Haku

VKL 423/12

Tulosta

Asianumero: VKL 423/12 (2013)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 20.09.2013

Henkilövahingon korvaaminen Tilapäinen haitta

Tapahtumatiedot 

A (s. 1981) liukastui 27.3.2010 vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön pihamaalla saaden oikean nilkan trimalleolaarin murtuman. Murtuma hoidettiin leikkauksella 28.3.2010. Takakolmio jäi leikkauksessa huonoon asentoon, jonka vuoksi 29.3.2010 tehtiin uusi leikkaus. Nilkkaan jäi rasituskipua ja liikeala jäi hieman alentuneeksi. 6.6.2011 tehtiin osteosynteesimateriaalin poisto ja samassa yhteydessä tähystys, jossa todettiin pientä ruston hapsuisuutta, mutta ei edennyttä artroosia. Tämän operaation jälkeen nilkkaan kehittyi haavainfektio, jonka vuoksi A oli osastohoidossa 20.−23.6.2011. Kipuja jäi edelleen ja marraskuussa 2011 tehtiin MRI- ja ENMG-tutkimukset. Tutkimuksissa todettiin nivelrikkoa ja hermovaurio.

 Korvausta A:n henkilövahingosta haettiin asunto-osakeyhtiön vastuuvakuutuksesta.

 

Asian käsittely vakuutusyhtiössä

Vakuutusyhtiö katsoi, että kysymyksessä oli taloyhtiön vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko.

Kivun, säryn ja muun tilapäisen haitan korvausmääräksi yhtiö määritteli 2.800 euroa Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) mukaisesti. Pysyvä haitta korvattiin haittaluokan 2 mukaan.

 

Valitus

Valituksessaan Vakuutuslautakunnalle A vaatii korotusta kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaukseen. A toteaa, että hänen 26.3.2010 saamaansa vammaa (nilkan murtuma) on leikkaushoidolla korjattu kolmesti, ensin kaksi leikkausta ja kolmas tähystysleikkaus (ruuvien poistamiseksi). A sai operaatioista merkittäviä komplikaatioita (infektio) ja toipuminen on viivästynyt. Vammasta on jäänyt myös pysyvää haittaa, seurannut neuropaattisia kipuja ja hermovaurioita (jatkuva kipulääkkeiden käyttö) sekä nilkan murtuman seurauksena posttraumaattinen nivelrikko. Jalka ei ole edelleenkään tullut kuntoon siten, että se kestäisi pidempää kävelyä.

A katsoo, että hänen vammansa kuuluvat tilapäisen haitan osalta Liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa tarkoitettuun luokkaan 4 (vaikeat vammat) ja vaatii korvausta 6.500 euroa. A viittaa hänelle aiheutuneeseen pysyvään haittaan, jota pitää merkittävänä sekä toteaa tulleensa vahingon johdosta pysyvästi työkyvyttömäksi entiseen ammattiinsa.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan maksaneensa tilapäisestä haitasta yhteensä 2.800 euroa eikä pidä lisäkorvausta aiheellisena. Pysyvän haitan osalta yhtiö katsoo, että maksettu haittaluokan 2 mukainen korvaus on riittävä.

 

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle asunto-osakeyhtiölle mahdollisuuden antaa asiassa vastineensa.

 

Selvitykset 

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään seuraavat selvitykset:                                           

  • A:n valitus Vakuutuslautakunnalle 7.9.2012
  • vakuutusyhtiön korvauspäätökset 8.6.2010, 26.8.2011, 25.10.2011, 21.12.2011 ja 8.3.2012
  • lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 26.3.2010−22.11.2011
  • Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökset 22.11.2011 ja 4.1.2012
  • vakuutusyhtiön vastine 23.10.2012
  • vakuutuskirja
  • vakuutusehdot

 

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunnan pyynnöstä antamassaan asiantuntijalausunnossa professori, LT, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Harri Pihlajamäki toteaa, että tapauksessa 26.3.2010 sattuneeksi ilmoitettu vahinkotapahtuma on kuvattu seuraavasti: ”…Jäällä kaatunut, satuttanut oikeaa nilkkaa ja jalalla ei ole pystynyt varaamaan. Tämän vuoksi päivystykseen ambulanssilla 27.3.2010…” Röntgenkuvauksessa nilkassa on todettu ns. trimalleolaarimurtuma. Ulomman ja sisemmän kehräsluun sekä sääriluun takakolmion murtuma on hoidettu leikkauksella 28.3.2010. Leikkauksenjälkeisessä röntgenkuvassa mainitaan sisemmän kehräsluun olevan hyvin kiinnittynyt, mutta pohjeluun murtumafragmentissa on ollut siirtymää ja sääriluun takakolmion mainitaan olevan selkeästi irti, jonka vuoksi on 29.3.2010 tehty uusintaleikkaus. Nilkka on suunniteltu tuettavaksi kipsisaappaalla kuuden viikon ajaksi leikkauksen jälkeen.

Uusintaleikkauksen jälkeisessä röntgenlausunnossa 30.3.2010 todetaan, että ulomman kehräsluun alueelle on asennettu kaksi ruuvia lisää ja sääriluun takakolmiossa ruuvit ulottuvat murtumakappaleeseen, eikä kappaleen alareunassa ole enää todettavissa pykälää. Röntgenlausunnossa 14.5.2010 mainitaan murtumakiinnityksessä käytetyn levyn ja ruuvien olevan entisissä paikoissaan aikaisempaan kuvaukseen verrattuna ja myös murtuma-asentojen mainitaan olevan ennallaan edelliseen kuvaukseen verrattuna. Sittemmin mainitaan sairauskertomusmerkinnässä tietokonekerroskuvauksella todetun pohjeluun murtuman luutuneen, mutta sääriluussa murtumarako on ollut edelleen nähtävissä. Nilkassa mainitaan esiintyvän kipuilua.

Nilkkaan on tehty tähystys 6.6.2011 ja tässä yhteydessä on poistettu myös murtumakiinnityksessä asennetut ruuvit ja levy. Tähystyksessä mainitaan todetun nilkan etuosissa nivelkalvon tulehdusta sekä ahtautta nilkan etu-ulkoreunan kulmassa. Tähystystoimenpiteenä on tähystysinstrumentilla puhdistettu nivelkalvotulehdukseen liittyviä muutoksia. Tähystyksessä mainitaan todetun aivan pientä hapsuisuutta telaluun etuosissa. Sittemmin on todettu viitettä toimenpiteen jälkeisestä haavatulehduksesta. Leikkaushaavan kiinnityksessä käytetyt hakaset on poistettu ja potilaalle on aloitettu antibioottilääkitys. A on kotiutunut sairaalahoidosta 23.6.2011.

Myöhemmin oikean nilkan liikerata mainitaan verraten hyväksi, noin 15 astetta suuntaansa liikealaa mainitaan puuttuvan, eikä merkittävää epävakaisuutta nilkassa ole ollut todettavissa. Röntgenkuvauksessa ja ortopedin tekemässä kliinisessä tutkimuksessa ei ole tullut esiin merkittävää nivelrikkokehitykseen viittaavaa muutosta. Sittemmin sairauskertomusmerkinnän 22.11.2011 mukaan magneettikuvauksessa on ollut todettavissa ylemmän nilkkanivelen nivelrikkomuutos ja siihen liittyvää nivelkalvon tulehdusreaktiota. Rustopuutosta mainitaan runsaammin esiintyvän nivelraon takaosassa ja myös nivelen etuosassa on nivelrikkokehitykseen liittyvää luunokkakasvua ja nivelraon kapeutta sekä telaluun etuosan korostunutta nestemäärää. ENMG-tutkimuksessa on ollut löydöksenä pinnallisen pohjehermon etäisemmän tuntohermohaaran vaurio. Jatkoon hoitava ortopedi on suositellut fysioterapiaa ja kivun lääkehoitoa, jota on sairauskertomusmerkinnän mukaan aloitettu jo kotipaikkakunnalla. Hoitava ortopedi suosittelee jatkoon ylemmän nilkkanivelen luudutusleikkaustoimenpidettä nivelrikon hoidoksi, mikäli konservatiivinen hoito ei tuota tulosta.

Tuoreimmassa tilankuvauksessa mainitaan ylemmän nilkkanivelen liikealan olevan +15 astetta säären etuosan suuntaan taivutettaessa ja -15 astetta jalkapohjan suuntaan taivutettaessa. Nilkan inversio- ja eversioliikkeissä ei kuvata todetun rajoituksia. Kosketustunnon mainitaan jalkaterässä olevan tallella, mutta ihotunnoltaan herkistyneen alueen on todettu käsittävän jalkapöydän päällä laajan alueen ja ulottuvan myös jalkaterän lateraaliosaan.

Pihlajamäki katsoo, että A:lle vahingosta 26.3.2010 aiheutuneet vammat vastaavat liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaista luokkaa 4 (vaikeat vammat). Luokan sisällä vammat sijoittuvat luokan alimpaan kolmannekseen.

 

Vakuutusyhtiön uusi korvauspäätös

Vakuutusyhtiö on asiantuntijalausunnon saatuaan toimittanut Vakuutuslautakunnan käyttöön uuden, 20.5.2013 päivätyn korvauspäätöksen, jolla tilapäisen haitan korvaus on korotettu 4.500 euroon. Päätös perustuu A:lle 17.4.2013 tehtyyn tähystystoimenpiteeseen.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot ja lainsäädäntö

Kiinteistönomistajan vastuuvakuutukseen sovellettavien ehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajan vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa ja joka todetaan vakuutuskauden aikana.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta. Saman lain 5 luvun 2 c §:n 1 momentin mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Ratkaisusuositus

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:ää koskevan hallituksen esityksen (HE 167/2003) mukaan haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä tai hankaluutta, jota henkilövahinko eri tavoin aiheuttaa. Korvattavaa haittaa ovat ensinnäkin henkilövahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet kuten kipu ja särky. Korvattavaa haittaa on myös fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuvan toiminnanvajavuus, esimerkiksi kykenemättömyys aistia tai liikkua normaalisti. Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus kokonaisarvion perusteella. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2c §:ssä luetellaan ne keskeiset perusteet, jotka tulee ottaa huomioon määrättäessä korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Korvauksen määrä arvioidaan niiden mukaan objektiivisesti.

Hallituksen esityksen mukaan korvauskäytännön yhdenmukaisuuden turvaamiseksi korvausta määrättäessä on otettava huomioon henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset. Huomiota on aiheellista kiinnittää myös muihin yleistä korvauskäytäntöä sääteleviin normistoihin, kuten liikennevahinkolautakunnan normeihin ja ohjeisiin.

Henkilövahingon laatu ja vaikeusaste ovat ensisijaiset korvauksen määräämisen perusteet. Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, millaisena vamma tai sairaus ilmenee. Henkilövahingon vaikeusasteella puolestaan tarkoitetaan sinänsä samanlaatuisten vammojen ja sairauksien keskinäisiä eroavuuksia. Esimerkiksi pirstaleisuuden vuoksi tavanomaista vaikea-asteisemman luunmurtuman aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta voidaan määrätä suurempi korvaus kuin samankaltaisen tyyppimurtuman perusteella yleensä.

Henkilövahingon edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika antavat hallituksen esityksen mukaan viitteen siitä, minkä laatuisesta ja kuinka vaikea-asteisesta henkilövahingosta on kysymys. Samanlaatuinenkin vamma tai sairaus saattaa kuitenkin vahinkoa kärsineen yksilöllisistä ominaisuuksista tai muista olosuhteista johtuen aiheuttaa erilaista hoidon tarvetta. Korvauksen määrässä voitaisiin ottaa korottavana tekijänä huomioon esimerkiksi se, että vamma on yksittäistapauksessa edellyttänyt pidempiaikaista sairaalahoitoa tai useampia leikkauksia kuin vastaava vamma yleensä vaatii.

Tilapäisen haitan kestoajalla tarkoitetaan aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kunnes siitä ei enää aiheudu vahinkoa kärsineelle kipua ja särkyä tai muuta tilapäistä haittaa. Haitan kestoaika riippuu yleensä henkilövahingon laadusta ja vaikeusasteesta. Samanlaatuisen vamman paraneminen saattaa kuitenkin eri henkilöillä kestää eripituisen ajan. Tämä voi johtua esimerkiksi vammaan tai sen hoitoon liittyvistä komplikaatioista. Korvauksen määrässä voidaan tämän vuoksi ottaa korottavana tai alentavana tekijänä huomioon se, että vammasta on aiheutunut tilapäistä haittaa tavallista pidemmän tai lyhyemmän ajan. Tilapäisen haitan tavallista pidempi kestoaika pitää kuitenkin olla todettavissa objektiivisin perustein. Korvausta ei yleensä ole aiheellista määrätä tavallista suuremmaksi esimerkiksi pelkästään sen vuoksi, että vahinkoa kärsinyt itse kertoo vammasta aiheutuneen kipua pidempään kuin vamman laatu ja vaikeusaste huomioon ottaen on tavanomaista.

A:lle on aiheutunut 26.3.2010 sattuneessa vahingossa nilkan kehräsluiden ja ns. sääriluun takakolmion murtuma, jota on alkuvaiheessa hoidettu kahdesti leikkauksella ja sittemmin tehty ylemmän nilkkanivelen tähystys ja tämän yhteydessä murtuman kiinnityksessä käytetyn metallilevyn ja ruuvien poisto. Viimeisimmän leikkaustoimenpiteen jälkeen on todettu toimenpiteen jälkeinen tulehdus, jota on hoidettu muun muassa antibioottilääkityksellä. Sittemmin ENMG-tutkimus on viitannut pinnallisen pohjehermon etäisemmän tuntohermon haaran vaurioon. Jalkaterällä todetun herkistyneen ihotunnon alueen ja A:n kuvaaman kipualueen on arveltu liittyvän tähän muutokseen. Magneettikuvaus on viitannut nivelrikkokehitykseen ylemmässä nilkkanivelessä. Hoitava ortopedi on suositellut fysioterapiaa ja kivun lääkehoitoa sekä arvioinut tilannetta voitavan parantaa ylemmän nilkkanivelen luudutusleikkauksella, jos jatkossa konservatiivisilla hoitokeinoilla ei pärjätä. 17.4.2013 A:lle on tehty tähystystoimenpide, jossa nilkkaniveltä on puhdistettu.

Ottaen huomioon A:lle aiheutuneen vamman laadun ja vaikeusasteen, vamman edellyttämät hoitotoimenpiteet ja vamman paranemisen kestoajan, Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n vammoja vastaava korvaus kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta on 5.500 euroa. Vakuutuslautakunta suosittaa yhtiötä suorittamaan A:lle tämän mukaisen lisäkorvauksen lain mukaisine viivästyskorkoineen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros, jäsenet Eskuri, Korpiola ja Rusanen sekä varajäsen Hirviniemi. Sihteerinä toimi Laine.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia