Lausunnonpyytäjän v. 1941 rakennetun asuinrakennuksen kellarikerroksen ulkoseinien alaosista alkoi irrota maalia ja tasoitetta elokuussa 2004. Lausunnonpyytäjällä oli ollut jatkuva flunssa, ja hän epäili homevauriota. Tutkimuksissa seinistä löytyi sädesientä.

 

Kosteuskartoitusyhtiön 19.10.2004 päivätyn raportin mukaan kyseisen rakennuksen peruskorjausten yhteydessä vuonna 2000 kellarikerroksen alkuperäinen lattiarakenne oli purettu, maa-ainesta oli vaihdettu karkeampaan soraan, lattiarakenne oli eristetty ja lattiaan asennettiin lattialämmitys. Omistajan kertoman mukaan salaojaputkisto oli asennettu rakennuksen sisäpuolelta perustusten alle peruskorjausten yhteydessä. Ulkopuolisia kaivutöitä ei tehty. Ulkopuolella ei ollut patolevyä sokkelia vasten eikä räystäiden alla ollut havaittavissa kaivoja.

 

Kosteuskartoitusyhtiön mielestä on ilmeistä, että poikkeuksellisen sateisen kesän 2004 jälkeen sadevesi-/pintavesikosteus on rasittanut talon perustuksia, jolloin nämä vauriot ovat syntyneet. Suositeltavina toimenpiteinä ovat vaurioalueiden seinäpinnoitteiden poistaminen ja salaojien tai sadevesijärjestelmän suunnittelu.

 

 

Vakuutuksesta korvataan äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet vahingot. Tämä vahinko ei ole äkillinen, vaan se on aiheutunut vähitellen, kun sadevesien ja pintavesien kosteus on rasittanut talon perustuksia. Selvityksen mukaan talon räystäiden alla ei ollut sadevesikaivoja, perustusten ulkopuolella ei ollut salaojaputkistoa eikä sokkelia vasten ollut patolevyä. Näiden puutteiden vuoksi vahinkoa ei voida pitää ennalta arvaamattomana.

 

Lisäksi tämä vahinko on aiheutunut rajoitusehtojen tarkoittamalla tavalla kosteuden päästyä tunkeutumaan perustuksiin rakennuksen ulkopuolisten salaojien, sadevesikaivojen ja maanvastaisen ulkoseinän vesieristyksen puuttumisen vuoksi. Vakuutusyhtiö katsoo vielä, että kyseessä on rajoitusehtojen tarkoittama vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutunut vahinko. Sienettymisestä aiheutuvaa vahinkoa ei voida korvata.

 

 

Lausunnonpyytäjä toteaa mm., että mitään ongelmia ei peruskorjaustöiden jälkeen ollut vuoden 2004 alkupuolelle saakka. Ongelmat ilmaantuivat vuonna 2004, joka oli hyvin sateinen vuosi. Vuoden 2004 poikkeukselliset sateet ovat olleet äkillinen ja yllättävä tapahtuma, joka täyttää vakuutuskorvauksen edellytykset. Sateisen kesän jälkeen korvausvaatimus esitettiin vakuutusyhtiölle hyvin nopeasti, koska kosteuskartoitusyhtiö oli tutkimassa vahinkoa jo 18.10.2004. Vahingot tapahtuvat siten nopeasti, yllättäen ja äkillisesti.

 

Peruskorjauksen yhteydessä kiinteistö liitettiin kunnan vesi- ja viemäriverkostoon, jolloin kunnan vesilaitos tarkasti salaojitustöiden asianmukaisuuden. Lausunnonpyytäjä viittaa myös restaurointimestarin antamaan lausuntoon, jossa hän pitää kyseiseen taloon tehtyjen töiden tasoa asianmukaisena. Lausunnonpyytäjä toteaa vielä tehneensä kosteuden ehkäisytoimia jatkuvasti, koska kaikkien räystäiden alla on ollut sadevesiastioita, joita lausunnonpyytäjä on sateiden aikana tyhjentänyt jatkuvasti. Kiinteistössä on ollut vesipumppu koko peruskorjauksen jälkeisen ajan kunnossa ja se on toiminut moitteettomasti.

 

Uudelleenkäsittelypyyntöön antamassaan vastauksessa vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että käsillä oleva vahinko on aiheutunut vähitellen, kun vuoden 2004 kesän sade- ja pintavesien kosteus on rasittanut talon perustuksia. Vakuutusyhtiön mielestä restaurointimestarin lausunnostakaan ei ilmene mitään sellaista, jonka perusteella korvausratkaisua tulisi muuttaa.

 

 

Lausunnonpyytäjä toistaa uudelleenkäsittelypyynnöstään ilmenevät seikat. Lausunnonpyytäjän mielestä taloon tehdyt peruskorjaukset olisivat olleet täysin riittävät normaaleissa sadeolosuhteissa. Vakuutusyhtiön mielestä asiakkaan pitäisi varautua kaikkiin mahdollisiin epätavallisiin olosuhteisiin, koska tällöin vahinkojakaan ei sattuisi eikä niitä tarvitsisi korvata. Asiakkaan näkökulmasta tilanne on kuitenkin se, että peruskorjaus on mitoitettava järkeväksi suhteessa riskeihin, koska muutoin korjauksen kustannukset muodostuisivat kohtuuttomiksi. Vakuutuksia otetaan nimenomaan riskihuippujen tasaamiseksi.

 

 

Vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksissään esitettyä.

 

 

Lausunnonpyytäjä toimitti ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelun antaman lausunnon, jonka perusteella vahinkopaikan sademäärät kesä-, heinä- ja elokuussa 2004 olivat jopa yli kaksinkertaiset 30 vuoden ajalta laskettuihin keskiarvoihin nähden. Lausunnonpyytäjä toimitti myös liitemateriaalia sädesienen leviämiseen tarvittavasta ajasta. Tutkimusten mukaan sädesienikasvusto voi ilmetä ja levitä jo noin viikon mittaisessa ajassa.

 

Vakuutusyhtiöllä ei ollut enää asiaan lisättävää.

 

 

Lausunnonpyytäjän kiinteistön peruskorjauksen valvojana toiminut restaurointimestari on lausunnossaan todennut mm., että vuoden 2000 peruskorjauksessa kiinteistön salaojitus toteutettiin restaurointimestarin antamien ohjeiden mukaan. Salaojaputket asennettiin ulkoseinien anturoiden alle sisäpuolelta. Salaojavedet kerättiin kokoojakaivoon, joka sijaitsee talon kellarissa, lattian alla. Kokoojakaivon tyhjennys kadunvarsiojaan tapahtuu pumpulla. Kapillaarikosteuden nousu lattiaan estettiin seulotusta sepelistä tehdyllä kapillaarikatkolla. Salaojaveden purku kokoojakaivosta piti hoitaa pumpulla, koska alueella ei ollut salaojaverkostoa rakennettuna. Kokonaisuutena restaurointimestari katsoo, että kyseinen työ tehtiin hyviä rakennustapoja noudattaen.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 5.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

 

Ehtojen kohdan 5.2.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on välittömästi aiheutunut vakuutetulle omaisuudelle kulumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, routimisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

 

Kohdan 5.2.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kosteudesta tai kondenssivedestä.

 

Kohdan 5.2.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoa

-         joka on aiheutunut rakennukselle sen rikkouduttua suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheen johdosta

-         jos kosteus on tunkeutunut rakenteisiin puuttuvista tai puutteellisista vesieristyksistä johtuen.

 

Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan lausunnonpyytäjän omakotitalon kellarikerroksen rakenteissa todettu kosteusvaurio on aiheutunut siitä, kun hyvin sateisen kesän 2004 jälkeen sade- ja pintavesistä peräisin ollut kosteus on rasittanut talon perustuksia. Tästä on seurannut mm. sienettymistä. Tapauksessa ei ole todettu putkivuotoa tai mitään talon rakenteiden äkillistä rikkoutumista. Tapauksen riitakysymys koskee sitä, ovatko nämä vauriot aiheutuneet jostain vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

 

Vakuutuslautakunta toteaa, että luonnon tapahtumien osalta esimerkiksi salamanisku on tyypillisesti äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, jonka aiheuttama vahinko on vakuutusehtojen perusteella korvattava. Lautakunta on käytännössään katsonut, että myös yksittäinen rankka sadekuuro voi olla tällainen äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Toisaalta lautakunta on käytännössään katsonut, että noin viikon mittainen erittäin lämpimän ja kostean ilman jakso, josta oli seurannut irtainvarastossa olleiden tavaroiden nopea homehtuminen, ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

 

Nyt käsillä olevan tapauksen osalta Vakuutuslautakunta katsoo, että lähtökohtaisesti Suomen oloissa ei ole ennalta arvaamatonta, että kesällä voi sataa runsaastikin. Vaikka vuoden 2004 kesän sademäärää voidaan esitetyn selvityksen perusteella pitää vahinkopaikan oloihin nähden ennalta arvaamattoman suurena, poikkeuksellisen sateinen kesä ei kuitenkaan ole vakuutusehdoissa tarkoitettu äkillinen tapahtuma. Esitetyn selvityksen perusteella lausunnonpyytäjän omakotitalon kellarikerroksen rakenteita rasittanut kosteus oli peräisin koko kesän 2004 aikana esiintyneistä sateista eikä mistään tietystä yksittäisestä rankkasadekuurosta tms. ilmiöstä.

 

Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että kellarikerroksen vauriot eivät ole aiheutuneet mistään yksittäisestä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Tapauksessa on kyseessä vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitettu kosteudesta ja hitaasti vaikuttaneista tekijöistä aiheutunut vahinko. Näiden syiden vuoksi vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Routamo sekä jäsenet Laapotti, Sario, Tuomela ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA