Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt J.P. (s. 1981) kaatui 11.12.2009 liukkaalla kävelytiellä polvi edellä jäiseen maahan. Liukastumisen seurauksena oli oikean polven vääntyminen. Korvausta kaatumisesta aiheutuneesta henkilövahingosta haettiin As Oy A:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen, jossa se katsoi kysymyksessä olevan vastuuvakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman.

Sairauskertomusmerkinnän 14.12.2009 mukaan polven liikelaajuudet todettiin normaaleiksi, mutta koukistuksessa ja ojennuksessa todettiin kipua. Magneettikuvauksessa todettiin rustovaurio ja sisemmän nivelkierukan repeämä. Polvi tähystettiin ensimmäisen kerran 10.3.2010 ja vielä toistamiseen 13.10.2011. Polven kipuilu jatkui myös operaatioiden jälkeen ja polvessa oli lukko-oireita. Myös rustovamma-alueen todettiin sittemmin lisääntyneen. J.P:n kuntoutuminen oli hidasta eikä hän ole kyennyt taksinkuljettajan ammattiinsa. Polvi päädyttiin operoimaan vielä 17.2.2012.

Lääkärinlausunnoissa kuvataan myös polven kipuilun vaikutus J.P:n elämään ja toimimiseen. Polvivamma rajoittaa muun muassa kävelyä ja istumista. Portaiden kulku alaspäin on vaikeaa, samoin myös nousu. Polvessa kuvataan olevan myös jatkuva hermosärky, mikä aiheuttaa myös nukkumisvaikeuksia. Lääkärinlausunnon 1.10.2013 mukaan toimintavajaus alaraajan osalta on keskivaikea ja ainakin 7/10.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan J.P:lle on jäänyt haittaluokan 4/STM mukainen pysyvä haitta.

Tilapäisen haitan vakuutusyhtiö on arvioinut Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden luokkaan 3 (lievää vaikeammat vammat) siten, että korvaus on 2.300 euroa.

Asiakkaan valitus

J.P. oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

J.P. vaatii edelleen pysyvän, tilapäisen ja kosmeettisen haitan korvauksia nostettavaksi. Pysyvästä haitasta J.P. vaatii maksettavaksi korvasta haittaluokan 7 mukaisena, tilapäisestä haitasta liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) yläkolmanneksen mukaan siten, että maksettava korvaus on 3.600 euroa ja kosmeettisesta haitasta normien luokan 2 mukaisena.

Vaatimuksensa tueksi hän viittaa häntä hoitaneiden lääkäreiden lausuntoihin ja etenkin 29.11.2013, 17.1.2014 lääkärinlausuntoihin sekä 7.1.2014 hoitoepikriisiin, joissa pysyvän haitan todetaan olevan vähintään luokkaa 7/10.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö antoi asiassa vastineen, jossa se viittaa antamiinsa päätöksiin ja katsoo maksettujen korvauksien olevan vakiintuneen korvauskäytännön mukaisia.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuksenottajana olevalla As Oy A:lla ei ollut asiassa kommentoitavaa.

Asiantuntijalausunto

Lautakunta on pyytänyt asiassa lausuntoa asiantuntijana käyttämältään kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, professori Harri Pihlajamäeltä.

Lausunnossaan asiantuntijalääkäri listaa käytettävissään olleet sairauskertomuskopiot ja muut lääkärin laatimat lääkärintodistukset sekä lausunnot.

Pihlajamäki toteaa, että viimeisin asiakirjoista ilmenevä tähystystoimenpide on tehty kyseiseen oikeaan polveen 17.2.2012. Toimenpidekertomuksen mukaan on polvilumpion nivelpinnalla rustopehmentymän (kondromalasia) kaltaista rustoepätasaisuutta, mutta ei irtoavaa rustoläppää. Polvilumpio-reisiluunivelessä reisiluun puolella tilanne mainitaan polvilumpion tilannetta vaikeammaksi, rusto on tästä läppämäisesti irtautunut. Toimenpiteen yhteydessä on poistettu tähystysinstrumentilla läppämäisesti irronnutta rustoa, jolloin rustonalainen luu on paljastunut noin 1,5 cm:n läpimittaiselta alueelta. Reisiluu-sääriluunivelessä on toimenpidekertomuksen 17.2.2012 mukaan sääriluun ulommalla puolella rusto ollut kauttaaltaan pehmentynyttä ja tässä on todettu kaksi läppämäistä rustoirtoamaa, jotka on poistettu tähystystoimenpiteessä. Polveen on tehty 17.2.2012 tähystyksen lisäksi myös avoleikkaustoimenpiteenä polvilumpion ulommalle puolelle tehdystä avauksesta sidekudosrakenteen avaus.

Lausunnon mukaan J.P:llä on epäilty polven kipuiluun liittyvän mahdollisesti myös säärihermon ihotuntosäikeiden vaurioita kyseisessä oikeassa polvessa (J.P:a hoitavan anestesiaerikoislääkärin lausunto Vakuutuslautakunnalle 13.1.2014). Sairauskertomusmerkinnän 18.9.2013 mukaan J.P:lle on tehty vasemman alaraajan ENMG-tutkimus, jossa ei mitään poikkeavaa tullut esiin. Polvesta on otettu röntgenkuvat 18.9.2013 ja sairauskertomusmerkinnän mukaan näissä ei ole tullut esiin mitään poikkeavaa.

Sairauskertomusmerkinnän 5.2.2013 mukaan J.P:n tilankuva on ollut ennallaan aikaisempaan verrattuna. Perusliikkumisen kuvataan onnistuvan varsin hyvin ilman apuvälineitä. Oikeassa polvessa ei ole ollut korostunutta nestemäärää ja polven liikerata on onnistunut 0-130 astetta. Polvessa ei ole ollut epävakaisuutta. Kyykkyyn mennessä polvet ovat koukistuneet lähes 90 asteeseen. Tilankuvauksen 18.9.2013 mukaan kävely sujuu, mutta hankalasti ontuen. Oikeassa polvessa on tuolloin todettu noin 20 asteen ojennusvaje ja taipuminen on tilankuvauksen mukaan onnistunut kankeasti 90 asteeseen. Oikeassa polvessa on ollut käsittelyarkuutta.

Tilankuvauksen 1.10.2013 mukaan polvessa on ollut ihotuntopuutosta sen ulommalla sivulla leikkausarven ympärillä. J.P:n kuvataan joutuvan aavistuksen ontumaan oikeaa alaraajaa. Polvessa ei ole ollut epävakaisuutta. Oikean polven ojennus mainitaan liikeradaltaan täydeksi, mutta koukistus on onnistunut hyvin varovasti, koska sen yhteydessä on tuntunut helposti kipua.

Tilankuvauksen 7.1.2014 mukaan J.P. on kävellyt siten, että paino oikeassa alaraajassa on enemmän ulkosyrjällä. Varvas- ja kantapääkävelyt ovat onnistuneet. Hoitava lääkäri on arvioinut kokonaistilanteeseen tuolloin liittyvän akuuttia välilevytyrätyyppistä alaselän oireilua. Sairauskertomusmerkinnässä ei kuvattu polven liikeradassa vajeita.

Pihlajamäki toteaa, että J.P:n tapauksessa oikean polven tapaturman 11.12.2009 jälkitilaan mahdollisesti liittyvää pysyvää haittaa arvioitaessa tulee sovellettavaksi vahinkotapahtuman sattuessa voimassa ollut sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama haittaluokitus.

Lausunnon mukaan ensisijaisesti tulevat sovellettavaksi yksityiskohtaisessa vammaluettelossa polven toimintaa koskevat kohdat. Kyseinen haittaluokitus määrittää haittaluokaksi 0 (nolla), jos polvi liikkuu 0-90 astetta. Haittaluokka on 3 (kolme), jos polvi liikkuu 10–60 astetta. Haittaluokka on 4 (neljä), kun polvi on jäykkä ja asento siinä on hyvä. Haittaluokka on 3 (kolme), kun polven ojennus on huomattavan heikko. Rento polvi kuuluu haittaluokkaan 2-4 (kaksi—neljä). Hyvin toimiva lonkan tai polven tekonivel vastaa haittaluokkaa 4 (neljä). Jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu erityisen kivulloisuuden, huonon amputaatiotyngän tai muun vastaavan syyn vuoksi enemmän toiminnanvajavuutta kuin siihen sen laadun vuoksi muuten kuuluisi, haittaluokkaa voidaan korottaa.

Pihlajamäen mukaan vertaamalla J.P:n tapauksessa edellä esitettyjä tuoreimpia käytettävissä olevia tilankuvauksia sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamaan haittaluokitukseen ei tässä tapauksessa vakuutuslaitoksen määrittämää haittaluokkaa 4 (neljä) korkeammalle ylletä, vaikka huomioidaan myös oikean polven tilanteeseen liittyvä kivulloisuus.

Alaraajat kokonaisuutena -arviointiperustetta käytetään vain, ellei yksityiskohtaiseen vammaluetteloon vertaamalla voida haitan suuruutta selvittää. Kyseisen alaraajat kokonaisuutena -periaatteen mukaan lievä toiminnanvajavuus vastaa haittaluokkaa 0-5 (nolla—viisi). Lievä toiminnanvajavuus on kyseessä, kun kävely on lievästiontuvaa, liikkuminen epätasaisella on lievästi rajoittunut. Keskivaikea toiminnanvajavuus vastaa haittaluokkaa 6-10 (kuusi—kymmenen). Keskivaikea toiminnanvajavuus on kyseessä, kun esiintyy ontumista, merkittävää liikerajoitusta, jatkuva kävely on vaikeaa tai hidasta, apuneuvo on tarpeen lyhyilläkin matkoilla.

Pihlajamäki toteaa, että tässä tapauksessa ensisijaisesti tulee sovellettavaksi edellä kuvattu yksityiskohtaiseen vammaluetteloon vertaaminen, mutta mikäli halutaan arvioida J.P:n tapauksessa pysyvää haittaa myös alaraajat kokonaisuutena -periaatetta käyttäen, ei myöskään tässä tapauksessa ylletä haittaluokkaa 4 (neljä) korkeammalle.

Korvaus kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta voidaan määrittää liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan.

Pihlajamäki toteaa, että vertaamalla vakuutetun tapauksessa esitettyjä sairauskertomustietoja sekä lääkärinlausuntoja liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa esitettyihin perusteisiin kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta maksettavaan korvaukseen ei tässä vakuutetun tapauksessa luokkaa 3 (kolme), lievää vaikeammat vammat, korkeammalle ylletä. Kyseisessä luokassa korvaus sijoittuu Pihlajamäen näkemyksen mukaan sen keskikolmannekseen.

Asiakkaan lisäkirjelmöinti

J.P. oli tyytymätön lautakunnan asiantuntijalääkärin lausuntoon ja toisti valituksessaan esittämänsä vaatimukset. Lisäksi hän esitti, että hänelle sattuneesta tapaturmasta aiheutunut pysyvä haitta tulisi arvioida 1.1.2010 voimaantulleen Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen perusteella aiemman päätöksen sijaan. J.P. toteaa vakuutusyhtiön soveltaneen uudempaa asetusta tähänkin asti.

Vakuutusyhtiön vastaus

Vastauksessaan yhtiö toteaa, että J.P:n mainitsemaa Sosiaali- ja terveysministeriön asetusta (1649/2009) sovelletaan 1.1.2010 ja sen jälkeen sattuneisiin vahinkoihin. J.P:n vahinko on sattunut ennen asetuksen voimaantuloa, joten tällöin tulee sovellettavaksi asetusta edeltänyt Sosiaali- ja terveysministeriön päätös

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen J.P:lle maksettujen haittakorvausten olevan vakiintuneen korvauskäytännön mukaisia.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tässä tapauksessa on riitaa siitä, onko J.P:lle jäänyt 11.12.2009 liukastumisvahingon seurauksena haittaluokan 4 (neljä) ylittävää pysyvää haittaa ja haittaluokan 1 (yksi) ylittävää pysyvää kosmeettista haittaa. Lisäksi tapauksessa on riitaa J.P:lle kivusta ja särystä maksetun korvauksen määrästä.

Lainkohdat

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista

2) ansionmenetyksestä

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta

4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2a §:n mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada, taikka jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleenkouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja näihin verrattavat muut seikat.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 1.1. mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistajana toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana ja joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Ratkaisu

Pysyvä haitta

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevasta selvityksen mukaan J.P:lle on sattunut 11.12.2009 vastuuvakuutuksesta korvattava henkilövahinko, jonka johdosta hänen oikeaan polveensa on jäänyt pysyvä haitta.

Sairauskertomusmerkinnän 5.2.2013 mukaan J.P:n perusliikkumisen kuvataan onnistuvan varsin hyvin ilman apuvälineitä. Oikeassa polvessa ei ole ollut korostunutta nestemäärää ja polven liikerata on onnistunut 0-130 astetta. Polvessa ei ole ollut epävakaisuutta. Kyykkyyn mennessä polvet ovat koukistuneet lähes 90 asteeseen. Tilankuvauksen 18.9.2013 mukaan kävely sujuu, mutta hankalasti ontuen. Oikeassa polvessa on tuolloin todettu noin 20 asteen ojennusvaje ja taipuminen on tilankuvauksen mukaan onnistunut kankeasti 90 asteeseen. Oikeassa polvessa on ollut käsittelyarkuutta.

E-lausunnossa 29.11.2013 todetaan J.P:n keskimääräisten kiputilojen olevan VAS-asteikollla 6/10 ja joskus jopa 10/10. Lausunnon mukaan anameesi, status ja aikaisemmat lausunnot viittaavat siihen, että J.P:llä on sekä rustovaurioon liittyvä ja siihen liittyvää rasituskipua ja turpoamista sekä nervus tibialiksen sensoristen säikeiden vaurioita. Toiminnanvajaudeksi edellä todetuilla perusteilla on arvioitu alaraajan osalta 7/10. Hoitavan lääkärin 13.1.2014 ja 17.1.2014 kuntoutusepikriisien mukaan polveen 2/2012 tehdyn operaation jälkeen polvi jäi vielä entistä kivuliaammaksi. Lausuntojen mukaan polvessa esiintyy ajoittain turpoamista ja polvi kipeytyy rasituksen myötä. J.P:llä on myös pistelevää kipua polven alueelta alaraajaan ja jalkapohjaan asti jatkuvana. Lausunnon mukaan J.P:llä on epäilty polven kipuiluun liittyvän mahdollisesti myös säärihermon ihotuntosäikeiden vaurioita kyseisessä oikeassa polvess. Polvivaivan kerrotaan rajoittavan istumista ja että J.P. pystyy kävelemään noin 2-3 kilometriä rauhallisesti käveltynä. Portaiden laskeutuminen ja ylösnousu kuvataan vaikeaksi. Myös yöuni jää kivun takia huonoksi. Lausunnon mukaan haittaluokka niin ikään oikean alaraajan osalta vähintään keskivaikea ja ainakin 7/10.

Vakuutusyhtiö toteaa, että ennen 1.1.2010 sattuneiden vahinkojen osalta haittaluokitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen (1012/1986). Vakuutusyhtiö on lopulta katsonut, että ottaen huomioon oikean polven jälkitilan, polven rustovaurion, ojennusvajauksen sekä erityisen kivuliaisuuden J.P:lle tapaturmasta 11.12.2009 jäänyt pysyvä haitta vastaa STM:n haittaluokituspäätöksen mukaista haittaluokkaa 4.

Vamman vahingonkärsijälle aiheuttamaa pysyvää vikaa ja haittaa arvioidessaan lautakunta on käyttänyt sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta. Lautakunta toteaa, että nyt voimassaolevaa STM:n asetusta tapaturmavakuutuslain 18a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta sovelletaan lähtökohtaisesti sen voimaantulon jälkeen sattuneisiin vahinkoihin. Luokitusta tulee haitan arvioinnissa soveltaa myös liikennevahinkolautakunnan ohjeiden mukaan. Liikennevahinkolautakunta vahvistaa kulloinkin voimassa olevan pysyvän haitan peruskorvaukset haittaluokittain.

Haittaa arvioitaessa otetaan huomioon ainoastaan sairauden, vamman ja toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita kuten ammattia. Toimintakykyä verrataan samanikäisen terveen henkilön toimintakykyyn. Haittaluokituksen 1 §:ssä todetaan, että haittaluokka määritetään etsimällä 3 §:n mukaisesta haittaluokkataulukosta sairautta tai vammaa tarkoin tai läheisesti vastaava tai siihen verrattava nimike. Jos sairauden tai vamman laajuuden tai erityisen laadun vuoksi tällaista nimikettä ei voida soveltaa, käytetään yleisempää nimikettä (esimerkiksi yläraaja kokonaisuutena tai yleinen toiminnanvajavuus).

STM:n päätöksen mukaan haittaluokka on 0 (nolla), jos polvi liikkuu 0-90 astetta. Haittaluokka on 3 (kolme), jos polvi liikkuu 10–60 astetta. Haittaluokka on 4 (neljä), kun polvi on jäykkä ja asento siinä on hyvä. Haittaluokka on 3 (kolme), kun polven ojennus on huomattavan heikko. Rento polvi kuuluu haittaluokkaan 2-4 (kaksi—neljä). Hyvin toimiva lonkan tai polven tekonivel vastaa haittaluokkaa 4 (neljä). Jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu erityisen kivulloisuuden, huonon amputaatiotyngän tai muun vastaavan syyn vuoksi enemmän toiminnanvajavuutta kuin siihen sen laadun vuoksi muuten kuuluisi, haittaluokkaa voidaan korottaa.

Alaraajat kokonaisuutena -arviointiperustetta käytetään, ellei yksityiskohtaiseen vammaluetteloon vertaamalla voida haitan suuruutta selvittää. Kyseisen alaraajat kokonaisuutena -periaatteen mukaan lievä toiminnanvajavuus vastaa haittaluokkaa 0-5 (nolla—viisi). Lievä toiminnanvajavuus on kyseessä, kun kävely on lievästiontuvaa, liikkuminen epätasaisella on lievästi rajoittunut. Keskivaikea toiminnanvajavuus vastaa haittaluokkaa 6-10 (kuusi—kymmenen). Keskivaikea toiminnanvajavuus on kyseessä, kun esiintyy ontumista, merkittävää liikerajoitusta, jatkuva kävely on vaikeaa tai hidasta, apuneuvo on tarpeen lyhyilläkin matkoilla.

Pysyvän haitan arvioimiseksi Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiantuntijalausuntoa haitan määrästä kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, professori Harri Pihlajamäeltä. Lausunnossaan Pihlajamäki käy läpi käytettävissään olevan lääketieteellisen aineiston ja toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa ensisijaisesti tulee sovellettavaksi yksityiskohtaiseen vammaluetteloon vertaaminen, jonka perusteella haittaluokkaa 4 (neljä) korkeammalle ylletä. Lausunnon mukaan haittaluokkaan 4 sisältyy myös lääkärinlausunnoista ilmenevä oikean polven erityinen kivulloisuus. Pihlajamäki toteaa kuitenkin, että mikäli pysyvää haittaa arvioidaan J.P:n tapauksessa myös alaraajat kokonaisuutena periaatetta käyttäen, ei myöskään tässä tapauksessa ylletä haittaluokkaa 4 (neljä) korkeammalle.

Käytettävissään olevan lääketieteellisen selvityksen sekä hankkimansa asiantuntijalausunnon perusteella lautakunta katsoo J.P:lle jääneen pysyvän haitan kuuluvan STM:n vahinkohetkellä voimassa olleen haittaluokituspäätöksen mukaiseen haittaluokkaan 4. Näin ollen lautakunta pitää J.P:lle maksettua pysyvän haitan korvausta vakiintuneen korvauskäytännön mukaisena.

Tilapäinen haitta

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Henkilövahingon laatu ja vaikeusaste ovat ensisijaiset korvauksen määräämisen perusteet. Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, millaisena vamma tai sairaus ilmenee. Henkilövahingon vaikeusasteella puolestaan tarkoitetaan sinänsä samanlaatuisten vammojen ja sairauksien keskinäisiä eroavuuksia. Esimerkiksi pirstaleisuuden vuoksi tavanomaista vaikea-asteisemman luunmurtuman aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta voidaan määrätä suurempi korvaus kuin samankaltaisen tyyppimurtuman perusteella yleensä.

Henkilövahingon edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika antavat hallituksen esityksen mukaan viitteen siitä, minkä laatuisesta ja kuinka vaikea-asteisesta henkilövahingosta on kysymys. Samanlaatuinenkin vamma tai sairaus saattaa kuitenkin vahinkoa kärsineen yksilöllisistä ominaisuuksista tai muista olosuhteista johtuen aiheuttaa erilaista hoidon tarvetta. Korvauksen määrässä voitaisiin ottaa korottavana tekijänä huomioon esimerkiksi se, että vamma on yksittäistapauksessa edellyttänyt pidempiaikaista sairaalahoitoa tai useampia leikkauksia kuin vastaava vamma yleensä vaatii.

Tilapäisen haitan kestoajalla tarkoitetaan aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kunnes siitä ei enää aiheudu vahinkoa kärsineelle kipua ja särkyä tai muuta tilapäistä haittaa. Haitan kestoaika riippuu yleensä henkilövahingon laadusta ja vaikeusasteesta. Samanlaatuisen vamman paraneminen saattaa kuitenkin eri henkilöillä kestää eripituisen ajan. Tämä voi johtua esimerkiksi vammaan tai sen hoitoon liittyvistä komplikaatioista. Korvauksen määrässä voidaan tämän vuoksi ottaa korottavana tai alentavana tekijänä huomioon se, että vammasta on aiheutunut tilapäistä haittaa tavallista pidemmän tai lyhyemmän ajan. Tilapäisen haitan tavallista pidempi kestoaika pitää kuitenkin olla todettavissa objektiivisin perustein.

Arvioidessaan vamman vahingonkärsijälle aiheuttamaa kipua ja särkyä ja muuta tilapäistä haittaa lautakunta on käyttänyt apunaan liikennevahinkolautakunnan antamia normeja ja ohjeita sekä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia, joita yleisesti sovelletaan vahingonkorvauskäytännössä. Kyseisiä normeja ja suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene.

Lautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan J.P. sai vastuuvakuutuksesta korvattavassa vahinkotapahtumassa rustovaurion ja sisemmän nivelkierukan repeämän, jonka johdosta polvi tähystettiin 10.3.2010 ja uudelleen 13.10.2011. Polvi päädyttiin operoimaan vielä 17.12.2012. Polveen jäi kuitenkin jatkuva hermosärky, mutta ENMG tutkimuksessa 18.9.2013 ei ollut normaalista poikkeavia löydöksiä. J.P:llä on kuitenkin edelleen kipuja ja liikerajoituksia ja vahingosta on jäänyt hänelle pysyvä haitta.

Vakuutusyhtiö on korvannut J.P:lle tilapäisestä haitasta yhteensä 2.300 euroa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) keskikolmanneksen mukaisesti. J.P. on vaatinut korvausta yhteensä 3.600 euroa maksettavaksi luokan 3 yläkolmanneksen mukaisena.

Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan lievää vaikeampia vammoja ovat muiden ohella pitkien luiden murtuma tai murtumat, jotka voivat vaatia myös leikkaushoitoa, mutta paranevat oletetussa ajassa, vaikea sijoiltaanmeno, jossa on nivelsiderepeämiä ja josta jää pysyvää haittaa, kasvoluiden yksittäis- tai monimurtumat, sormen menetys, kylkiluiden monimurtumat ja veririnta, johon ei liity keuhkovammaa eikä hengitystoiminnan pitkäaikaista vajausta, leikkaushoitoa vaatinut komplikaatioitta parantunut vatsaontelon elinten vamma, lievä aivovamma, kaularangan retkahdusvamma, johon liittyy useita kuukausia jatkunut toiminnallinen haitta, silmävamma, josta on seurauksena toisen silmän näkökyvyn pysyvä heikentyminen 0,1 tasolle (toinen silmä terve), 6 tai useamman hampaan menetys.

Lievää vaikeammille vammoille on ominaista, että niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa, niihin tai niiden hoitoon ei liity komplikaatioita, niiden jatkohoidossa ei tarvita korjausleikkauksia, niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1-3 viikkoa, toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3-7 kuukaudessa ja niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Myös tilapäisen haitan osalta lautakunta on pyytänyt asiantuntijalausuntoa professori Pihlajamäeltä, joka on katsonut J.P:n tapauksessa vertaamalla esitettyjä lääketieteellisiä selvityksiä edellä selostettuun liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa esitettyihin perusteisiin, ei tapauksessa ylletä luokan 3 keskikolmannesta korkeammalle.

Edellä selostetuin perustein sekä hankkimansa asiantuntijalausunnon perusteella Vakuutuslautakunta pitää J.P:lle suoritettua korvausta tilapäisestä haitasta vakiintuneen korvauskäytännön mukaisena.

Kosmeettinen haitta

Vakuutusyhtiö on arvioinut lausunnonpyytäjälle jääneen pysyvän kosmeettisen haitan kuuluvan liikennevahinkolautakunnan normien mukaiseen haittaluokkaan 1, lievä kosmeettinen haitta. Korvauksen perusmääräksi vakuutusyhtiö on katsonut 1.500 euroa, josta on suoritettu korvausta vahingonkärsineen ikä huomioiden 1.252 euroa.

Arvioidessaan henkilövahingosta vahingonkärsijälle jäänyttä pysyvää kosmeettista haittaa lautakunta on käyttänyt apunaan liikennevahinkolautakunnan antamia normeja ja ohjeita, joita yleisesti sovelletaan vahingonkorvauskäytännössä. Lautakunnan käsityksen mukaan kyseisiä normeja voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene

Liikennevahinkolautakunnan normien mukaan haittaluokkaan 1, lievä kosmeettinen haitta, kuuluvat mm. rumentava vartalon arpi, joka on kapea ja pehmeä eikä väriltään voimakkaasti ihosta poikkeava sekä rumentava muu arpi, joka sijaintinsa johdosta (kuten raajan sisäsivulla) on yleensä ainakin osin piilossa eikä laajuuden, kiristyksen tms. johdosta ole huomiota herättävä.

Vakuutuslautakunnalla ei ole ollut käytettävissään valokuvaa J.P:n alaraajan arvesta. Kirjallisen selvityksen mukaan kyseinen arpi sijaitsee oikean polven ulkosyrjällä ja on noin 15 cm pitkä. Lisäksi molemmin puolen polvea on pyöreät pienemmät arvet.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo lausunnonpyytäjälle jääneen pysyvän kosmeettisen haitan kuuluvan liikennevahinkolautakunnan normien mukaiseen vammaluokkaan 1, lievä kosmeettinen haitta. Vakuutusyhtiön tältä osin maksama korvaus on vakiintuneen korvauskäytännön mukainen eikä lautakunta suosita lisäkorvausta.

Ratkaisu

Edellä selostetuin perustein sekä käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena, eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Norros, puheenjohtaja
Hanén, sihteeri

Jäsenet:
Eskuri
Karimäki
Korpiola
Rusanen