Tapahtumatiedot

Kiinteistöosakeyhtiö A:n asuin- ja liiketilakäytössä olevassa rakennuksessa (rakennusvuosi 1950) sattui vesivahinko 6.2.2012, kun putki rikkoutui. Vuotovesi kasteli lattia- ja seinärakennetta.

L Oy:n kartoitusraportin mukaan lämpimän veden kupariputki oli jäätynyt ja vettä oli joutunut huonetiloihin ravintolan takahuoneessa seinän vieressä. Vuotokohta oli seinän vieressä olevassa putkessa. Kyseiselle putkelle oli tehty läpivienti. Raportin merkinnän mukaan putken läpiviennin kohdalla lämpötila oli +6 astetta ja putkien kohdalla oli vetoa. Varastotilan sisälämpötila oli +17 astetta. Seinän takana oli varasto, jonka lämpöpatteri oli poissa käytöstä. Patterin termostaatti vuoti vähän. Varastotilan seinän alaosassa oli rako lattiarakenteen alle. Vettä oli päässyt raosta rakenteeseen. Kartoitusraportin mukaan kyseisessä kohdassa oli eristeenä hiekkaa. Kysymyksessä oli L Oy:n raportin merkinnän mukaan jäätymisvahinko. Toimenpide-ehdotuksena suositettiin tarkistamaan eristykset ja vedon syy avaamisen yhteydessä.

Kiinteistöosakeyhtiö haki korvausta vahingosta aiheutuneista kuluista kiinteistövakuutuksesta, joka sisälsi muun muassa vuotovahinko-osan. Lisäksi vakuutussopimus sisälsi erillisen rikkoutumisvahinko-osan, jonka kohteena olivat koneet ja laitteet vakuutusehdoissa tarkemmin määrätyllä tavalla. Korvausmenettelyn yhteydessä vakuutusyhtiö pyysi jäätymisen syystä ja eristyksistä selvitystä purkutyöt tehneeltä E Oy:ltä. Sen sähköpostitse antaman vastauksen mukaan purkutöiden yhteydessä todettiin lattian ja seinän rajassa reilu rako, josta virtasi huoneeseen viileää ilmaa. Jäätynyt putki sijaitsi kyseisen kohdan yläpuolella. Seinässä oli villaeriste, jossa oli jonkin verran hiiren käytäviä.

Vesijohdon tulpanneen L Ky:n laskukopion mukaan vuodon aiheutti jäätyneen vesijohdon rikkoutuminen sen sulaessa. L Ky:n edustajan vakuutusyhtiölle toimittaman sähköpostiviestin mukaan hän ei osaa sanoa vesijohdon jäätymisen syytä, koska putki kulki kotelossa talon sisäpuolella. Viestin mukaan putken rikkoutuminen ei tapahtunut sitä sulatettaessa, vaan putki oli työntynyt ulos liitoksesta, kun vesijohtoliike saapui paikalle. L Ky:n edustajan mukaan putki on voinut irrota muustakin syystä kuin jäätymisestä, kuten paineiskusta. Hänen mukaansa jäätyminen ja sulamisesta johtunut laajentuminen vaikuttivat kuitenkin todennäköisimmältä syyltä.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö viittasi päätöksessään rikkoutumisvakuutusta koskevaan vakuutusehtoon. Päätöksen mukaan kupariputki ei olisi jäätynyt, jos se oli ollut asianmukaisesti lämpöeristetty. Rakenteille aiheutuneen kosteusvahingon ja putkelle aiheutuneen vahingon katsottiin johtuneen hyväksyttävän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Vahinkoa ei korvattu.

Valitus

A:n valituksen mukaan ravintolan takahuoneen rikkoutunut kuparinen vesiputki on ollut asianmukaisesti eristetty. L Ky:n sähköpostiviestin mukaan takahuoneen seinässä kulkeva kuparinen vesijohtoputki oli kotelossa ja talon sisäpuolella siten, että seinän toisella puolella oli varasto ja rappukäytävä. Korjaus­työt tehneen R Oy:n sähköpostiviestin maininta siitä, että vahingon aiheutti jäätynyt vesijohto, ja että E Oy olisi kartoittanut ja kuivattanut kohteen, on toisen käden tietoa, jolla ei ole asiassa merkitystä. R Oy ei ole pystynyt sanomaan, mistä rikkoutuneen kuparisen lämminvesiputken liitoksen irtoaminen suojakotelossa, villaeristeissä ja seinän sisällä aiheutui. Eristeissä ei ole ollut hyvän rakentamistavan vastaista puutteellisuutta.

Rikkoutunut kuumavesiputki, joka oli asianmukaisesti kotelossaan eristevillalla eristettynä, on voinut irrota liitoksestaan vain vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä johtuen. Jäätymistä ei ole voitu näyttää. Vahinko tulee korvata vakuutuksesta. Vuotovahingon korjauskulut tulee korvata viivästyskorkoineen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan korvausta ei ole suoritettu, koska vesiputken rikkoutuminen on aiheutunut sen jäätymisestä. Jäätyminen on johtunut siitä, ettei putken lämpöeristystä ole tehty asianmukaisesti.

Vastineen mukaan talvisin sattuu paljon putkistojen jäätymisvahinkoja. Yleensä syynä on puutteelli­nen lämpöeristys, minkä vuoksi putken lämpötila pääsee laskemaan alle nollan ja putken sisällä oleva vesi jäätyy. Poikkeuksellisen kovilla pakkasilla myös eristetyt putket voivat päästä jäätymään, koska eristyksiä ei ole mitoitettu ääriolosuhteisiin. Normaalitalvena lämpötilat kuitenkin ovat sellaisia, ettei asianmukaisesti rakenne­tun ja eristetyn vesijohdon jäätymisestä ole yleensä pelkoa. Eristämättömän vesijohdon (myös lämminvesijohdon) ja sen sisällä olevan veden lämpötila laskee nopeasti silloin, kun putkessa ei ole virtausta, kuten esim. yön ai­kana. Mikäli vesijohto on kahden eri huonetilan välillä, putken läpivienti seinän läpi tulee suojata mekaaniselta rasitukselta. Jos toinen näistä tiloista on lämmittä­mätön eli ns. kylmätila, putken läpiviennissä tulee huolehtia myös lämmöneristyk­sestä. Sillä, miten putki on eristetty (villaeriste) ja koteloitu lämpimän huonetilan puolella, ei ole merkitystä sen lämpötalouden kannalta, jos kylmästä tilasta tulevan putken läpiviennissä ei ole riittävästi lämmöneristystä.

Tässä tapauksessa lämminvesijohto kulki lämmittämättömästä varastosta seinässä olevan läpiviennin kautta lämpimään takahuoneeseen. Kartoitusraportin mukaan varaston ja takahuoneen seinän ja lattian välissä oli rako, jos­ta oli havaittavissa vetoa. Raon kohdalla on "eristeenä" käytetty hiekkaa, jolla ei kuitenkaan ole mainittavia lämmöneristysominaisuuksia. Putki sijaitsee juuri tällä kohdalla, sen yläpuolella. Putken läpiviennin kohdalla mitattiin tarkastushetkellä lämpötilaksi +6 astetta. Kahden erilämpöisen tilan välille syntyy lämpötilaero ja näin ollen ilmavirtausta, joka tun­tuu vetona. Lisäksi kylmän putken pintaan tiivistyy ilmankosteutta. Vedon takia virtaava ilma jäähdyttää putken pintaa edelleen, koska se nopeuttaa kosteuden haihtumista putken pinnasta. Jos kylmän huonetilan lämpötila on ollut jo alun al­kaen lähellä nollaa, putken pinnan lämpötila laskee nopeasti jäätymispisteen alle ja putken sisään alkaa muodostua jäätä.

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan tapahtumapäivänä paikalla mitattiin päivällä ulkoilman lämpötilaksi -2 astetta. Kyl­mässä varastossa ollut lämmityspatteri ei ollut käytössä, joten kyseisen tilan lämpötila on ainakin yöllä laskenut lähelle nollaa. Tähän viittaavat myös kartoitusraportissa olevat maininnat homekasvustoista varaston seinillä. Lämpötilan laskettua yöai­kaan lähelle ulkoilman lukemia seiniin alkaa tiivistyä kosteutta, joka imeytyy ra­kenteisiin, ja lämpötilan uudestaan noustessa päivällä home alkaa kasvaa. Huoneen lämpötilaan vaikuttavat ihmisten liikkuminen, valaistus, käytetyt koneet ja laitteet, auringonpaiste ikkunoihin ja seinään ym. tekijät. Yöllä lämpötila laskee nopeasti, jos lämmönlähteitä ei ole.

Vastineen mukaan putken sisällä jää alkaa sulaa heti, kun putken lämpötila nousee yli nollan. Tämä ei vaadi aktiivista lämmittämistä, vaan kun lämpimästä tilasta virtaavan ilman ja kylmän varaston välinen lämpötilaero pienenee riittävästi, putken pinta alkaa lämmetä. Jää laajenee sulaessaan aina +4 asteen lämpötilaan asti. Siksi putket yleensä rikkoutuvat silloin, kun niiden sisällä olevan jää on juuri alkanut sulaa, mutta ei vielä riittävästi päästäkseen vapaasti liikkumaan putkessa, vaan laajeneva jää rik­koo putken ensin sen heikoimmasta kohdasta eli yleensä liitoksista. Jos vesiputkea ei ole yön aikana käytetty, se on voinut olla jäässä useita tunteja ei­kä sen jäätymistä välttämättä edes huomaa ennen kuin vesi lähtee taas virtaamaan. Samoin putken sisällä osittain sulanut jää lähtee liikkeelle putken sisällä virtaavan veden mukana ja voi aiheuttaa paineiskuja putken sisällä. Tällaisten paineiskujen ei kuitenkaan pitäisi riittää rikkomaan putkea edes toistuessaan, jos putken liitok­set on oikein tehty. Perimmäinen syy on joka tapauksessa sama eli puutteellinen lämmöneristys läpiviennin kohdalla. Eristys on erityisen tärkeää silloin, kun vesi­johto kulkee läpiviennin kautta kylmästä tilasta lämpimään.

Putken vuotaminen on vakuutusyhtiön mukaan todennäköisim­min ollut seurausta sen jäätymisestä, mikä taas on johtunut putken puutteellisesta eristämisestä eri­lämpöisten huonetilojen välisen läpiviennin kohdalla eli hyväk­syttävän raken­nustavan vastaisesta rakentamisesta. Vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

1.7 Vuoto

1.7.1 Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutus korvaa vuodon vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamat suoranaiset esinevahingot.

Vuodolla tarkoitetaan nes­teen, kaasun tai höyryn virtaamista ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta:

• kiinteästä vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta --

1.7.2 Tapahtumat, joita vakuutus ei korvaa

Vakuutus ei korvaa

• vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakennukselle rakentamismääräysten, ‑ohjeiden tai hyväksyttävän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai välttämättömien huolto- ja korjaustoimien laiminlyönnistä.

Suojeluohjeet

Vuoto 1

Johtoverkkoa on huollettava ja suojeltava sitä jäätymiseltä. Johtoverkko on tyhjennettävä ve­destä, kun se kylmänä vuodenaikana jätetään ilman lämmitystä ja valvontaa.

Ratkaisu

Tapauksessa on riitaa vuotovahingon korjauskulujen korvattavuudesta. Vakuutusyhtiön mukaan vesiputki on jäätynyt puutteellisen lämmöneristyksen johdosta. Sen mukaan kysymyksessä on rajoitusehdoissa tarkoitetun hyvän rakentamis­tavan vastaisesta rakentamisesta aiheutunut vahinkoa.

L Oy:n raportin ja muun asiassa saadun selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että putken rikkoutuminen on aiheutunut jäätymisestä.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvaan vuotovahinko, kun neste on virrannut ennalta arvaamattomasti, äkillisesti ja suoraan vakuutusehdoissa tarkoitetusta lähteestä. Vakuutusehdoissa ei ole jäätymiseen liittyviä rajoituksia. Suojeluohjeisiin on otettu jäätymiseltä suojaamista koskeva määräys. Vakuutus­yhtiö ei ole väittänyt tapauksessa, että kiinteistöosakeyhtiö olisi laiminlyönyt suojeluohjetta.

Putken rikkoutumisesta aiheutuvia vuotovahinkoja on vakuutuskäytännössä pidetty lähtökohtaisesti äkillisinä ja ennalta arvaamattomina. Myös jäätymisestä seuranneesta rikkoutumisesta aiheutuvat vuodot kuuluvat rikkoutumisia koskevan pääsäännön mukaisesti vuotovahinko-osan korvauspiiriin. Vakuutusehtoihin otettu johtoverkon jäätymistä koskeva suojeluohje viittaa myös siihen, että tällaisesta rikkoutumisesta aiheutuvat vuodot kuuluvat vakuutuksen korvauspiiriin. Jäätymisestä seurannut rikkoutuminen rajautuu korvauspiirin ulkopuolelle, jos jäätymisen on aiheuttanut rajoitusehdoissa tarkoitettu seikka.

Vakuutusyhtiö katsoo, että rikkoutuneen putken lämpöeristys on ollut hyvän rakentamistavan vastainen. Vakuutuslautakunnalle esitetystä selvityksestä ei täsmällisesti selviä, millä tavalla eristys oli putken läpiviennin kohdalla toteutettu. Selvityksestä kuitenkin ilmenee, että putken läpiviennistä ja sen sijaintiseinän alaosasta oli päässyt huonetilaan kylmää ilmaa. Kyseisen seinän takana sijaitsee varastotila, jonka lämpöpatteri oli vahinkohetkellä poissa käytöstä.

Vakuutuslautakunta pitää jäätymisen määräävänä syynä sitä, että ravintolan takahuoneen seinän takana olevan lämmityspatterilla varustetun varastotilan riittävästä lämmityksestä ei ole huolehdittu. Lautakunta ei ole sille esitetyn selvityksen perusteella voinut todeta, että ravintolan takahuoneen ja varastotilan välisen sisäseinän putkiläpivienti olisi toteutettu hyvän rakentamistavan vastaisesti.

Vakuutuslautakunta pitää tapauksessa sattunutta putken rikkoutumisesta seurannutta vuotovahinkoa vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvana vahinkona ja suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vuodon aiheuttaman vahingon viivästyskorkoineen korvaussäännösten mukaisesti.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA