Haku

VKL 431/12

Tulosta

Asianumero: VKL 431/12 (2013)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 21.05.2013

Lakipykälät: 9

Lämminvesivaraajan vuoto Lattiakaivollinen varaajatila Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma Vesieristys

Tapahtumatiedot

Omakotitalossa (rakennusvuosi 1994) ilmeni vuoto lämminvesivaraajan vaipassa kesällä 2011. Lämminvesivaraaja oli sijoitettu kodinhoitohuoneeseen lattiakaivolliseen tilaan.

E Oy teki kohteessa kartoituksen 25.8.2011. Kartoitusta koskevan raportin mukaan tarkastushetkellä lämminvesivaraaja oli paikallaan ja kytkettynä irti käytöstä. Raportin mukaan varaajan vieressä oli kuivakaivo, johon varoventtiilin poistovedet oli ilmeisesti ohjattuna letkun avulla. Tarkastushetkellä varoventtiilin poistoletku oli irrallaan.

Kartoitusraportin mukaan varaajan alapuolella lattian putkiläpivientien juuret olivat avonaisia. Ne olivat tiivistämättä. Kartoituksesta ilmeni, että seinärakenteet olivat vaurioituneet kodinhoitohuoneen läheisyydessä. Alapohjarakenteessa oli vaurioita laajemmalla alueella. Vauriot olivat raportin mukaan aiheutuneet pitkäaikaisesta varaajavuodosta. Korvausta vuotovahingon korjauskuluista haettiin rakennukselle otetusta laajasta kotivakuutuksesta.

 

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan rakentamishetkellä (1995) on ollut voimassa vuoden 1987 Rakentamismääräykset (D1, 1987). Niiden mukaan sellai­sissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti vedenpitävään kerrokseen. Putkiläpiviennit yms. lävistykset on vedeneristyksen kohdalla tehtävä vedenpi­täviksi.

Päätöksen mukaan vakuutus ei korvaa rakennusvahinkoa, joka aiheutuu veden­eristyksen puuttu­misesta. Rakenteet ovat vaurioituneet ns. roiskevesien pääsystä rakenteisiin. Lattian kaa­to on ollut pois lattiakaivosta, ja puutteellisesta vesieristyksestä johtuen vedet ovat päässeet rakenteisiin. Kyse ei näin ole äkillisesti tapahtuneesta vahingosta. Va­hinko on aiheutunut puutteellisesta vesieristyksestä. Varaajan itsensä korjaus korvataan vakuutusehtojen mukaisesti.

 

Valitus

Valituksen mukaan talon rakennusvuosi on 1994. Se ei ole 1995, kuten päätöksessä on todettu. Vahinkotarkastaja on kertonut, että vahinko olisi korvattava, mikäli rakennusvuosi olisi 1994 tai sitä aikaisempi.

Talon rakennussuunnitelmat on tehty vuonna 1992. Talo on tehty määräysten mukaan. Rakennusaikana on toimitettu katselmukset. Paikalla käyneen rakennustarkastajan mukaan talo on rakennettu täysin sääntöjen mukaan. Kodinhoitohuoneen kallistukset on tehty kaivoon päin. Vuotovahinko tulee korvata vakuutuksesta.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan rakennusaikana 1994 voimassa olevien rakentamismääräysten (vuodelta 1987) mukaan huonetilassa, jossa on lattiakaivo, edellytetään vedenpitävää lat­tiaa. Vedenpitävään lattiaan sisältyy riittävä veden­eristeen ylösnosto seinälle ja tiiviit lattiakaivon ja vedeneristeen liitokset. Lattiakaivollisessa tilassa on voitava käsitellä lattialla vettä ilman pelkoa veden pääsemisestä rakenteisiin.

Vastineen mukaan lattian kallistuksen suunta ei ole korvattavuuden kannalta keskeinen asia. Mikäli kallistus on ollut väärään suuntaan, se on edesauttanut va­hingon syntyä. Korvattavuuden kannalta merkittävin asia on lattian puutteellinen vesieristys. Tarkastajan mahdollisesti antama virheellinen tieto vahingon korvat­tavuudesta rakennusvuoden ollessa 1994 tai aiemmin ei ole tässä tapaukses­sa aiheuttanut vakuutuksenottajalle taloudellista vahinkoa eikä näin ole merki­tyksellinen. Itse varaajan vuoto saattaa olla vakuutuksenottajan kannalta yllättävä ja äkilli­nen tapahtuma. Sen sijaan vuotovesien pääsy rakenteisiin puutteellisten läpi­vientien ja vesieristeiden johdosta ei ole ennalta arvaamatonta. Vakuutus ei korvaa puutteellisesta vesieristyksestä aiheutuneita vahinkoja.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 9 §:n (Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Vakuutusehdot

4.1

[Vakuutus korvaa] äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palo­vahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, var­kaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

4.5 Korvausrajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata

18 rakennusvahinkoa, joka on aiheutunut lattiakaivon tai sen korokerenkaan vuotamisesta tai märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneris­tyksen puutteellisuudesta.

Ratkaisu

Tässä tapauksessa lattiakaivollisessa tilassa oleva lämminvesivaraaja on rikkoutunut. Vuotovedet ovat päässeet putkiläpivienneistä sekä seinän ja lattian rajasta rakenteisiin. Tapauksessa on riitaa rakenteille aiheutuneen vuotovahingon korvattavuudesta.

Valituksen mukaan vahinkotarkastaja on kertonut, että vahinko olisi korvattava, mikäli talo olisi rakennettu vuonna 1994 tai tätä aiemmin. Talon rakennuslupa on valituksen mukaan myönnetty vuonna 1994 ja se on valmistunut samana vuonna. Vakuutussopimuslain mukaan vakuutusyhtiö ei tule sidotuksi yhtiön tai sen edustajan vakuutustapahtuman jälkeen tulevasta korvauksesta antamiin ennakkotietoihin siten, että korvaus tulisi suorittaa ennakkotietojen mukaisesti. Vakuutusyhtiön sopimukseen perustuvaa korvausvastuuta arvioidaan sopimuksen sisällön mukaisesti. Mikäli vakuutusyhtiön antamista ennakkotiedoista on aiheutunut lisävahinko, arvioidaan vakuutusyhtiön vastuuta lisävahingosta sopimusoikeudessa sovellettavilla vahingonkorvausperusteilla. Tässä tapauksessa selvityksestä ei ilmene, että vakuutetuille olisi aiheutunut valituksessa tarkoitetusta tiedosta lisävahinkoa. Vakuutuslautakunta arvioi tämän takia tapausta vakuutussopimuksen sisällön ja sopimukseen sovellettavien vakioehtojen perusteella.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pitänyt rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen johdosta on päässyt rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vesieritys. Rakentamismääräykset ja hyvä rakentamistapa ovat talon rakentamisajankohtana edellyttäneet, että lattiakaivollisen varaajatilan lattia sekä lattian ja seinän raja tehdään vettä pitäviksi. Mikäli lattiarakenne olisi toteutettu tällä tavalla, ei lattialle vuotanut vesi olisi päässyt aiheuttamaan rakenteille vahinkoa. Rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta johtuvia vahinkoja ei lautakuntakäytännössä ole pidetty ennalta arvaamattomina vahinkoina.

Vakuutuslautakunta katsoo, että rakenteille varaajatilan lattian epätiiviydestä aiheutunutta vahinkoa ei voida pitää äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahinkotapahtuman aiheuttamana vahinkona, vaan rakenteiden vuotovahingon syynä on ollut lattiarakenteen puutteellisuus. Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa korvausta vuotovahingosta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta