Haku

VKL 418/15

Tulosta

Asianumero: VKL 418/15 (2016)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 13.04.2016

Käytöstä poistetun lavuaarin poistoputken vuoto. Pesutilojen rakenteiden asianmukaisuus. Vahingon äkillisyys ja ennalta arvaamattomuus. Vedeneristys. Vahingon tapahtuma-aika.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan 1974 rakennetun omakotitalon WC:ssä 14.3.2015 todetun vuotovahingon yhteydessä oli havaittu, että vuonna 2013 käyttövesiputkiston uusimisen yhteydessä käytöstä poistetun lavuaarin poistoputki oli vuotanut valesokkeliin. Vahinkopäiväksi on vahinkoilmoitukseen merkitty 1.1.2013. Vakuutus on ollut tässä yhtiössä voimassa 1.7.2002 – 29.4.2013.

Vakuutusyhtiö on 25.6.2015 antamassaan korvauspäätöksessä evännyt korvauksen. Saatujen selvitysten perusteella ei ollut havaittu vakuutusehtojen mukaista äkillistä ja ennalta arvaamatonta vakuutustapahtumaa.

Vakuutuksenottajan uudelleenkäsittelypyynnön johdosta vakuutusyhtiö on 14.7.2015 antamassaan päätöksessä ilmoittanut, ettei se muuta korvauspäätöstä. Perustelujen mukaan kotivakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu lahoamisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä tai puutteellisten tai puuttuvien vedeneristysten kautta rakenteisiin päässeen veden aiheuttamana. Vahinkoa ei myöskään pidetty äkillisenä ja ennalta arvaamattomana, koska vesi on päässyt kastelemaan rakenteita viemäriputken tiivisteiden tai liitosten löystymisestä tai rakenteiden epätiiviistä tai puutteellisesta vedeneristyksestä johtuen.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja pyytää, että vakuutuslautakunta käsittelee uudestaan vakuutusyhtiön kielteisen päätöksen vahinkoon. Hänen mielestään vakuutukset otetaan sitä varten, että ne korvaavat vahingot, joita ei itse ole voinut havaita eikä niitä itse aiheuttanut. Vuotoa ei ole voitu havaita, koska putkisto on ollut valun sisällä. Tapaus on ollut äkillinen. Vahingon hylkäämisessä ei voida vedota puutteellisiin vedeneristyksiin eikä käytettyihin materiaaleihin koska kaikissa kohteissa on noudatettu sen aikaisia rakennusohjeita niin työn kuin materiaalien osalta.

Asuinrakennus on rakennettu 1974 noudattaen sen aikaisia rakennusohjeita. Vuonna 1990 tehtiin pesuhuoneen ja saunan saneeraus uusimalla saunan puuosat ja laatoittamalla pesuhuoneen lattia ja seinät noudattaen sen aikaisia rakennusohjeita. Saneerausvaiheessa uusittiin laatoituksen alle tuleva materiaali. Purun yhteydessä ei rakenteissa ollut havaittu kosteusvaurioita.

Vakuutuksenottajan näkemyksen mukaan kosteusvaurion on aiheuttanut pesualtaan lavuaariputken vuotaminen. Kyseinen lavuaari putki on piikattu esiin ja havaittu putken liitoskohdan vuoto, joka on aiheuttanut rakenteisiin kosteusvaurion. Lavuaari on poistettu käytöstä vuonna 2013 tehdyn käyttövesiputkiston uusimisen yhteydessä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole osoitettu pesutilojen tai näiden viereisten tilojen kosteusvaurioiden kokonaan tai osittain aiheutuneen vakuutuksen voimassa ollessa, eli 1.7.2002 – 29.4.2013, sattuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Apukeittiön ja eteisen osalta vahingot ovat aiheutuneet WC-säiliön rikkoutumisesta, joiden osalta korvausta on haettu vahinkohetkellä voimassa olleesta toisen vakuutusyhtiön vakuutuksesta.

Asiassa on jäänyt selvittämättä, milloin kosteusvauriot ovat alkaneet ja mikä on eri kosteudenlähteiden osuus vaurioihin. Tämä on vakuutusyhtiön mielestä vuotovahinkojen kohdalla verrattain yleistä, ja näissä tilanteissa ratkaisu on perustettava todennäköisimpiin tapahtumankulkuihin.

Vastineessaan vakuutusyhtiö selostaa korvauspäätösten tekoon ja tehtyihin vahinkotarkastuksiin sekä vakuutuksenottajan uusintakäsittelypyyntöön liittyviä vaiheita.

Vakuutusyhtiö viittaa myös siihen, että rakennusmääräysten mukaan pesutilat tulisi rakentaa ja eristää niin, ettei pesutiloissa oleva vesi pääse kastelemaan pesutilan ulkopuolisia rakenteita. Rakentamismääräysten mukaan lattiassa ja seinissä suihkun vaikutusalueella on pitänyt olla vedeneristys. Silloin, kun pesuhuoneen rakenteet on vedeneristetty asianmukaisesti, roiske- tai muut vedet eivät aiheuta kosteusvaurioita rakenteisiin tai ympäröiviin tiloihin.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

- 17.3.2015 tehdystä tarkastuksesta laadittu, 18.3.2015 päivätty tarkastusraportti

- 20.4.2015 suoritetusta kartoituksesta laadittu, 5.5.2015 päivätty vahinkokartoitusraportti

- raportteihin sisältyvät valokuvat ja kaaviot

- vahinkotarkastajan sähköpostit kesäkuulta 2015 ja lokakuulta 2015 jälkimmäiseen liitettyine valokuvineen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Onko asiassa osoitettu kosteusvahingon aiheutuneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen voimassaoloaikana? Onko kyse vedeneristyksen puuttumisesta tai puutteellisuudesta?

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutuksen (5030/10) kohdan 5.1.1 (Laaja turvataso) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Kohdan 5.2.3 (Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset, Vähitellen tapahtunut vahinko) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on välittömästi aiheutunut vakuutetulle omaisuudelle kulumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, routimisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Kohdan 5.2.4 (Kosteuden ja kondenssiveden aiheuttamat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kosteudesta tai kondenssivedestä.

Kohdan 5.2.7 (Rakennusvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa

- joka on aiheutunut rakennukselle sen rikkouduttua suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheen johdosta

- jonka aiheuttaa lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai lattiakaivon ja lattian vedeneristeen tai korokerenkaan putkiläpivientien kautta rakenteisiin vuotanut neste

- jos kosteus on tunkeutunut rakenteisiin puuttuvista tai puutteellisista vedeneristyksistä johtuen.

Asian arviointi

Asiakirjoista ilmenee seuraavaa:

1. Vakuutuksenottaja on kertonut, että vuonna 1990 tehdyssä saneerauksessa oli uusittu laatoituksen alle tuleva materiaali, eikä purun yhteydessä ollut havaittu rakenteissa kosteusvaurioita. Tuolloin oli asennettu suihkukaappi ja –allas, eikä suihkuvesillä vakuutuksenottajan mielestä ollut vaikutusta vesivahinkoon. Vahingot tarkastaneen asiantuntijan mukaan alajuoksuja ei ollut vuoden 1990 remontin yhteydessä edes tarkastettu, koska alajuoksut olivat alkuperäiset. Tarkastajan mukaan lattiakallistukset eivät todennäköisesti olleet riittäviä, koska suihkukaapista ja –altaasta oli johdettu putki lattiapintaa pitkin.

2. Rakenteiden purkamisen yhteydessä on havaittu, että osassa alajuoksuista oli kuivalahoa ja osa niistä oli myös märkiä. Yksi syy kyseisiin vaurioihin ovat olleet roiskevedet, eli pesuhuoneen rakenteiden vuotaminen. Vesi on päässyt valumaan alapohjaan vanhojen putkien epätiiviiden läpivientitulppien kautta jo ennen vuoden 1990 remonttia.

3. Vuonna 2013 rakennuksen käyttövesiputket oli uusittu. Käsienpesuallas oli siinä yhteydessä poistettu käytöstä. Putkimies oli laittanut altaan viemärin alkupäähän muovilaipan ja lattiakaivoon putken päähän tulpan, joka ei ollut tiivis. Kohteen remontoineelta henkilöltä saadun tiedon mukaan käsienpesualtaalta lattiakaivoon tuleva putki on lävistänyt korokerenkaan tähän tehdyn reiän kautta, jota reikää oli jotenkin yritetty tiivistää.

4. Vahinkotarkastuksessa on todettu, että viemäriputket olivat ehjät, mutta viemäriputkien liitokset olivat löysiä. Vesi oli sen vuoksi päässyt valumaan epätiiviiden tiivisteiden ja viemäriputkien välistä rakenteeseen.

5. Tarkastajan mukaan ei voida tietää, milloin mahdollinen vuoto on alkanut, mutta vettä on hänen mukaansa täytynyt vuotaa myös käyttämättömän viemärin aikana vuoden 2013 jälkeen. On myös mahdollista, että epätiiviin tulppauksen kautta on voinut päästä vettä lattiakaivosta viemäriputkeen, etenkin jos lattiakaivo on vetänyt huonosti tai tulvinut.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutetussa rakennuksessa on ollut useita kosteuden lähteitä. Tässä asiassa on kyse pesualtaan vuonna 2013 käytöstä poistetun lavuaariputken liitoskohdan vuotamisesta.

Lavuaariputken osalta vuotoa on selvityksen mukaan voinut olla myös putken ja lattiakaivon epätiiviistä läpivientikohdasta. Tästä aiheutunut vahinko ei ole rajoitusehtojen kohdan 5.2.7 perusteella korvattava.

Vakuutuslautakunta katsoo, että epäselväksi on jäänyt, miksi ja milloin lavuaariputken liitoskohdat ovat vuotaneet. Toisaalta muut todetut kosteuden lähteet huomioon ottaen asiassa on jäänyt osoittamatta, että lavuaariputken liitoskohtien vuotamisella olisi ollut vaikutusta maaliskuussa 2015 havaitun kokonaisvahingon suuruuden kannalta.

Lopputulos

Lautakunta katsoo, että asiassa jää osoittamatta, että rakenteiden kastuminen johtuisi korvaukseen oikeuttavasta tapahtumasta. Tämän vuoksi lautakunta ei suosita asiassa korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Pellikka

 

Jäsenet:

Rantala

Sario

Siirala

Uimonen

Tulosta