Lausunnonpyytäjä oli 4.6.2007 huomannut kesämökkinsä keittiön tiskialtaan alakaapissa olevan painevesiautomaatin ja tiskialtaan sekoittajan välisen liitoksen vuotavan. Keittiön lattiarakenteet olivat kastuneet.

 

Kosteuskartoitusraportissa 8.6.2007 on todettu, että kun kosteusmittaaja tarkasteli vuotanutta liitosta, sen huomattiin olevan vääränlainen. Painevesiautomaatin puolella oli kartioliitin ja sekoittajan puolella laippaliitin. Näiden välissä oli ollut kumitiiviste, joka leikkautuu pois kun liitos kiristetään pohjaan. Lausunnonpyytäjä oli kertonut, että ko. liitos oli joskus vuotanut, ja hän oli itse laittanut uuden tiivisteen liitoksen väliin, jolloin vuoto oli lakannut. Tänä keväänä pumppu oli ollut päällä maaliskuusta lähtien, joten vuoto on voinut olla jo jonkin aikaa.

 

Kesämökille oli otettu peruskotivakuutus. Lausunnonpyytäjä vaati korvausta vuotovahingosta.

 

 

Lausunnonpyytäjä on kertonut kytkeneensä nyt vuotaneen liitoksen alun perin itse, ja hän oli jo aiemmin vaihtanut tiivisteen ko. liitokseen. Kosteuskartoitusraportin mukaan liitos on vääränlainen ja kun se kiristetään pohjaan, välissä oleva kumitiiviste leikkautuu pois.

 

Ehtojen mukaan kotivakuutuksesta korvataan mm. vuotovahinkoja. Vakuutuksessa on suunnittelu-, asennus-, käyttö-, työ-, rakennus- ym. virheitä koskeva rajoitusehto.

 

Kyseessä on asennusvirheen aiheuttama vesivahinko, minkä vuoksi vuotoa ei myöskään voida pitää ennalta arvaamattomana ja odottamattomana. Vuotovahinkoa ei korvata. Kosteuskartoitus korvataan vahingonselvittelykuluina.

 

 

Lausunnonpyytäjä kuvaa vesilaitteiston rakennetta ja toteaa, että ko. helmiliitin on ollut paikoillaan noin neljän vuoden ajan, eikä liittimen pitävyydessä ole ollut mitään ongelmia. Keväällä 2007 pääsiäisen aikaan lausunnonpyytäjä havaitsi, että liitoksesta oli tullut muutama vesitippa allaskaapin lattialle. Lausunnonpyytäjä osti tuolloin uuden kumitiivisteen mainittuun liitokseen ja laittoi sen paikalleen. Tällöin hän sai liitoksen pitäväksi eikä se enää vuotanut. Lausunnonpyytäjä tarkkaili liitosta muutaman päivän ajan eikä vuotoa tullut. Nyt sitten suursiivouksessa huomattiin, että allaskaapin alalevy oli pahasti turvoksissa ja vettä oli valunut kaapin alle ja edelleen lattian läpi villoitukseen.

 

Vuotovahinko tulee korvata. Lausunnonpyytäjä on käsittääkseen ottanut vakuutuksen juuri tällaisia tarpeita varten, omaa huolimattomuutta ja taitamattomuutta paikkaamaan. Kielteinen korvauspäätös tuntuu erikoiselta, kun liitos oli kestänyt jo useiden vuosien ajan ja ilmeisesti tiivisteen väsymisen vuoksi sitten pettänyt. Lausunnon­pyytäjä on saattanut laittaa kiristysmutterin liian tiukalle, jolloin kumitiiviste on rikkoutunut terävähköä liittimen päätä vasten.

 

 

Kosteuskartoitusraportin mukaan vuotanut liitos on ollut vääränlainen. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan myös väärin tehty liitos voi kestää aikansa, etenkin jos rakennus ei ole ympärivuotisessa käytössä. Se, että liitos on neljän vuoden aikana vuotanut jo kahdesti, johtuu selvityksen mukaan virheellisestä asennuksesta, jossa on käytetty keskenään yhteensopimattomia liitin­osia. Tämä on vakuutuksen rajoitusehtojen tarkoittama asennusvirhe.

 

Tapauksessa ei ole kyse tiivisteen väsymisestä. Vakuutusehdoissa on sinänsä myös kulumista, aineen väsymistä ym. koskeva rajoitusehto.

 

Korvauspäätöstä ei muuteta.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 4.2.4 mukaan vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on vuotanut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen kiinteästä johtoverkostosta, sisäpuolisesta sadevesiputkistosta, kiinteistä käyttölaitteista tai pesukoneesta.

 

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 4.5 mukaan vakuutuksesta ei korvata mm.

 

- vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimelle omaisuudelle itselleen hitaasti tapahtuvasta ilmiöstä, kuten syöpymisestä tai pilaantumisesta, homehtumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta tai hajusta, kulumisesta tai aineen väsymisestä

- vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä, rakenne-, valmistus- tai aineviasta, perustamis- tai rakennusvirheestä

 

Rakennukseen katsotaan kuuluvaksi sekä koko rakennus että ehtojen kohdassa 3.2.1 mainittu rakennuksen käyttöä palveleva omaisuus.

 

Lausunnonpyytäjän kesämökki on kärsinyt vuotovahingon. Vettä on vuotanut keittiön allaskaapissa olevasta painevesiautomaatin ja tiskialtaan välisestä liitoksesta.

 

Tapauksessa on riitaa kyseisen vuotovahingon korvaamisesta. Ehtojen mukaan mökille otetusta vakuutuksesta korvataan mm. erilaisia vuotovahinkoja. Korvattavuuden edellytykseksi on kuitenkin asetettu vuodon ennalta arvaamattomuus. Vakuutukseen on myös otettu mm. asennusvirhettä koskeva rajoitusehto.

 

Kosteuskartoitusraportin mukaan kyseinen liitos on ollut vääränlainen, ja epäyhteensopivia liitinosia kiristettäessä niiden välinen kumitiiviste on leikkautunut pois. Vuoto on havaittu kesällä 2007, ja lausunnonpyytäjä oli edellisen vähäisen vuodon vuoksi itse vaihtanut tiivisteen ko. liitokseen keväällä 2007. Kesällä 2007 todetun vuodon osalta kyse ei voine olla tiivisteen väsymisestä, koska uusittu liitos alkoi vuotaa niin pian tiivisteen vaihtamisen jälkeen.

 

Esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että nyt vuotanut liitos on ollut vääränlainen: siinä on käytetty epäyhteensopivia liitinosia, ja liitintä mahdollisesti liian tiukalle kiristettäessä tiivistekumi on rikkoutunut. Lautakunta katsoo, että tämä on vakuutuksen rajoitusehtojen tarkoittama asennus­virhe. Ehtojen mukaan asennusvirheestä johtuvaa vahinkoa ei tee korvattavaksi se, että lausunnonpyytäjä ei ole ollut tietoinen liitoksen epäasianmukaisuudesta tai se, että aiempi liitos on kestänyt n. 4 vuotta. Jos lausunnonpyytäjä on tiivistettä vaihtaessaan kiristänyt liitosta liikaa, kyse on rajoitusehdon tarkoittamasta asennus- tai työvirheestä.

 

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on oikeus kieltäytyä nyt kyseessä olevan vuotovahingon korvaamisesta asennusvirhettä ym. koskevan rajoitusehdon perusteella. Tämän vuoksi lautakunta ei suosita korvausta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.