Tapahtumatiedot
Asiakas ilmoitti 9.3.2015, että hänen omakotitalonsa ja koti-irtaimistonsa olivat vaurioituneet tulvasta. Lumi oli arvaamatta sulanut yhtäkkisesti 7.-8.3.2015 lämpötilan nousun ja vesisateiden vaikutuksesta. Sulamisvedet olivat tulvineet talon ulkopuolelta rakenteisiin, ja vettä oli ollut noin 5-6 cm alakerran lattioilla. Kosteuskartoitusraportin mukaan vettä oli kulkeutunut rakennukseen myös lämminvesivaraajan alla olleesta kuivakaivosta.
Asiakkaan mukaan talo oli rinnetontilla, ja talon yläpuolella oli poikittainen oja, joka normaaliolosuhteissa oli johtanut pintavedet maantien ojaan ja edelleen järveen. Nyt poikkeuksellinen lumien sulaminen tapahtui tilanteessa, jolloin ojan pohja ja pihan muutkin maarakenteet olivat roudassa, mikä esti veden normaalia imeytymistä ja kulkua maastossa. Ojan tulvimisen yhteydessä muodostui kulkeutuneesta jäästä johtuen patoutumista, ja vettä tuli ennalta arvaamatta talon pihaan. Mitään vastaavaa ei ollut tapahtunut 29 vuoteen, jonka aikaa asiakas oli asunut talossa. Asiakkaan tiedossa ei ole, että vastaavaa olisi tapahtunut aiemminkaan talon 50-vuotisen historian aikana.
Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa. Sade- ja sulamisvesien aiheuttamia vahinkoja korvattiin vain poikkeuksellisen rankkasateen aiheuttamina, eli silloin, kun sademäärä lähimmän säähavaintoaseman mittausten mukaan ylitti 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Tässä tapauksessa ei ollut kyse poikkeuksellisesta rankkasateesta.
Vakuutuksesta korvattiin vesistötulva, jolla tarkoitettiin muun muassa ojassa tai purossa tapahtunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtui poikkeuksellisista sateista tai lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista. Vakuutusyhtiö katsoi, että tässä tapauksessa ei ollut kyse vakuutusehtojen mukaisesta ojasta. Yhtiön tarkastuspäällikkö oli käynyt vahinkopaikalla 3.7.2015. Hänen mukaansa tulvinut oja oli tosiasiassa asiakkaan tonttiin yläpuolelta rajoittuvan pellonreunan painanne, ei oja. Keväisin maan ollessa jäässä pellon salaojitus ei toimi, vaan sulamisvedet valuvat pintaa pitkin kyseiseen painaumaan ja siitä edelleen asiakkaan tontille. Nyt painanteeseen oli kaivettu lapiolla ura, jota pitkin pienemmät vesimäärät ohjautuvat tontin laidalle. Myös pihan kallistuksia oli korjattu ohjaamaan vesiä talosta poispäin.
Yhtiö katsoi vielä, että kyse ei ollut vakuutussopimuslain mukaisista pelastamiskustannuksista, koska tapauksessa oli torjuttu sellaista vahinkoa, joka ei ollut vakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiö päätti kuitenkin kohtuusperusteella korvata urakoitsijan tekemät hätätyöt, laskun mukaan 2.809 euroa.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii korvausta seuraavasti:
- pilaantuneen irtaimiston arvo on asiakkaan erittelyn mukaan 2.444 euroa
- rakennusvaurioiden korjauskustannus arviolta noin 8.000 euroa
- vaatimus kuivaussähköstä, siirtolavasta ja jätemaksuista sekä likakaivon ylimääräisestä tyhjennyksestä ja purkutöistä yhteismäärältään 2.709 euroa
- puhelu- ja muut vahingon selvittelykulut 215,96 euroa.
Ojan tulviminen johtui poikkeuksellisesta lumen sulamisesta. Sääolosuhteet olivat poikkeukselliset: oli vuodenaikaan nähden lämmintä ja satoi vettä, mutta maa oli jäässä. Vesilaitokselta oli kerrottu, että kaivot tulvivat ympäri kaupunkia. Asiakkaan tiedossa ei ole, että hänen kiinteistöllään olisi koskaan aiemmin sattunut vastaavaa. Asiakas viittaa ilmatieteen laitoksen, kaupungin vesilaitoksen ja naapuritontin omistajien antamiin selvityksiin.
Asiakkaan vuonna 1948 rakennetun pihasaunan vedet on aina johdettu kyseiseen ojaan. Vastaavasti tontin koillispuolella olevalta pellolta tulevat vedet on jo 1920-luvulta lähtien johdettu kyseistä ojaa pitkin. Kyseessä on oja, ei painuma, ja oja oli aikanaan tehty asiakkaan tontille vesien luonnollisten kulkureittien mukaan. Luonnollisesti oja heinittyy ajoittain, ja sitä on jouduttu kaivamaan ja puhdistamaan, jotta vesi pääsee kulkemaan. Vahinkotarkastajan käydessä 3.7.2015 koko yläpiha oli heinittynyt, sillä alkamassa oli sadevesikaivojen ja salaojaputkien uusiminen. Asiakas on toimittanut valokuvia, joiden perusteella oja on noin 20 cm syvä ja 20–30 cm leveä.
Vakuutusyhtiön vastine
Yhtiön mukaan vahingon korvattavuus kiteytyy siihen, onko kyseessä vakuutuksesta korvattava vesistötulva. Tapahtuma-aikaan ei ole ollut poikkeuksellisia sateita, eikä kyse ole poikkeuksellisesta lumen sulamisesta. Maa on ollut jäässä, eikä sulamisvesi ole imeytynyt maahan. Kyse on jokavuotisesta ilmiöstä lumien sulaessa.
Kyse ei myöskään ole jää- tai hyydepadon aiheuttamasta vahingosta, koska kyseessä ei ole todellinen oja, vaan maaston painauma. Yhtiö viittaa tarkastuspäällikkönsä vahinkopaikalla tekemiin havaintoihin. Ylärinteessä on asiakkaan tontille viettävä pelto, josta sulamisvedet ovat valuneet painauman yli rakennusta päin, koska maa oli jäässä. Avo-ojia ei ollut näkyvissä. Vahinkotapahtuman jälkeen asiakas oli kaivanut kyseiseen kohtaan lapiolla uran, jotta vesi virtaisi pois tontilta. Vakuutuksenottajan toimittamat valokuvat ovat siis kuvia jälkeenpäin kaivetusta urasta eivätkä vahinkohetken tilanteesta; vahinkohetkellä ojaa ei ole ollut.
Yhteenvetona vakuutusyhtiö katsoo, että kyse ei ole poikkeuksellisesta vesistötulvasta, poikkeuksellisesta rankkasadetulvasta, poikkeuksellisesta lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadon aiheuttamasta ojan tulvimisesta. Kyse on sade- ja sulamisvesien aiheuttamasta vahingosta, jota vakuutuksesta ei korvata.
Selvitykset
Lautakunnan käyttöön on toimitettu
- karttaliite, josta ilmenee asiakkaan tontin, naapurin pellon ja nyt riidanalaisena olevan ojan tai painuman sijainti
- ilmatieteen laitoksen toukokuussa 2015 antama selvitys, josta ilmenee, että 7.-8.3.2015 vahinkoseudulla ilman lämpötila nousi sunnuntai-iltaan 8.3. mennessä yli +8 asteen ja suhteellinen ilmankosteus oli koko viikonlopun 87–98 %. Koko viikonlopun oli myös pilvistä, jolloin sulamista tapahtui ympäri vuorokauden. Mittausasemalla lumensyvyys laski viikonlopun aikana 13 senttimetristä 4 senttimetriin.
- vesilaitoksen edustajan 19.5.2015 antama selvitys, jonka mukaan vahinkopaikkakunnalla oli 8.3.2015 ollut kevään ensimmäinen tosi lämmin ilma ajankohtaan nähden. Lämpötila nousi auringossa pitkälle toiselle kymmenelle. Iltapäivällä ja iltaa kohden sulamisvesien kertyminen aiheutti ongelmia kaupungin pumppaamoille, ja vesiä jouduttiin kuljettamaan tankkiautoilla pois. Tilanne saatiin hallintaan vasta puolen yön jälkeen.
- asiakkaan naapuritontin omistajien lausuma, jonka mukaan kyseiset tontit ovat rinnakkaisia rinnetontteja, joiden hulevedet ovat luontaisesti virranneet ojaa pitkin, kuten asiakas on esittänyt. Naapureiden tiedossa ei ole, että vastaavaa äkillistä ja ennalta arvaamatonta vesistöilmiötä olisi aiemmin tapahtunut.
- vakuutusyhtiön tarkastuspäällikön 3.7.2015 laatiman muistion mukaan talo on kohtalaisen jyrkässä rinteessä. Ylärinteessä tontin yläpuolella on kyseiselle tontille viettävä viljelyspelto, joka on naapurin kertoman mukaan salaojitettu. Avo-ojia ei ollutkaan näkyvissä. Maan ollessa jäätyneenä salaojat eivät toimi, vaan pintavedet valuvat alaspäin. Ylärinteessä ei ole ojaa, vain tontin takareunan suuntainen painanne jossa vesi on asiakkaan mukaan normaalisti virrannut. Nyt painanteeseen on lapiolla kaivettu ura, jota myöten pienempi vesimäärä virtaa tontin laidalle.
- asiakkaan ja tarkastuspäällikön nyt riidanalaisena olevasta ojasta tai painumasta ottamia valokuvia.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiakkaan asuinrakennus ja koti-irtain olivat kastuneet lumen sulamisvesistä 8.3.2015. Vedet olivat virranneet ylärinteessä sijaitsevan pellon suunnasta maan pintaa pitkin ojan tai painuman yli asiakkaan asuinrakennuksen viereen ja tunkeutuneet rakennukseen sisälle ainakin autotallin kynnyksen yli. Asiassa on riitaa siitä, onko tämä vahinko korvattava laajan kotivakuutuksen perusteella.
Sovellettavat vakuutusehdot
Tapaukseen sovellettavien laajan kotivakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 mukaan [yhtiön laajan tason kotivakuutukset] korvaavat äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.
Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot, poikkeukselliset tulvavahingot sekä rikkoutumisvahingot.
Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 4.5.13 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut sääolosuhteista tai luonnonilmiöistä, kuten
- vesi- tai lumisateesta, tulvasta tai aallokosta
- jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta
- pohja-, pinta- tai sulamisvedestä.
Laajan ja perustason vakuutuksista korvataan kuitenkin poikkeuksellisen rankkasade-, vesistö- ja merivesitulvan aiheuttama vahinko sekä vesistö- ja merivesitulvan seurauksena jään liikkumisesta aiheutunut vahinko.
Perustason kotivakuutuksen ehtojen kohdan 4.2.8 (”Poikkeuksellinen tulva”) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama välitön ja suoranainen esinevahinko, jonka syynä on poikkeuksellinen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva siten, että vesi tunkeutuu rakennukseen, sen rakenteisiin tai siinä olevaan irtaimistoon suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.
[…] Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, ojassa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu poikkeuksellisista sateista tai lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadosta. […]
Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on lähimmän säähavaintoaseman mittausten mukaan 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Poikkeuksellisena vedenpinnan tai merenpinnan nousuna pidetään vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.
Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.
Asian arviointi
Lautakunta toteaa, että tapauksessa sovellettavaksi tulevat laajan kotivakuutuksen ehtojen kohdat 4.1 ja 4.5.13. Kyseessä on sulamisvesien aiheuttama vahinko, joka rajoitusehdon mukaan tulee korvattavaksi laajasta vakuutuksesta vain silloin, kun kyseessä on poikkeuksellinen vesistötulva tai muu ehtojen kohdassa 4.5.13 erikseen lueteltu tilanne.
Mainittujen ehtokohtien sanamuodon perusteella laajaan vakuutukseen ei suoraan sovelleta perusvakuutuksen ehtojen kohtaa 4.2.8, jossa on lähemmin määritelty sitä, mitä perusvakuutuksessa pidetään korvaukseen oikeuttavana tulvana. Lautakunnan arvioitavaksi tulee näin ollen kysymys siitä, onko asiakkaan rakennusta kohdannut ehtojen kohdassa 4.5.13 mainittu poikkeuksellinen vesistötulva. Tämän ehdon sisältöä on arvioitava lähtökohtaisesti yleisen kielenkäytön pohjalta.
Asiakkaan ja naapuritontin omistajan mukaan tällaista tulvimista ei ollut esiintynyt ainakaan 29 vuoteen, eikä tiedossa ole, että vastaavaa olisi sattunut koskaan aiemminkaan talon 50-vuotisen historian aikana. Kaupungin vesilaitoksen antama selvitys tukee käsitystä siitä, että sulamisvesien määrä tuolla seudulla on yleisemminkin ollut vahinkoaikaan poikkeuksellisen suuri. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että tapauksessa on ollut kyse poikkeuksellisesta tulvimisesta.
Yleisesti vesistötulvat voivat aiheutua esimerkiksi joesta, purosta tai ojasta tulvineesta vedestä. Vakuutusyhtiön tarkastuspäällikön ottamissa valokuvissa tontin kyseinen kohta on heinittynyt, eikä tarkastuspäällikön painumaksi kuvaamaa pinnanmuotoa näe kuvista kunnolla. Asiakkaan myöhemmin ottamat valokuvat eivät osoita vahinkohetken tilannetta.
Tonttien korkeusasemista olevien tietojen ja asiakkaan sekä naapuritontin omistajan kertoman perusteella Vakuutuslautakunta pitää uskottavana, että asiakkaan tontilla taloon nähden ylärinteessä on kulkenut jonkinlainen auki pidetty oja, joka on kuljettanut tontin yläpuoliselta pellolta tulleita sade- ja sulamisvesiä suurempaan ojaan ja edelleen läheiseen järveen. Ellei näin olisi ollut, asiakkaan tontti rakennuksineen olisi todennäköisesti kastunut pellolta tulleista sulamisvesistä miltei joka kevät. Lisäksi lautakunta toteaa, että yhtiön laajojen vakuutusten tai perusvakuutuksenkaan ehdoissa ei ole määritelmää sille, minkälainen oja olisi hyväksyttävä korvattavan tulvimisvahingon lähteeksi. Ei ole perusteita katsoa, että vakuutuksessa ojana olisi pidettävä esimerkiksi vain maantien ojaa tai suurta pellon avo-ojaa. Lautakunta katsoo näin ollen, että tapauksessa on ollut kyse vesistötulvasta.
Yhteenvetona lautakunta katsoo, että kyse on ollut poikkeuksellisesta vesistötulvasta, joka on laajan kotivakuutuksen ehtojen kohtien 4.1 ja 4.5.13 perusteella vakuutuksesta korvattava.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan rakennuksen ja irtaimen vahingon vakuutusehtojen mukaisesti. Lautakunta ei tässä ratkaisussaan käsittele korvauksen määrää, sillä siitä ei vielä ole annettu korvauspäätöstä.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Raulos
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa