Haku

VKL 426/14

Tulosta

Asianumero: VKL 426/14 (2015)

Vakuutuslaji: Yritysvakuutus

Ratkaisu annettu: 19.03.2015

Vakuutusehtojen tulkinta. Kuuluiko vieras omaisuus vakuutettuun omaisuuteen vakuutuskirjan ja vakuutusehtojen perusteella? Epäselvä vakuutusehto. Vakuutuksen sisällöstä ennen sopimuksen päättämistä annetut tiedot.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan yrityksen työmaalta varastettiin vuokralla ollut tärylevy 5.6.2014. Vakuutusyhtiö on ensin evännyt korvauksen 10.6.2014 päivätyllä korvauspäätöksellä, koska vakuutuksenottajan yritysvakuutus ei vakuutusyhtiön tulkinnan mukaan kattanut vieraalle omaisuudelle aiheutunutta vahinkoa. Vakuutusyhtiö on kuitenkin sittemmin 27.6.2014 päivätyllä korvauspäätöksellä korvannut puolet vahingosta aiheutuneista kustannuksista. Yhtiö on tehnyt alivakuutusvähennyksen, koska vahingon määrä ylitti vakuutuskirjassa mainitun 5 489 euron vakuutusmäärän.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on lausunut 2.7.2014 päivätyssä valituksessaan saaneensa vakuutusehtojen ja -kirjan muodostamasta kokonaisuudesta sen käsityksen, että vakuutus kattaisi vakuutuskirjassa mainitun käyttöomaisuuden lisäksi myös ehtokohdassa 22.4 mainitun vieraan omaisuuden, jonka enimmäiskorvausmäärä oli ehtokohdan perusteella aina enimmillään 17 000 euroa. Näin ollen yhtiöllä ei olisi ollut myöskään oikeutta tehdä alivakuutukseen perustuvaa vähennystä suoritetusta korvauksesta tai yhtiön olisi vähintäänkin tullut kertoa tästä tulkinnasta vakuutusta tehtäessä.

Vakuutuksenottaja oli saanut sen käsityksen, että vieraan omaisuuden vakuutusmäärä ilmeni ehtokohdasta 22.4. Ehtokohdan mukaan vakuutuksen kohteena on, valitun vakuutusmuodon mukaan, myös muu kuin vakuutuksenottajan irtain omaisuus aina 17 000 euron arvoon saakka, jota yritys käyttää toiminnassaan, jonka vakuutuksenottaja on sitoutunut vakuuttamaan tai jonka osalta vahingonvaara on vakuutuksenottajalla. Esimerkkinä tällaisesta omaisuudesta on mainittu vuokrattu tai lainattu omaisuus. Vakuutuksenottaja on vaatinut yhtiötä suorittamaan korvauksen vuokratun tärylevyn vahingosta ilman alivakuutusvähennystä.

Vakuutuksenottaja on lausunut 9.2.2015 päivätyssä lisäkirjelmässään, että vakuutusyhtiön tulkinta johti kohtuuttomuuteen. Vakuutuksenottaja oli kuluttajaan rinnastettava rakennusalan yritys. Vakuutuksenottajan mukaan ehtokohta 22.7, jossa todetaan, että omaisuuskohteiden vakuutusarvon tulee sisältyä vakuutuskirjassa mainittuun enimmäiskorvausmäärään, oli vakuutusturvan olennainen rajoitus, josta olisi tullut kertoa vakuutuksenottajalle sopimuksentekotilanteessa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 29.7.2014 päivätyssä vastineessaan, että puhelinkeskustelussa vakuutuksenottaja oli kertonut, että vakuutuskirjassa mainitulla vakuutusmäärällä 5 489 euroa oli tarkoitus vakuuttaa vain yrityksen omistamia työkaluja.

Yhtiö on lausunut 20.1.2015 päivätyssä lisävastineessaan, että puhelinkeskustelussa kerrotun mukaisesti tärylevyn ei voitu katsoa kuuluvan lainkaan vakuutusturvan piiriin. Vakuutusyhtiön mukaan asiassa oli tehty kuitenkin asiakasmyönteinen korvausratkaisu. Vakuutuksenottaja arvioi itse omaisuutensa määrän, arvon ja säilytyspaikan, eikä yhtiöllä ollut tiedonantovelvollisuutta vieraan omaisuuden vakuuttamisesta, jos vakuutuskirjaan oli tehty merkintä irtaimesta käyttöomaisuudesta. Vakuutuksesta suoritettiin korvaus vakuutuskirjassa ilmoitettujen vakuutusmäärien ja vakuutukseen soveltuvien vakuutusehtokohtien mukaisesti.

Vakuutusyhtiö on lausunut 19.1.2015 ja 5.3.2015 annetuissa lisävastineissaan, että sopimus oli tehty kahden yrityksen välillä. Vastineen liitteenä olevasta julkisesta maksurekisteristä käy ilmi, ettei kyse ollut kuluttajaan rinnastettavasta elinkeinonharjoittajasta.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan käyttöomaisuuden määritelmää koskevat ehtokohdat 22.1 ja 22.1.1 ovat selviä ja vakuutuskirjassa mainittu vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden oli myös yksiselitteisesti ilmoitettu olevan käyttöomaisuutta. Näin ollen vakuutuksen kohteena oli ollut ehtojen ja vakuutuskirjan mukaisesti vain yrityksen omistama käyttöomaisuus vakuutuskirjassa mainitun 5 489 euron vakuutusmäärän mukaisesti.

Vierasta omaisuutta koskevassa ehtokohdassa oli nimenomaisesti mainittu vuokratun omaisuuden olevan vierasta omaisuutta. Koska vieraan omaisuuden vakuuttamisesta ei ollut sovittu vakuutuskirjassa, ei tätä ehtokohtaa voitu soveltaa.

Kohdassa 22.7 kerrotaan, että kohdissa 22.1-22.6 mainittujen turvien vakuutusmäärät sisältyvät omaisuuden vakuutusmäärään tai vakuutuskirjassa mainittuun enimmäiskorvausmäärään, eikä yhtiö pitänyt kyseistä ehtokohtaa tulkinnanvaraisena tai epäselvänä.

Vakuutuksenottaja ei ollut voinut saada myyntitilanteessa sellaista käsitystä, että vakuutus sisältäisi 5 489 euron arvosta vakuutetun käyttöomaisuuden lisäksi vierasta omaisuutta. Näin ollen väitettä, että vakuutuksenottaja olisi vakuutuksen sopimishetkellä käsittänyt ottaneensa vieraalle omaisuudelle ehdoissa mainitun 17 000 euron vakuutusturvan, ei ollut uskottava. Vakuutuksenottajalta oli kysytty toimintaan ja omaisuuteen liittyviä tietoja, joiden perusteella hänelle oli myyty puheena oleva vakuutus. Hänelle oli samassa yhteydessä kerrottu vakuutusturvien pääsisällöstä ja tärkeimmistä rajoitusehdoista.

Jos vieraan omaisuuden turvan tarpeesta olisi vakuutuksentekotilanteessa tiedetty, olisi vakuutuksenottajalle tarjottu kyseistä vakuutustuotetta. Vierasta omaisuutta koskevien ehtokohtien keskinäinen merkitys ja sanamuoto olivat epäoleellisia, koska vakuutuksenottajalla oli vakuutuskirjan mukaan vakuutus vain käyttöomaisuudelle.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko vakuutuksenottajalle voinut syntyä vakuutusehtojen ja vakuutuskirjan merkintöjen perusteella se käsitys, että myös vuokrattu omaisuus kuuluisi vakuutuksen piirin ja onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus tehdä alivakuutukseen perustuva vähennys vieraan omaisuuden vahingoittumisesta suoritetusta korvauksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdon kohdan 22.1 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu omaisuus siinä mainitussa paikassa.

Ehtokohdan 22.1.1 (Käyttöomaisuus) mukaan käyttöomaisuudella tarkoitetaan omaisuutta, jota yritys käyttää toiminnassaan, esim. koneet ja toimistotarvikkeet.

Kohdan 22.4 (Vieras omaisuus) mukaan vakuutuksen kohteena on, valitun vakuutusmuodon mukaan, myös muu kuin vakuutuksenottajan irtain omaisuus aina 17 000 euron arvoon saakka, jota yritys käyttää toiminnassaan, jonka vakuutuksenottaja on sitoutunut vakuuttamaan tai jonka osalta vahingonvaara on vakuutuksenottajalla. Esimerkkinä tällaisesta omaisuudesta on vuokrattu tai lainattu omaisuus.

Yllämainittu irtain omaisuus on vakuutuksen kohteena ainoastaan siinä tapauksessa, ettei vahinkoa korvata jollakin muulla vakuutuksella.

Kohdan 22.7 mukaan kohdissa 22.1-22.6 mainittujen omaisuuskohteiden vakuutusarvon tulee sisältyä vakuutetun omaisuuden vakuutusmäärään tai vakuutuskirjassa mainittuun enimmäiskorvausmäärään.

Ehtokohdan 26.1.5 (Vakuutusmäärä) mukaan omaisuuden vakuutusmäärällä tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka on merkitty kullekin omaisuuserälle vakuutuskirjaan tai tarkistettu indeksiehdon mukaan.

Kohdan 26.1.5.1 mukaan, jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa pienempi, omaisuus on alivakuutettu, jolloin vakuutuksesta korvataan vain niin suuren osan omavastuun määrästä vähennetystä vahingon määrästä kuin vakuutusmäärän ja vakuutusarvon suhde osoittaa.

Asian arviointi

30.5.2013 päivätyssä vakuutuskirjassa vakuutuksen kohteeksi on merkitty ”Irtain käyttöomaisuus sijaintipaikassa/Koneet ja laitteet”. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksenottaja on voinut saada vakuutusehtojen ja -kirjan muodostamasta kokonaisuudesta sen käsityksen, että vakuutus kattaisi vakuutuskirjassa mainitun käyttöomaisuuden lisäksi myös ehtokohdassa 22.4 mainitun vieraan omaisuuden.

Ehtokohdan 22.4 mukaan vieras omaisuus on vakuutettu 17 000 euron arvosta. Tämä ehdoissa kuvattu enimmäiskorvausmäärä ei kuitenkaan sisälly ehtokohdan 22.7 mukaisesti vakuutetun omaisuuden vakuutusmäärään, jolla tarkoitetaan ehtojen kohdan 26.1.5 mukaan sitä rahasummaa, joka on merkitty kullekin omaisuuserälle vakuutuskirjaan tai tarkistettu indeksiehdon mukaan.

Ehtokohta on kirjoitettu siten, että siitä saa sen käsityksen, että kyseinen turva on riippumaton siitä kohteesta, jolle vakuutus on ensisijaisesti tehty. Tätä puoltaa yksilöity enimmäiskorvausmäärä ja vaihtoehtoiset tekijät, joiden perusteella vieras omaisuus voi tulla vakuutuksen kohteeksi. Myös ehto, jonka perusteella vieraan omaisuuden turva on toissijainen muihin vakuutusturviin nähden, viittaa siihen, että kyse on vakuutuksenottajan suojaksi ilman eri sopimista tulevasta vakuutusturvasta.

Kohdan 26.1.5.1 mukaan, jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa pienempi, omaisuus on alivakuutettu, jolloin vakuutuksesta korvataan vain niin suuren osan omavastuun määrästä vähennetystä vahingon määrästä kuin vakuutusmäärän ja vakuutusarvon suhde osoittaa. Vakuutusyhtiö on tehnyt alivakuutusvähennyksen suoritetusta korvauksesta.

Vakuutuskirjan mukainen vakuutusmäärä on pienempi kuin kohdan 22.4 mukainen vieraan omaisuuden enimmäiskorvausmäärä. Vakuutuksenottajaa ei ole tiedotettu vakuutuksentekotilanteessa tästä vakuutusyhtiön laatimien vakioehtojen ja vakuutuksenottajan toiveiden mukaan määritellyn vakuutusmäärän ristiriitaisuudesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen tärylevyn vahingoittumisesta ilman alivakuutukseen perustuvaa vähennystä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Nikunlassi

 

Jäsenet:

Löppönen

Makkula

Nyyssölä

Pesonen

Sarpakunnas

Sjögren

Tulosta