Tapahtumatiedot

Eläinlääkärinkertomuksen mukaan vakuutuksenottajan hevosen (s. 6/2011) vasen etujalka oli kääntynyt nilkan kohdalta kevään 2012 aikana. Vasemman etujalan sääriluu oli polvesta alas ulkoneva. Vuohisnivel oli pallomainen, ja se taipui ulospäin. Vuohinen oli jäykkä. Se ei taipunut kunnolla ja ilman kipua. Hevonen ontui käynnissä. Röntgen-kuvien perusteella vuohisnivelen mediaalinen kannatinpinta oli romahtanut ja painunut kasaan. Kuvissa oli havaittavissa vakavia nivelrikkomuutoksia ja sääriluun alapäässä oli luutulehdusta. Hevosen oikeassa etujalassa oli sääriluussa paksuuntumaa, joka oli tapaturmaperäistä.

Hoitavan eläinlääkärin mukaan ennuste hevosen tervehtymiselle oli olematon. Painon lisääntyessä ongelma pahenee ja joudutaan pakkolopetukseen. Vamman alkuperästä ei eläinlääkärin mukaan ollut havaintoa, mutta tapaturmaa ei voida poissulkea. Kysymyksessä oli pihatossa ollut hevonen.

Hevonen lopetettiin 5.6.2012, ja vakuutuksenottaja haki korvausta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö korvasi hoitokuluja mutta eväsi henkivakuutuskorvauksen.

Yhtiö toteaa, että hevonen lopetettiin vasemman etujalan vuohisnivelalueen vamman vuoksi. Vuohinen oli kääntynyt kevään aikana ja vamma aiheutti ontuman. Vakuutusyhtiön asiantuntijaeläinlääkärin mukaan vääntyneistä jalka-asennoista päätellen kyse on jo pidempään olleesta vaivasta. Vuohisnivelessä rustonalaisessa luussa olevat laajat haurastumat voivat liittyä luuston kasvuaikaiseen luutumishäiriöön, niveltulehdukseen tms. On myös mahdollista, että muutoksen kehittymisen taustalla olisi tapaturmainen vamma. Kyseisessä tilanteessa anamneesin mukaan on todettu vähitellen kehittynyt vasemman etujalan vuohisen kääntyminen ilman, että esimerkiksi heti vamman syntyhetkellä olisi turvauduttu välittömään eläinlääkärin apuun.

Vakuutuksesta korvataan hevosen vakuutusmäärä, kun hevonen on vahingoittunut tapaturmaisesti niin pahoin, että se on asianmukaisesta hoidosta huo­limatta eläinlääketieteellisen kokemuksen mukaan lopetettava välittömästi tapaturman yhteydessä. Yhtiö katsoo, että tällä hevosella ei ole todettu sellaista tapaturmaista vammaa, jonka vuoksi hevosen lopetus olisi ollut välttämätön välittömästi tapaturman yhteydessä, vaan löydös oli kehittynyt hevoselle kevään aikana. Oikeassa sääressä oli paksuuntumaa, jonka vakavuuteen hoitava eläinlääkäri ei ole ottanut kantaa. Kyseessä ei röntgenkuvien perusteella kuitenkaan ollut kovin vakava vamma, kuten esimerkiksi akuutti tapaturmainen luunmurtuma.

Vakuutus ei korvaa lopetusta, kun sen syynä on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa ontumaa tai muuta liikehäiriötä taikka vamma jänteissä, nivelissä, nivelsiteissä tai muissa siderakenteissa. Se ei korvaa lopetusta, kun syynä on luunmurtuma tai säröytymä, jossa on merkkejä aikaisemmasta heikkenemisestä, luustosairaudesta tai nivelrikkomuutoksista tai kasvuhäiriö. Tämä hevonen lopetettiin ontumaa aiheuttaneen nivelalueen vamman tai sairauden vuoksi. Ehtojen mukaan vakuutus ei korvaa ontumaa ai­heuttavan nivelperäisen oireen aiheuttamaa lopetusta, vaikka hevonen lopetettaisiin eläinsuojelullisista syistä. Vakuutusehtojen perusteella nivelvamman laadulla tai syntytavalla ei ole merkitystä.

Valitus

Vakuutuksenottajan mukaan hevonen oli loukannut oikean etujalan sääriluun pihatossa metalliseen heinähäkkiin keväällä 2012. Hoitava eläinlääkäri on maininnut vamman olevan tapaturmaperäinen, ja se näkyy röntgenkuvista. Tapaturman jälkeen hevosen vasen etujalka alkoi oireilla. Hoitavan eläinlääkärin lausunnon perusteella vasemman etujalan vammojen yhteyttä tapahtuneeseen tapaturmaan ei voida poissulkea. Hän piti lausunnossa mainittuja muutoksia hyvin ilmeisinä vammasta aiheutuneina muutoksina. Hän on lisäksi pitänyt oikean säären vammaa vakavana. A:n mukaan hän keskusteli hoitavan eläinlääkärin kanssa puhelimitse 2.7.2012. Eläinlääkäri korosti, että kyseessä on pihatossa ollut varsa, jota ei ollut rasitettu valmentamalla. Kyseinen vamma vasemmassa jalassa ei ole tullut rasittamalla, vaikka se aiheutti ontumaa.

Vakuutuksesta tulee korvata koko vakuutusmäärä, koska hevonen on sairastunut niin vaikeasti, että se oli eläinlääketieteellisen kokemuksen mukaan välttämättä lopetettava. Tämä ilmenee hoitavan eläinlääkärin lausunnosta. Oikean etujalan vammautuminen aiheutti koko vasemman säären vääntymisen vähitellen ja sen seurauksena myös vasempaan vuohisniveleen tuli vakavat vammat. Asianmukaisesta hoidosta huolimatta hevonen oli lopetettava. Ontuman alkuperäinen syy ei ole nivelperäinen, vaan tapaturman aiheuttama sairastuminen. Kyseessä oli 1-vuotias varsa.

Vakuutuksenottaja katsoo lisäksi, että vakuutusyhtiön perustelut ovat ristiriitaiset. Ei ole mahdollista hoitaa hevosta asianmukaisesti ja samalla lopettaa välittömästi tapaturman yhteydessä. Jos tarkoituksena on korvata vain ne tapaturmat, joissa hevonen lopetetaan välittömästi tapaturman yhteydessä, ja sille annetaan vain ensiapuhoito, tämän tulisi ilmetä ehdoista.  Kaikki tapaturmat eivät ole sellaisia, että hevonen olisi pakkolopetettava tapahtumapaikalla. Tällaista ei edellytetä vakuutusehtojen tapaturman määrittelyssä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutuksenottajan reklamaation perusteella varsa alkoi ontua tapaturman seurauksena. Vakuutusyhtiöllä ei ole tiedossaan, että hevosta olisi tutkittu kiinnijäämisen aiheuttamien vammojen vuoksi keväällä 2012. Vaikka hevonen olisi kuvatuin tavoin jäänyt kiinni heinähäkkiin, hevosen lopetus ei ole ollut välttämätöntä välittömästi tapaturman yhteydessä, vaan hevosen jalka-asennon vääntyminen ja muutokset ovat syntyneet vähitellen. Välittömästi kerrotun vahinkotapahtuman jälkeen hevosen tila ei ole myöskään ollut niin vakava, että eläinlääkärin apuun olisi turvauduttu. Hevosen jalkaan kehittyneiden muutosten tapaturmaperäisyyttä ei ole voitu poissulkea, mutta on myös mahdollista, että vuohisnivelen alueella todetut laajat haurastumat voivat liittyä esimerkiksi luuston kasvuaikaiseen luutumishäiriöön tai niveltulehdukseen.

Vakuutusyhtiö viittaa ontumasta ym. johtuvaa lopettamista koskevaan rajoitusehtoon. Ehtojen mukaan ontumaa aiheuttavan nivelvamman tai -muutosten laadulla tai syntytavalla ei ole merkitystä (tapaturmaperäinen / rasitusperäinen). Usein nivelmuutosten alkuperää onkin mahdoton pitävästi yksilöidä.

Tämä hevonen lopetettiin, koska sillä oli todettu ontumaa aiheuttava vasemman etujalan ulospäin kääntynyt jalka-asento, joka johtui romahtaneesta ja kasaan painuneesta vuohisen mediaalialueen kannatinpinnasta ja vuohisnivelen alueen vakavista nivelrikkomuutoksista sekä luutulehduksesta sääriluun alapäässä. Kyseessä olivat pidemmällä aikavälillä kehittyneet muutokset. Hevosen lopetukseen johtanut syy on siten ollut ontumaa tai liikuntahäiriötä aiheuttava nivelalueen sairaus tai vamma, joka ei kuulu vakuutuksesta korvattavaksi, vaikka hevosen lopetus olisi eläinlääkärin suosituksesta välttämätöntä.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien hevosen perushenkivakuutuksen ehtojen kohdan 2.1 mukaan vakuutuksesta korvataan koko vakuutusmäärä ilman omavastuuta, kun hevonen on vakuutuksen voimassaoloaikana mm.:

• sairastunut niin vaikeasti, että se on asiamukaisesta hoidosta huolimatta eläinlääketieteellisen kokemuksen mukaan välttämättä lopetettava tai
• vahingoittunut tapaturmaisesti niin pahoin, että se on asiamukaisesta hoidosta huolimatta eläinlääketieteellisen kokemuksen mukaan lopetettava välittömästi ta­paturman yhteydessä

Korvauksen edellytyksenä on, että hevonen on sairastunut tai loukkaantunut niin pa­hoin, ettei sitä jatkuvasta hoidosta huolimatta voida enää pitää elossa.

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata kuolemaa tai lopetusta, kun sen syynä on mm.:

• liikuntaelinten sairaudet tai vammat, jotka aiheuttavat ontumaa tai muuta liikuntahäiriö­itä
• vammat jänteissä, nivelissä, nivelsiteissä tai muissa siderakenteissa
• luunmurtumat ja säröytymät, jossa on merkkejä aikaisemmasta heikkenemisestä, luustosairaudesta tai nivelrikkomuutoksista
• kasvuhäiriöt

Ehtokohdassa mainitut rajoitukset ovat voimassa myös, mikäli hevonen joudutaan lopettamaan eläinsuojelullisista syistä.

Ratkaisu

Asiassa on riitaa hevosen henkivakuutuskorvauksen maksamisesta. Vakuutusehtojen mukaan korvauksen maksaminen edellyttää toisaalta ehtojen 2.1 mukaista vakavaa tapaturmaa tai sairastumista, toisaalta sitä, että kyse ei ole vakuutuksen rajoitusehtojen kohdassa 2.2 kuvatusta tilanteesta.

Hevosen lopettamiseen johtaneiden etujalkojen vammojen ja sairauksien syntytapa jää epäselväksi. Vakuutuksenottajan kuvaaman pihatossa sattuneen tapaturman osalta lautakunta toteaa kuitenkin, että esitetyn selvityksen mukaan hevosta ei ollut tarpeen lopettaa välittömästi tuossa yhteydessä, eikä kyse siten ole ollut ehtojen kohdassa 2.1 määritellystä vakavasta tapaturmasta.

Ratkaisevana lautakunta pitää tapauksessa sitä, että hevosen lopettamisen syynä ovat olleet sellaiset etujalkojen sairaudet ja vammat, jotka ovat aiheuttaneet ontumaa. Tällöin vakuutusyhtiöllä on ehtojen kohdan 2.2 perusteella oikeus kieltäytyä korvaamasta hevosen lopettamista, vaikka lopettaminen onkin ollut eläinsuojelullisesti välttämätöntä.

Näiden syiden vuoksi lautakunta ei suosita korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA