Tapahtumatiedot

A Oy oli vakuuttanut vuonna 1996 rakennetun asuinrakennuksen mm. vuotovahinko-osan sisältävällä kiinteistövakuutuksella. A:n vahinkoilmoituksen mukaan kellarin lattiakaivosta tuli 9.4.2011 lattialle vettä. Lattiakaivo oli johdettu ulkona olevaan kaivoon, joka oli varustettu kiinteällä pumppujärjestelmällä. Pumppu ei toiminut. Se oli joko rikki tai siinä oli sähkövika. Vettä tuli kellariin [lämmönjakohuoneeseen] suuria määriä tuhoten kalusteita ja rakenteita.

Vakuutusyhtiön tarkastaja kävi kohteessa 13.4.2011. Tarkastusmuistion mukaan rakennuksen lämmönjakohuoneen kuivakaivosta lähti viemäriputki kellariseinämän ulkopuolella olevaan salaojien kokoojakaivoon. Kaivossa oli pumppujärjestelmä, joka poistaa salaojista kaivoon kerääntyvän veden. Kaivoon oli asennettu myös hälytysjärjestelmä mahdollisten vikojen havaitsemiseksi. Pumppuihin oli tullut toimintahäiriö ja vedenpinta kaivossa oli noussut. Hälytysjärjestelmä ei jostain syystä toiminut. Vesi oli noussut viemäriputkea pitkin sisälle lämmönjakohuoneeseen. Lopulta koko kellarin alueella oli ollut vettä noin metrin korkeudelta.

Vakuutusyhtiö pyysi korvauskäsittelyn alkuvaiheessa lämmönjakohuoneen viemärijärjestelystä lausumaa LVI-alalla toimivalta T Oy:n edustajalta. Lausumassa T Oy:n edustaja kertoo, että tutkittuaan Suomen rakentamismääräyskokoelmaa D1 [Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot], sen määräyksiä ja ohjeita hän on tullut siihen tulokseen, että kytkentä on väärä ja vastoin rakentamismääräyksiä. Lausuman mukaan mikäli tila varustetaan lattiakaivolla, se ei saa olla yhteydessä sade- ja perustusten kuivatusvesien kanssa. Sadevesilaitteistoon ei saa johtaa jätevesiä. Lausumaan on listattu niitä määräyksiä ja ohjeita, joihin T Oy:n edustaja perustaa tulkintansa.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun, vakuutusyhtiön tarkastajan korvauspalveluun lähettämän sähköpostin (27.4.2011) mukaan tarkastaja oli ollut yhteydessä kohteen rakennusaikaiseen valvojaan L:ään. Tarkastajan sähköpostiviestin mukaan valvoja kertoi, että salaojavesien kokoojakaivosta lähtee purkuputki lähistöllä olevaan avo-ojaan ja kyseiseen viemäriin on asennettu padotusventtiili. Keväällä avo-ojassa vedenpinta oli noussut ja vettä tulvinut viemäriin. Padotusventtiili ei ollut toiminut. Kokoojakaivossa pumppu ei ole joko toiminut tai sitten vettä oli tullut yksinkertaisesti yli kapasiteetin ja lopulta vesi noussut "jätevesi"viemäriä pitkin rakennuksen kellarissa olevaan tekniseen tilaan. Tarkastajan sähköpostiviestin mukaan hän sai sen kuvan, että kaivon ja teknisen tilan välissä olevassa viemärissä ei ole enää padotusventtiiliä.

Vakuutusyhtiön päätökset

Vakuutusyhtiön antamien päätösten mukaan vuotovahinko-osan perusteella korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto. Edellytyk­senä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta kiinteästi asennetusta vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, höyry-, kaasu tai öljyputkistosta, öl­jysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta taikka näihin kiinteästi liitetystä koneesta tai aineen säilytysastiasta.

Vakuutusehtoihin otettujen rajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesi­viemäreistä tai syöksytor­vista taikka muualta virrannut sade- ja sulamisvesi; viemärikaivon tai -putken tulviminen sateen, lumen sulamisen tai tulvan yh­teydessä; padotusventtiilin toimimattomuus; suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhe eikä tällaisesta virhees­tä aiheutunutta vahinkoa; määräysten vastainen rakenne.

Vakuutusyhtiön ensimmäisen päätöksen mukaan korvauspiiriin kuuluvan vahingon tulee olla aiheutunut jostain äkillisestä ja samalla ennalta arvaamatta sattuneesta tapah­tumasta. Selvitysten pe­rusteella lämmönjakohuoneen lattiakaivolta lähtevän viemärin yhdistäminen salaojajärjestelmään on rakennusmääräysten vastainen. Aiheutunut vahinko ei ole ennalta arvaamaton vahinko, vaan virheellisen asennuksen luonnol­linen seuraus. Korvausta ei suoriteta.

A Oy kirjelmöi vakuutusyhtiöön ja viittasi Suomen rakentamismääräyskokoelman D1, 1987 kohtaan 4.5, jonka mukaan salaojavedet voidaan johtaa eri viemäreihin. Kohteessa käytetty ratkaisu ei ole virheellinen.

Vakuutusyhtiön toisen päätöksen mukaan vuotovahinkoja korvataan, kun vesi on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen kohteena olevasta, ehtojen kohdassa 3.1.7 mainitusta putkesta, laittees­ta tai astiasta. Kiinteistövakuutuksen kohteena olevat koneet ja laitteet on lueteltu ehtojen kohdassa 2.2. Luettelo on tyhjentävä. Vakuutuksen kohteena ovat vain nämä koneet ja laitteet. Maaperässä oleva salaojaputkisto ei ole kiinteistövakuutuksen kohteena, koska sitä ei ole ehtokohdassa mainittu.

Korvattavan vuotovahingon yhtenä tunnusmerkkinä on, että vesi on peräisin vakuu­tuksen kohteena olevasta putkesta. Näin ei ole tässä tapauksessa ollut. Lisäksi rajoitusehdossa on erikseen rajattu korvauspiirin ulkopuolelle rakennuksen ul­kopuolisista sadevesiviemäreistä tai muualta virrannut sade- tai sulamisvesi. Vahinkoa ei korvata.

Valitus

A Oy esittää valituskirjelmissään seuraavaa: Rakentamisajankohtana on ollut voimassa Suomen rakentamismääräyskokoelma Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Määräykset ja ohjeet D 1, 7.1.1987, jonka kohta 4.5 osoittaa selkeästi, että vakuutusyhtiö on virheellisesti perustellut ensimmäisen päätöksensä. Rakenne on ollut rakennusmääräysten mukainen. Koska tekninen toteutus on ollut määräysten mukainen, vahinko ei ole ollut virheellisen asennuksen seuraus.

Vakuutusyhtiö on toisessa päätöksessään vedonnut eri perusteeseen kuin ensimmäisessä. Toinen päätös on virheellinen, koska siinä ei ole ymmärretty rakennetta, josta vuoto on tullut, ja ennen kaikkea sitä, että nyt vuoto on aiheutunut, koska säännöllisesti huollettu pumppu on rikkoutunut. Talon sadevedet johdetaan omia putkistoja pitkin lähiojaan, joka on talon pohjoispuolella noin 25 metrin etäisyydellä talosta. Tapauksessa ei ole ollut kyse sadevesistä. Viemärivedet johdetaan erillistä verkostoa pitkin kolmen kaivon kautta imeytys- ja puhdistuskenttään, joka on mahdollista huuhtoa vastavirta­huuhtelulla. Imeytyskentästä puhdas vesi johdetaan erilliseen kaivoon, josta se pumpataan lähiojaan. Tämä oja on noin 60 metrin etäisyydellä talosta. Tapauksessa ei ole myöskään ollut kyse viemärivesistä.

Kaivo, josta vedet tulivat lämmönjakohuoneen kuivakaivoon viemäriputken kautta, on pohjavesikaivo. Se sijaitsee noin kahden metrin etäisyydellä talosta. Tämän pohjavesikaivon yläpäähän on asennettu putki, jonka kautta on tarkoitus tarvittaessa tyhjentää talon teknisessä tilassa oleva lämminvesivaraaja. Muuten teknisessä tilassa oleva kaivo on kuivakaivo. Pohjavesikaivoon on asennettu pumppu siltä varalta, että kaivoon tulee jostain syystä vettä liikaa eli yli teknisestä tilasta tulevan putken pään, mikä on valitettavasti tapahtunut vahinkopäivänä. Tällöin pumppu pumppaa veden pois. Vesi pääsi nousemaan pumpun rikkouduttua. Kyseinen pumppu on huollettu ja huolletaan kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Siten sen hajoaminen on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Ehtokohdan 2.2.8 mukaan vakuutuksesta korvataan kuitenkin vahinko, jonka syynä on laitteeseen äkillisesti ja arvaamattomasti syntynyt vika.

Vakuutusehtoja tulee tulkita laatijansa vahingoksi. Kyse ei ole ollut maaperän salaojaputkiston vuotamisesta tai rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai muualta virranneen sade- tai sulamisveden aiheuttamasta vahingosta.

Tarkasteltava laitteisto ei ole pelkästään salaojajärjestelmä, joka pitää rakennuksen perustukset kuivana. Kyse on ollut myös viemäröinnistä, vaikka putken kautta ei johdeta tavanomaisesti jätevesiä. Putki ja kuivakaivo, joita pitkin vesi on tullut kellariin, ovat olleet lämminvesivaraajan tyhjentämiseen tarvittavat laitteet, toisin sanoen siihen liittyvä viemäröinti. Ne ovat siten vakuutusehtojen kohdissa 2.1 ja 2.2 tarkoitettuja rakennuksen käyttöä palvelevia laitteita. Samoin myös pumppu, joka oli pohjavesikaivossa ja joka ei ollut toiminut, on ehtojen tarkoittama kone tai laite, koska se estää lämminvesivaraajan tyhjentämiseen tarvittavan viemäriputken ja kuivakaivon kautta rakennukseen sisälle tulevat vuodot. Siten ei ole pelkästään kyse vakuutusyhtiön katsomista salaojaputkista, vaan vesi on tullut vakuutuksen kohteena olevasta putkesta rakennukseen.

Pohjavesikaivon tyhjentämisestä huolehtiva puppu on rikkoutunut, ja tästä on seurannut vedentulo kellariin lämminvesivaraajan viemäriputkesta. Jos laitteeseen, kuten pumppuun, tulee toimintahäiriö, silloin siihen tulee vika. Tilannetta voidaan pitää rikkoutumisena. A Oy viittaa L Oy:n lausumaa, jonka mukaan pumppu oli epäkunnossa. Tämä johtui lausuman mukaan hapettuneista liittymistä.

Salaojavedet ovat menneet suoraan putkistolla sadevesiojaan, eikä kyse ole ollut avo-ojan vedenpinnan noususta eikä padotusventtiilin rikkoutumisesta, mitä on väitetty vakuutusyhtiön tarkastajan sähköpostissa. Kyseessä ei ole ollut mikään salaojajärjestelmä. Vakuutusyhtiön tarkastajan sähköpostiviestin perusteella vakuutusyhtiökin pitää putkea ja pumppua osana viemärijärjestelmää.

Säännöllisesti huollettu pumppu on rikkoutunut yllättäen ja äkillisesti. Neste on vuotanut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan viemäriputkesta ja siihen kiinteästi liitetystä koneesta tai laitteesta eli pumpusta. Kyse ei ole ollut sade- eikä sulamisvedestä. Vahinko tulee korvata kiinteistövakuutuksesta. A Oy esittää asiassa asianajokuluvaatimuksen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa jälkimmäiseen korvauspäätökseensä ja kertoo, että tapaukseen liittyvä irtaimistovahinko on käsitelty erikseen, sekä esittää vastineissaan seuraavaa:

Vakuutusyhtiö selvittää vahinkotarkastajan muistiota sekä sähköpostiviestiä 27.4.2011. Yhtiön mukaan salaojavesien kokoojakaivosta lähtee purkuputki lähistöllä olevaan avo-ojaan. Kyseiseen viemäriin on asennettu padotusventtiili. Keväällä avo-ojassa on vedenpinta noussut sulamis- ja sadevesien vaikutuksesta. Vesi on tulvinut kokoojakaivosta lähtevään purkuputkeen/viemäriin. Padotusventtiili ei ole toiminut, jolloin vesi on päässyt ojasta kokoojakaivoon. Kokoojakaivossa pumppu ei ole joko toiminut tai sitten vettä on tullut yli kapasiteetin. Vesi on ollut maaperästä tulevaa sulamis- ja sadevettä ja se on tullut ojasta kaivoon. Maaperästä sekä ojasta tuleva sulamis- ja sadevesi on noussut viemäriä pitkin ra­kennuksen kellarissa olevaan tekniseen tilaan.

Vakuutuksesta korvataan vuotova­hinkoja silloin, kun vesi on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen kohteena olevasta, ehtojen kohdassa 3.1.7 mainitusta putkesta, laittees­ta tai astiasta. Vakuutuksen kohteena olevat koneet ja laitteet on lueteltu ehtojen kohdassa 2.2. Luettelo on tyhjentävä. Vakuutuksen kohteena ovat vain ehtokohdassa luetellut koneet ja laitteet. Maaperässä oleva salaojaputkisto ja rakennuksen ulko­puoliset sadevesiputkistot eivät ole vakuutuksen kohteena, koska niitä ei ole ehtokohdassa mainittu. Lisäksi tämä on todettu myös ehtokohdassa 2.1, jonka mukaan vakuutuksen kohteena eivät ole mm. salaojat- ja rakennuksen ulkopuoliset sadevesiputkistot. Korvattavan vuotovahingon yhtenä tunnusmerkkinä on, että vesi on peräisin vakuutuksen kohteena olevasta putkesta. Lisäksi korvauspiirin ul­kopuolelle on rajattu rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai muualta virrannut sa­de- tai sulamisvesi. Samoin korvauspiirin ulkopuo­lelle on rajattu vahinko, jonka on aiheuttanut padotusventtiilin toimimattomuus.

Vakuutusyhtiö esittää vuotovahinko-osan tunnusmerkistön täyttymisen osalta, että keväällä sade- ja sulamisvesien aiheuttamassa vedenpinnan nousus­sa tai esimerkiksi ojassa virtaavan vedenmäärän kasvussa ei ole mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta. Rankkaa vesisadetta ei ole ollut.

Korvattavan vuotovahingon tunnusmerkkinä on myös se, että vesi on peräisin vakuu­tuksen kohteena olevasta putkesta. Tässä vahinkotapauksessa näin ei ole ollut. Korvattavuuden kannalta ei ole merki­tystä sillä, nimitetäänkö kyseessä ollutta kaivoa pohjavesi- vai salaojakaivoksi, koska kaivoon johde­taan salaojavesiä ja kyseinen putkisto ei ole ehtojen mukaan vakuutuksen kohteena. Kysymys on ra­kennuksen perustusten kuivanapitojärjestelmästä. Salaojien tehtävä on johtaa maahan imeytyvä sadevesi pois rakennuksen perustuksilta ja pitää ne kuivana. Samoin salaojat hoitavat maaperästä mahdollisesti nousevat kos­teudet pois rakennuksen perustuksilta. Selvityksen perusteella kyseessä on ollut nimenomaan salaojavesien kokoo­jakaivo. Maaperässä oleva salaojaputkisto ja rakennuksen ulko­puoliset sadevesiputkistot eivät ole vakuutuksen kohteena.

Rakennukseen tullut vesi on peräisin maaperästä sa­laojaviemäreiden kautta virranneesta sulamis- ja sadevedestä ja avo-ojasta virranneesta sulamis- ja sadevedestä. Se, että vedellä on tässä tapauksessa ollut sala­ojavesien kokoojakaivosta vain yksi reitti pois, ei tarkoita sitä, että vesi olisi peräisin vakuutuksen kohteena olevasta putkesta. Vahinko on aiheutunut rajoitusehtojen mukaisesta kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesi­viemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virranneesta sa­de- tai sulamisvedestä ja padotusventtiilin toimimattomuudesta.

Selvityksen mukaan salaojavesien ko­koojakaivosta lähtee purkuputki lähistöllä olevaan avo-ojaan. Kyseiseen purkuput­keen on asennettu padotusventtiili. Keväällä avo-ojassa vedenpinta on noussut ja tul­vinut purkuputkeen. Tällöin padotusventtiili ei ole toiminut. Toimiva padotusventtiili olisi estänyt vahingon.

Mikäli kokooja­kaivon ja rakennuksen lattiakaivon välisessä putkessa olisi ollut padotusventtiili ja tä­mä olisi toiminut, olisi se estänyt tai ainakin huomattavasti hidastanut veden pääsyä rakennuksen kellariin. Kokoojakaivossa pumppu ei ole joko toiminut tai sitten vettä on tullut yli kapasiteetin ja lopulta vesi on noussut jätevesiviemäriä pitkin rakennuksen kellarissa olevaan tekniseen tilaan. Vakuutusyhtiön tarkastajan käsityksen mukaan kokoojakaivon ja teknisen tilan lattiakaivon välissä olevassa viemärissä ei ole ollut padotusventtiiliä. Vaikka kyseisessä viemärissä olisi padotusventtiili ollut, se ei ole tässä tilanteessa toiminut, koska vedet ovat päässeet tulvimaan rakennuksen kellariin. Kyse on myös padotusventtiilin toimimattomuudesta aiheutuneesta vahingosta, joka on ra­jattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Pumpun rikkoutumisen osalta vakuutusyhtiö katsoo, että pumppu on ollut salaojavesien kokoojakaivossa, jolloin ky­seinen pumppujärjestelmä ei kuulu vakuutusehtojen 2.2 kohdassa mainittuun vakuu­tettuun omaisuuteen. Sen mahdollinen rikkoutuminen ja sen aiheuttama va­hinko ei voi tulla korvattavaksi rikkoutumis­vahinko-osan perusteella. Selvityksestä ei ilmene, että kiinteistövakuutuksen ehtojen mukaista laitteen tai koneen rikkoutumista olisi tapahtunut. Kyse on ollut pumpun väliaikaisesta toimintahäiriöstä tai siitä, että vettä on tullut yli kapasiteetin, jolloin pump­pujärjestelmä on toiminut vajaatehoisesti eikä ole riittänyt poistamaan vettä. A Oy:n vahinkoilmoituksen perusteella on epäselvää, mitä pumpulle on tapahtunut. Valituksessa mainittu ehtokohta 2.2.8 liittyy vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vastuuvakuutukseen, josta tässä tapauksessa ei ole kysymys.

Vakuutusyhtiö kiistää A Oy:n asianajokuluja koskevan vaatimuksen ja viittaa niiden käsittelemisen osalta Vakuutuslautakunnan ohjesäännön 6 §:ään.

Lisäselvitys ja kirjelmöinti

A Oy:n Vakuutuslautakunnan pyynnöstä lautakuntamenettelyn kuluessa toimittaman selvityksen mukaan kaivo, johon vedet lämmönjakohuoneesta johdetaan, on noin 3,7 metriä syvä. Kaivon yläosassa on sähkökeskus ja kaivon pumpun sähköistys. Talon lämmönjakohuoneesta tuleva putki on noin 3 metrin syvyydelle. Tämän putken kautta lämminvesivaraaja tyhjenee ja voidaan tarvittaessa tyhjentää. Putki on suunnilleen kellarikerroksen lattiapinnan tasolla. Tämän putken kaivon puoleisessa päässä on patoventtiili, joka toimiessaan estää vedenvirtauksen lämmönjakohuoneen viemäriputkea pitkin taloon, vaikka vedenpinta kaivossa nousisi. Talossa olevassa viemäriputkessa on siis patoventtiili, joka sijaitsee putken kaivon puoleisessa päässä. Kaivosta lähtee putki avo-ojaan. Siihen putkeen liittyy kiinteästi asennettu pumppu, joka toimiessaan estää veden nousemisen kaivossa. Tämä pumppu on kaivon pohjalla.

A Oy:n lautakuntamenettelyn kuluessa toimittaman selvityksessä kerrotun mukaan kaivo on olemassa vain siitä syystä, että lämminvesivaraaja voidaan tarvittaessa tyhjentää sinne. Jos lämminvesivaraaja ei olisi ollut suunnitellulla tavalla kellarissa, tätä kaivoa ei olisi lainkaan rakennettu. Tällä kaivolla ei ole mitään tekemistä rakennuksen salaojajärjestelmän kanssa. Salaojakaivo on kokonaan erillinen kaivo, joka on rakennuksen eri puolella ja jonne on johdettu putket rakennuksen ränneistä. Tämä ilmenee valokuvista. Vahinko on tapahtunut, koska pumppu oli rikkoutunut ja koska patoventtiili, jonka piti estää veden pääsy viemäriputkea pitkin kellariin, ei ollut toiminut. Selvityksen mukaan A:n edustajat epäilevät, että patoventtiili on rikkoutunut. Vesi oli noussut kaivoon ja sitten myös viemäriputkea pitkin kellarikerrokseen. Normaalisti kyseinen kaivo on lähes kuiva. Rakennus sijaitsee peltojen keskellä. Ympäristössä on avo-oja, johon laskevat vedet melko laajalta alueelta. Niistä tulee vettä huomattavan paljon. Sen vuoksi on ilmeistä, että lämminvesivaraajasta lähtevää viemäriputkea ei yhdistetä sadevesikaivoon, johon johtavat salaojat rännien luota ja josta olisi yhteys laajojen peltoalueiden salaojiin, koska mahdollisessa vahinkotilanteessa sitä kautta voisi tulla hyvin laajalta alueelta peltojen salaojavedet tähän kellariin.

Vakuutusyhtiön vastauskirjelmä

Vakuutusyhtiön kirjelmän mukaan L:ltä saadun tiedon mukaan kysymyksessä oleva kaivo on salaojavesien kokoojakaivo. Vahinko on aiheutunut muualta virranneen sade- ja/tai sulamisve­den aiheuttamasta tulvimisesta viemärien, kaivojen ja ojien täyttymisen seurauksena, kun vesi on toimimattomien padotusventtiilien vuoksi päässyt rakennuksen kella­riin. Vahinko ei kuulu kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

2.1 Rakennus

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus. Rakennukseen kuuluvat sen käyttöä palvelevat alkuperäiset näitä vastaavat tai koko rakennukseen jälkeenpäin tehdyt kiinteästi asennetut rakenteet, kalusteet ja pinnoitteet.

Vakuutuksen kohteena eivät ole

- rakennuksen alapohjan ja perusanturoi­den alapuolella oleva perusmaa tai sen vahvistaminen,

- salaoja- ja rakennuksen ulkopuoliset sa­devesiputkistot eikä

- kiinteistön maaperä.

2.2 Rakennusta palvelevat koneet ja laitteet

Rakennukseen kuuluvat, sen käyttöä palvele­vat kiinteästi asennetut

- lämmitys-, jäähdytys-, vedenjakelu-, jätevesiviemäröinti-, sisäpuoliset sadevesivie­märöinti-, ilmanvaihto-, valvonta-, tiedonsiirto- ja muut vastaavat koneet, laitteet ja laitteistot sekä näihin kuuluvat johdot, putket, kanavat ja säiliöt

- hissit, rullaportaat ja nosto-ovet

- yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tar­koitetut koneet ja laitteet.

Vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenottajan vahinkoriskillä olevat, ra­kennuksen käyttöä palvelevat rakennuksen ulkopuolella olevat kiinteät vesijohto-, jätevesiviemäri-, lämpö-, öljy-, kaasu- ja höyryputkistot, sähköjohdot sekä niihin liittyvät koneet ja laitteet yleiseen liittymään saakka.

3.1.7 Vuoto

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on ai­heuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkilli­sesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan va­kuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kiinteästi asennetusta

- vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäi­liöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta taikka näihin kiinteästi liitetystä koneesta, lait­teesta tai aineen säilytys­astiasta. --

Vakuutuksesta ei korvata

- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kattokou­ruista, rakennuksen ulkopuolisista sade­vesiviemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvesi,

- vahinkoa, jonka on aiheuttanut padotusventtiilin toimimattomuus.

3.1.11 Koneen tai laitteen rikkoutuminen

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton ta­pahtuma kohdassa 2.2 (ES) mainitulle omai­suudelle.

Oikeudenkäyntikuluvaatimusta koskeva käsittelyratkaisu

Vakuutuslautakunta ei ohjesääntönsä mukaisesti käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Siltä osin kuin vaatimus liittyy A Oy:n mahdollisen oikeusturvavakuutuksen käyttämiseen, on asiassa ensivaiheessa kysymys korvausmenettelyssä selvitettävästä asiasta.

Ratkaisu

Tapauksessa on pääkysymyksenä se, tuleeko rakenteiden vahinko korvata vuotovahinko-osasta.

Vakuutusehtojen mukaan vuotovahinko voi tulla korvattavaksi, jos aine on virrannut vakuutuksen kohteena olevasta vakuutusehdoissa mainitusta lähteestä, kuten rakennukseen kuuluvasta kiinteästi asennetusta jätevesiviemäristä tai tällaiseen liitetystä koneesta taikka laitteesta. Tässä tapauksessa on riidatonta, että vesi on noussut sisälle rakennukseen lattiakaivosta, jonka purkuputki oli johdettu rakennuksen ulkopuolella olevaan kaivoon. Kysymyksessä oli kuivakaivo, jonka tarkoituksena on käytettävissä olevan selvityksen perusteella viemäröidä mahdollisia lämminvesivaraajan ylivuotovesiä.

Vakioehtoja koskevien tulkintasääntöjen mukaan ehdon sisällön ollessa epäselvä tulee ehtoa tulkita sen laatijan vahingoksi. Vakuutusyhtiön laatimia vakiovakuutusehtoja koskevissa tapauksissa tulkinnanvaraista ehtokohtaa sovelletaan tämän säännön mukaisesti vakuutuksenottajapuolen eduksi. Tällaisessa lämmitysjärjestelmän ylivuotovesien hallinnassa on kysymys jäteve­sien viemäröinnistä. Tämän seikan ja edellä todetun epäselvyyssäännön huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo, että vesi on tapauksessa virrannut vakuutuksen kohteena olevasta jätevesiviemäristä. Vakuutuskäytännössä viemärin tulvimisesta aiheutuneita vahinkoja on lähtökohtaisesti pidetty korvattavina vuotovahinkoina. Tässä tapauksessa kokoojakaivossa olevaan pumppuun on tullut toimintahäiriö. Vakuutuslautakunta pitää tapauksessa sattunutta lattiakaivon tulvimista vakuutusehtojen kohdan 3.1.7 mukaisena vuotovahinkona. Vuotovahingon korvattavuuden kannalta asiassa on näin ollen ratkaisevaa, voiko vakuutusyhtiö kieltäytyä korvauksesta rajoitusehtoon vetoamalla.

Vakuutusyhtiö on vedonnut rajoitusehtoon, jonka mukaan vuotovahinko-osasta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut padotusventtiilin toimimattomuus. A:n antaman selvityksen mukaan lattiakaivon poistoputkessa on ollut padotusventtiili rakennuksen ulkopuolelle sijaitsevan kaivon puoleisessa päässä. Padotusventtiili ei ole kuitenkaan toiminut, kun vesi on noussut rakennuksen ulkopuolelle sijaitsevassa kaivossa. Asiassa saatu selvitys huomioiden lautakunta pitää tämän padotusventtiilin merkitystä keskeisenä puheena olevan laitekokonaisuuden kannalta ja katsoo, että vahingon on aiheuttanut rajoitusehdossa tarkoitettu padotusventtiilin toimimattomuus. Vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä korvaus vuotovahingosta tällä perusteella.

Kokoojakaivossa olleen pumpun osalta lautakunta ei ole voinut sille esitetyn selvityksen perusteella todeta, että pumppu olisi jäänyt rikkoutuneeksi. Kun perustetta rikkoutumisvahingon korvattavuudelle ei ole, ei lautakunta ota kantaa siihen, onko pumppu ollut vakuutuksen kohteena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA