Tapahtumatiedot
Asiakas asuu asunto-osakeyhtiömuotoon järjestetyssä omakotitalossa. Asunto-osakeyhtiö omistaman talon maalämpöpumppu rikkoutui ja korjattiin joulukuussa 2011. Maaliskuussa 2014 asiakas haki korvausta samalle pumpulle tammikuussa 2014 tehdyistä korjaustöistä. Asiakas katsoi, ettei maalämpöpumppu ollut tullut kuntoon vuonna 2011 ja vuonna 2014 suoritetut korjaukset liittyivät edelleen maalämpöpumpun rikkoutumiseen vuonna 2011. Vakuutusyhtiön mukaan kyse oli uudesta vahingosta, joten se vähensi korjauskustannuksista uuden omavastuuosuuden. Lisäksi yhtiö katsoi, että asiakkaan hakemiin korjauskustannuksiin sisältyi myös lämmitysjärjestelmän huoltotöitä.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii, että vuonna 2014 suoritetuista korjaustöistä maksetuista korvauksista ei vähennetä omavastuuta. Lisäksi asiakas katsoo, että myös asentajan toinen käynti oli korjaustyötä ja yhtiön tulee korvata tästä käynnistä 1 214,38 euron lasku kokonaisuudessaan.
Asiakas katsoo, että vuosina 2011 ja 2014 suoritetuissa korjaustöissä on kyse yhden ja saman vahingon korjauksesta. Maalämpöpumppu ei tullut kuntoon vuonna 2011 vaan sähkölaskut olivat siitä alkaen olleen jatkuvasti ylisuuria, koska maalämpöpumppu ei ollut toiminut kunnolla ja taloa oli jouduttu lämmittämään sähköllä.
Asiakas kertoo luottaneensa ammattimiehiin ja uskoi maalämpöpumpun tulleen kuntoon vuonna 2011. Vuoden 2012 ajan hän yritti hoitaa itse asiaa erilaisilla säädöillä siinä kuitenkin onnistumatta. Kun asunnon lämpötila laski alle siedettävän, oli asiakkaan vuoden 2013 lopulla todettava, että pumppu oli edelleen rikki ja kutsuttava uudestaan korjaaja, tällä kertaa toisesta yrityksestä. Asiakas korostaa, että tällaisen vian maalämpöpumpussa voi havaita ainoastaan sähkön kulutusta tarkkailemalla. Näin ollen korjausten välillä ollut aika ei osoita, että kyseessä olisi kaksi eri vikaa.
Asiakas katsoo, että kaikki hänen vakuutusyhtiöltä hakemansa kustannukset ovat vian korjauskuluja eikä laskuihin sisälly huoltotöitä. Asiakkaan mukaan laskussa, jota vakuutusyhtiö ei ole korvannut, oli kyse viallisen paisunta-astian vaihtamisesta uuteen. Maalämpöpumpun piilevää vikaa oli myös yritetty korjata asentamalla uusi lämpöpumppu.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutusehtojen mukaan jokaisessa vahinkotapahtumassa korvattavan vahingon määrästä vähennetään omavastuu. Lämmitysjärjestelmässä vuonna 2013 havaitussa viassa on kyse uudesta vahingosta eikä enää vanhan vahingon jatkumisesta. Järjestelmässä on todettu vika vuonna 2011 ja se on saatu kuntoon saman vuoden lopussa. Vuoden 2012 lämmitys on toiminut normaalisti. Jos kyse olisi edelleen samasta viasta kuin vuonna 2011, olisi lämpötila laskenut huomattavasti jo enne vuoden 2013 loppua.
Vakuutusyhtiö korostaa, että asiakas on toimittanut selvitystä ylisuurista sähkölaskuista ainoastaan marras-joulukuulta 2013. Mitään selvitystä siitä, että sähkön kulutus olisi ollut poikkeuksellisen korkea koko ajan ensimmäisten korjausten jälkeen, ei ole esitetty.
Vakuutusyhtiö katsoo, että vuoden 2014 huoltoyhtiön laskuista toinen liittyy muutos- ja huoltotöihin. Maalämpöjärjestelmän putkien paikkaa/reittiä on muutettu, jolloin paisunta-astian mallia on pitänyt muuttaa. Kysymys ei siis ole vakuutuksesta korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta, vaan järjestelmään sopimattoman osan vaihtamisesta.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalle on toimitettu muun muassa lämmitysjärjestelmän korjauslaskut ja järjestelmän vuonna 2014 korjanneen asentajan sähköpostitse antama selvitys tehdyistä töistä.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko osoitettu, että vuonna 2014 suoritetut korjaukset liittyvät pumpun rikkoutumiseen vuonna 2011.
Lisäksi arvioidaan, mitkä vuoden 2014 kustannuksista johtuivat vahingon korjausta ja mitkä huoltotöistä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutusehdon 106 mukaan jokaisessa vahinkotapahtumassa vähennetään vakuutussopimukseen tai vakuutuskirjaan merkitty omavastuu korvattavan vahingon määrästä.
Vakuutusehdon 206.1 kohdan 4 mukaan vakuutuksesta korvaan vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö tai konetekniikan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen.
Asian arviointi
Tapauksessa asiakas on esittänyt, ettei vuonna 2014 tehdyistä korjauskustannuksista pitäisi vähentää omavastuuta, koska kyse on edelleen saman vian korjauksesta kuin vuonna 2011. Asiakkaan mukaan ainoa tapa havaita maalämpöjärjestelmässä oleva vika on tarkkailla sähkön kulutusta. Asiakas on kuitenkin esittänyt näyttöä ylisuurista sähkölaskuista vain marras- joulukuulta 2013. Asiakas kertoo, että hän toimitti alun perin tiedot vain kahden kuukauden sähkönkulutuksesta, koska oletti vakuutusyhtiön ymmärtävän, että kulutus on koko ajan ollut ylisuurta. Selvitystä siitä, että sähkönkulutus olisi ollut jatkuvasti poikkeuksellisen suurta vuonna 2011 havaitun vian ja sen korjauksen jälkeen, ei ole kuitenkaan myöhemminkään esitetty.
Maalämpöjärjestelmää vuonna 2014 korjannut asentaja on todennut korjanneensa kylmälaitevuodon, joka johtui huonosti kiinnitetystä suojatulpasta paisuntaventtiilissä. Sitä, missä vaiheessa tulppa olisi jäänyt auki, asentaja ei kuitenkaan osaa arvioida. Näin ollen jää näyttämättä, että maalämpöjärjestelmän korjaus vuonna 2014 liittyisi samaan vikaan kuin vuonna 2011.
Vakuutusyhtiö katsoo, että toinen vuoden 2014 korjauslaskusta koostuu huoltotöistä, jotka eivät ole vakuutuksesta korvattavia. Asentaja kertoo sähköpostissaan muuttaneensa maalämmön siirtoputkien reitityksen vuoksi järjestelmään sopimattoman tasopaisunta-astian kalvopaisunta-astiaksi. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei paisunta-astian vaihto johtunut rikkoutumisesta tai muustakaan vakuutuksesta korvattavasta syystä.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vuoden 2014 korjauskustannusten ole näytetty johtuvan vuonna 2011 sattuneesta rikkoutumisesta. Omavastuun vähentäminen korvauksesta on siten perusteltua.
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asentajan korvaamatta jätetyn laskun ole näytetty johtuvan vakuutuksesta korvattavasta vahingosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Melander, puheenjohtaja
Järvelä, sihteeri
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vuori