksi noin kahdeksan viikon ajalta. Tämän toisen uunin osalta ei ole suoritettu korvausta lainkaan toiminnan keskeytymisestä.

 

9.12.2004 päivätyn lisäselvityspyynnön johdosta lausunnonpyytäjä J.M. lausuu seuraavaa:

 

1.      Lisäselvityspyynnössä on tiedusteltu, mistä hiilierän valmistusprosessiajan pidentyminen lähes kaksinkertaiseksi on johtunut.

Vuotava uusi jouduttu sammuttamaan vedellä, koska muita vaihtoehtoja tuossa tilanteessa ei ole ollut.

Kyseessä on ollut kuuma uusi ja suljettu tila, jonka sammuttamiseen lausunnonpyytäjä on etsinyt keinoja. Hän on ollut yhteydessä kunnan palopäällikköön, joka on ohjannut hänet ottamaan yhteyttä kaasusammutuksen osalta A Oy –nimiseen yhtiöön. Sammutuskaasuja ei kuitenkaan ole voitu käyttää niiden myrkyllisyyden vuoksi. Hiiliä käytetään elintarvikkeiden kypsentämiseen. Lausunnonpyytäjä on ollut yhteydessä myös puolustusvoimiin, mutta sammutuskaasut ovat olleet myös puolustusvoimilla myrkyllisiä. Näin ollen ainoaksi vaihtoehdoksi tuossa tilanteessa on jäänyt sammuttaa tai tukahduttaa prosessi vedellä.

Uusi olisi voitu sammuttaa vedellä niin, että se olisi aukaistu, mutta sammuttamiseen olisi tällöin tarvittu tuhansia litroja vettä ja koko hiilierä olisi kastunut ja tuhoutunut kokonaisuudessaan.

Lausunnonpyytäjä on päätynyt toiseen vaihtoehtoon, eli sammuttamaan uunin tukahduttamalla siten, että reilu puolet hiilierästä on saatu pelastettua. Tällöin uunia ei ole avattu kokonaan, vaan vettä on käytetty sen jäähdyttämiseen. Paineräjähdyksen vaaran vuoksi vettä on voitu käyttää enintään 100 litraa kerrallaan, jonka jälkeen on odotettava noin kaksi vuorokautta ja toistettava menettely jopa viisi kertaa. Aika on pidentynyt sammutustavan vuoksi, mutta toisaalta näin on saatu pelastettua yli puolet kustakin hiilierästä.

 

2.      Vakuutuslautakunta on pyytänyt lisäselvitystä vian hakemisen ja korjaamisen aikana pidentyneestä prosessiajasta.

Normaali prosessiaika on noin kolme viikkoa. Sammutustyö edellä selostetulla tavalla on pidentänyt prosessiaikaa noin 2 – 3 viikkoa/kerta. Kertoja on ollut kaikkiaan 11. Tänä aikana vikaa on haettu koko ajan, ja lisäsammutuksen aika on ollut nimenomaan sitä aikaa, jolloin vuotokohtaa on ollut mahdollista hakea. Vian korjaustoimet on suoritettu tänä aikana.

 

3.      Vakuutuslautakunta on pyytänyt lisäselvitystä tehdyistä korjaustoimista ja niiden järjestyksestä.

”Vuotavalle” uunille ei ole voitu tehdä mitään korjauksia hiilierien aikana, vaan uunia on korjattu sammutusvaiheen aikana. Tämän jälkeen on voitu uuden hiilierän prosessiaikana todeta, mikä vaikutus tehdyillä korjaustoimilla on ollut, koska vuotokohtaa ei ole voitu paikallistaa.

Lausunnonpyytäjä on pyrkinyt ensimmäisenä sulkemaan pois epäilyn omasta huolimattomuudestaan eli happisulut on uusittu. Sulkujen uusiminen ei ole auttanut, joten seuraavana sulkujen päälle on muurattu kalkkisakka varmistukseksi.

Vuotokohtaa on jouduttu hakemaan edelleen, joten seuraavaksi on korjattu kattoa siten, että katolla olevan täkkäyshiekan alle on asennettu uusi höyrysulku ja täkkäyshiekkaa on lisätty. Koska vika ei edelleenkään ole korjaantunut, on peltivuoratun rakennuksen kaikki pellit, joissa on ollut ruostetta tai muuta epäilyttävää, vaihdettu uusiin. Tämän jälkeen on epäilty, että vuotokohta olisi ovipielissä, jotka on korjattu ja valettu uudelleen.

Edelleenkään vuotoa ei ole saatu korjattua, joten uunin ympäriltä on kaivettu hiekat pois ja hiekkakerros on uusittu ja tiivistetty, jotta vuodot tätä kautta olisi voitu ehkäistä. Tämän jälkeen on vielä uusittu tiiliseiniä paikoitellen siten, että seiniä on valettu uudelleen.

Lausunnonpyytäjällä ei ole vieläkään tietoa siitä, missä vuotokohta on ollut, mutta näiden korjaustoimien jälkeen tilanne on korjaantunut. Uunissa on noin 60 m² tiiliseinää. Mahdollisen vuotokohdan ei tarvitse olla iso ja sen paikallistaminen voi olla erittäin vaikeaa.

 

Sähköpostiviestissään 21.1.2005 lausunnonpyytäjän asiamies S.K. toteaa, että vuotokohdan hakeminen ja korjaustyöt ovat kestäneet lausunnonpyytäjän ilmoittamalla tavalla vuoden 2003 lokakuulle asti. Hiilien polttamisprosessi kestää yleensä kolme viikkoa, mutta tässä korjausvaiheessa yhden satsin polttaminen on kestänyt 5 – 6 viikkoa. Korvattavaksi on vaadittu vuodosta johtunutta minimissään kahden viikon ylimääräistä aikaa yhtä hiilierään kohtaa eli 11 x 2 vko = 22 viikkoa, jolta ajalta vakuutuskorvausta on haettu.

 

 

 

Vakuutuksen tarkoituksena on turvata näiden ehtojen mukaisesti vakuutuksenottajan vakuuttaman taloudellisen toiminnan tulos esinevahingon aiheuttaman keskeytysvahingon varalta.

 

Vakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan harjoittaman vakuutuskirjaan merkityn liiketoiminnan keskeytysvakuutuskate. Keskeytysvakuutuskate tarkoittaa määrää, joka on laskettavissa tuloslaskelmaan perustuvasta budjetista vähentämällä liikevaihdosta muuttuvaluontoiset kulut muuttuvia henkilöstökuluja lukuun ottamatta.

 

Vakuutuksesta korvataan vakuutetun liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttama taloudellinen vahinko, joka on suoranainen seuraus vakuutuskaudella sattuneesta

-         näiden yritysvakuutusehtojen esinevakuutusosan kohteena olevaa omaisuutta kohdanneesta korvaukseen oikeuttavasta vakuutustapahtumasta

-         vakuutuksenottajan liiketoiminnassaan hyödyksi käyttämää rakennusta tai huoneistoa kohdanneesta vakuutustapahtumasta, joka esinevakuutuksen kohteelle sattuessa olisi esinevakuutuksen ehtojen mukaan korvattava vakuutustapahtuma.

 

 

Esillä olevassa tapauksessa on kyse hiiliuunin vahingoittumisesta, tuotantoprosessin pitkittymisestä, hiilien menetyksestä sekä keskeytysvahingosta.

Vakuutuksenottaja J.M:n hiiltämön uuni on räjähtänyt 26.2.2002. Tulipaloa sammutettaessa on viereinen uuni saanut päälleen ja sisälleen vettä, jonka seurauksena höyrynpaine on rikkonut sen takaseinän. Vakuutusyhdistys on maksanut keskeytyskorvausta uunien korjausajalta 88 vuorokaudelta.

 

Toiminnan alettua uudelleen on ilmennyt, että vettä päälleen saaneessa uunissa on ollut happivuoto, jota ei ole pystytty paikallistamaan. Uunia on korjattu yhteensä 11 polttokerran ajan ennen kuin se on toiminut moitteetta. Korjausaikana uuni on jouduttu sammuttamaan vettä käyttäen, mikä on pidentänyt polttoprosessia noin kaksi viikkoa kertaa kohti. Samalla on menetetty normaalista 1000 hiilipussin määrästä keskimäärin 400 pussia polttokertaa kohti.

Lausunnonpyytäjä on hakenut 22 viikon ajalta keskeytyskorvausta 4400 pussista.

 

Keskeytysvakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan harjoittaman vakuutuskirjaan merkityn liiketoiminnan keskeytysvakuutuskate. Vakuutuksesta korvataan vakuutetun liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttama taloudellinen vahinko.

 

Vakuutusyhdistys on katsonut, että uunit olisi normaalisti tullut saada toimintakuntoisiksi sen korvaaman keskeytysvahingon aikana. Lautakunta toteaa, että happivuodon kohdalla on ollut kyse sammutuksen yhteydessä syntyneestä viasta, joka ei ole ollut silmin havaittavissa, vaan on ilmennyt vasta toiminnan käynnistyttyä. Vakuutuksenottajan antaman selvityksen mukaan vian hakeminen ja korjaaminen on edellyttänyt lukuisia polttokertoja ennen kuin hiilien poltto on onnistunut normaalisti. Lautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja on toiminut vuoden korjaamisessa tarkoituksenmukaisella tavalla. Näin ollen lautakunta katsoo, että korjaustoimenpiteiden aikaisten pidentyneiden polttojen yhteydessä menetetyt hiilet eli vähentynyt tuotanto tulee korvata keskeytysvahinkona.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann sekä jäsenet Aminoff, Henriksson, Kallioinen, Laasonen ja Sjögren. Sihteerinä toimi Savonen.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA