Haku

VKL 415/13

Tulosta

Asianumero: VKL 415/13 (2015)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 27.02.2015

Johtuiko hevosen ontuminen virheellisesti suoritetusta kengityksestä? Tuottamus. Syy-yhteys. Toiminnan vastuuvakuutus.

Tapahtumatiedot

Vahingonkärsijä A:n omistaman hevosen etukaviot ovat epäsymmetriset. A:n mukaan tähän mennessä vaivaa on hoidettu kengityksellä siten, että hevosen etukavioista on pyritty tekemään mahdollisimman samanlaiset ja näin hevonen on pysynyt terveenä.

22.2.2013 kengittäjä Y kengitti hevosen ja A kertoo myös maininneensa hänelle siitä, että kavioista on aina yritetty tehdä mahdollisimman samanlaiset. A:n mukaan Y oli todennut, ettei niistä koskaan saada täysin samanlaisia. Kengityksen jälkeen hevonen ontui selvästi. Maanantaina 4.3.2013 hevonen vietiin hevossairaalaan jossa eläinlääkäri kiinnitti huomiota kavioiden epäsymmetriaan. Eläinlääkärin mukaan kavioiden kengityksellä lisätty epäsymmetria on tuonut ontuman esiin. Hevosen jalka lääkittiin, mutta ei kuitenkaan parantunut vaan pysyi ennallaan.

A:n näkemyksen mukaan hevosen ontuminen johtui Y:n virheellisesti suorittamasta kengityksestä ja hän haki hevosen hoitokuluista korvausta kengittäjän vastuuvakuutuksesta. Y ja tämän vastuuvakuutusyhtiö katsovat, ettei Y:n tarjoamassa kengityspalvelussa ole ollut virhettä eikä vahinkoa voida näin ollen korvata. Vakuutusyhtiö katsoo, että erilaiset rakennepoikkeamat aiheuttavat aina hevoselle normaalia suuremman riskin altistua erilaisille rasitusperäisille ontumavioille, eikä hevosen rakenteesta ja luustomuutoksista johtuvia ontumavikoja ja niistä aiheutuvia kustannuksia voida siirtää kengityssepän vastuulle.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassa ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A katsoo edelleen hevosen ontuman johtuneen virheellisesti suoritetusta kengityksestä. A kertoo, että Y oli kengityksen jälkeen todennut muun muassa, ettei kavioista ole mahdollista saada täysin symmetrisiä. Heti kengityksen jälkeen hevonen kuitenkin ontui selvästi, josta A myös ilmoitti Y:lle sekä varasi hevoselle ajan eläinsairaalaan. Y kävi tarkastamassa hevosen uudestaan, muttei katsonut työtään virheelliseksi.

Näkemyksensä tueksi A viittaa hevosta hoitaneen eläinlääkärin sähköpostivastaukseen siitä, että Y:n suorittaman kengityksen jälkeen kavioiden epäsymmetria on lisääntynyt, mikä on tuonut ontuman esille. Myös sairauskengityksen tehneen kengittäjä A.V:n näkemykseen mukaan kengitys oli aiemmin tehty virheellisesti.

Lisäkirjelmässään A painottaa vielä, että Y on pyrkinyt suurentamaan kavioiden kulmausten epäsymmetriaa tahallisesti. Näkemyksensä tueksi A viittaa toimittamiinsa röntgenkuviin. Hän toteaa, että oikeanlaisen kengityksen jälkeen hevonen ei ole ontunut päivääkään ja sillä on myös pystytty kilpailemaan normaalisti.

Edellä mainituin perustein A vaatii edelleen hevosen hoitokuluja sekä muita hevosen ontumisen aiheuttamia kustannuksia korvattavaksi kengittäjän vastuuvakuutuksen perusteella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa asiassa aiemmin annetuin korvauspäätöksiin sekä toistaa niissä lausutun. Yhtiö katsoo edelleen, ettei Y:n tarjoamassa kengityspalvelussa ole tapahtunut virhettä.

Näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö esittää vastineessaan yleistä tietoa hevosen kengitykseen liittyen ja etenkin siitä, miten hevosella todettuja rakenteellisilla vikoja pyritään korjaamaan oikeanlaisella kengityksellä. Vastineen mukaan pukinkavioiselle hevoselle on kuitenkin tyypillistä, että se altistuu erilaisille rasitusperäisille ontumavaivoille, vaikka kengitys olisikin tehty aivan oikein.

Vastineen mukaan hevosella on myös todettu röntgenkuvauksissa luustomuutoksia vasemman etujalan vuohisnivelen etupinnalla ja sillä diagnosoitiin myös vasemman etujalan vuohisnivelen ostoartriitti eli nivelrikko. Tämä on sellainen pidemmän aikavälin aikana kehittynyt muutos, joka ei ole voinut johtua kengityksestä.

Vakuutusyhtiö viittaa myös oman asiantuntijaeläinlääkärinsä lausuntoon, jonka mukaan Y on ollut epäsymmetristen kavioiden kengitysperiaatteista oikeassa. Pukinkavion jalka-asennon tulee antaa olla pystymmässä verrattuna ns. normaaliasentoisempaan kavioon, eikä jalkaa tule pyrkiä kengittämään samannäköiseksi vierekkäisen jalan kanssa.

Edellä mainituin perusten vakuutusyhtiö pitää antamaansa päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajalle mahdollisuuden lausua asiassa kantansa vakuutusyhtiön antaman vastineen johdosta.

Y viittaa ensinnäkin vakuutusyhtiön vastineeseen ja toteaa, että hän on saanut tiedon hevosen ontumisesta neljä päivää kengityksen jälkeen. Y kertoo, että A kiinnitti hänen huomionsa nimenomaan hevosen takakavioihin, vaikka Y katsoi ontumisen olleen lähtöisin etujaloista. Y kertoo, että hän on vielä myöhemmin kahdesti tarjoutunut tarkastamaan myös etukaviot, mutta A on tästä kieltäytynyt.

Lopuksi Y kiistää toimineensa virheellisesti hevosta kengittäessään ja yhtyy vakuutusyhtiön vastineessa esitettyyn. 

Asiantuntijalausunnot

Vakuutuslautakunta on pyytänyt kirurgian professori, ELT, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Riitta-Mari Tulamolta asiantuntijalausunnon siitä, onko hevosen kengitys hänen asiantuntemuksensa mukaan suoritettu asianmukaisesti sekä toisaalta siitä, onko hevosen ontuminen johtunut kengityksestä.

Lausunnossaan kertaa asian tapahtumatiedot, listaa käytettävissään olleet asiakirjat sekä selvittää hevosen esitiedot sekä sille tehdyt toimenpiteet. Tulamo toteaa, että hevonen on viety ontumisen vuoksi eläinsairaalaan 4.3.2013 jossa myös oikean etujalan pukinkavioon oli kiinnitetty huomiota. Hevosen todettiin ontuvan kuitenkin vasenta etujalkaa 2/5 astetta, mutta myös takajalkojaan. Vasemman etujalan ontuma oli paikallistettu puudutuksin sen vuohisniveleen, joka oli lääkitty kahdesti kortisonilla ja hyaluronihapolla muutaman viikon välein.

Röntgenkuvissa oli todettu vasemman etujalan vuohisnivelen nivelrikkomuutoksia. Hevonen oli kengitetty uudelleen pari kertaa toisen kengittäjän toimesta ja se oli omistajan mukaan ontumaton 7.5.2013. Lausunnossaan Tulamo toteaa, että vuohisnivelen nivelrikko oli puudutuksin tutkittu olevan kyseisen ontumavaivan takana.

Asiantuntijalausunnon mukaan kengityksen aiheuttamat välittömät ongelmat ovat naulanpainama (naula osuu lähelle tuntokaviota), naulan aiheuttama paise (naula lähelle tuntokaviota ja kavion sisään päässeet bakteerit aiheuttavat kaviopaiseen) tai liian ohueksi vuoltu kavion pohja (aiheuttaa astuessa kipua ja ontumista). Kengitysseppä oli tarkastanut hevosen näiden varalta sangen pian kengityksen jälkeen, eikä ollut todennut em. kengityksestä johtuvia välittömiä ongelmia.

Tulamo toteaa vielä, että aikuisella pukinkaviohevosella kavioiden muotoa täysin samanlaisiksi on vaikea toteuttaa, koska sen kaviot, nivelet ja ympäröivät pehmytkudokset raajan alaosassa ovat muotoutuneet pukinkavion saneleman asennon mukaisesti. Kengityksellä pyritään pitämään kaviot raajojen kulmausten mukaisessa kulmassa. Tarkoituksena ei siis ole saada kavioita visuaalisesti samannäköisiksi. Tällaiset ja muut rakennepoikkeamat aiheuttavat aina hevoselle normaalia suuremman riskin altistua erilaisille rasitusperäisille ontumavioille, jotka ilmenevät erityisesti raajan alaosan nivelissä ajan mittaan. Tyypillisin ilmenemismuoto hevosella on vuohisnivelen ja/tai kavionivelen nivelrikko sekä myös ns. sädeluuontuma, jossa ontuman lähde sijaitsee kavion takaosissa sisällä sädeluun alueella. Myös sädeluuontuma muistuttaa vahvasti nivelrikkoa. Nivelrikolle on tyypillistä kausittainen vaihtelu kiputilan ja kivuttoman tilan välillä. Nivelrikkoa hoidetaan nivelensisäisin pistoksin (kortisoni, hyaluronihappo, polysulfatoidut glukosaminoglykaanit).

Johtopäätöksenään Tulamo katsoo, että hevosen kengitys on suoritettu asianmukaisesti ja että hevosen ontuminen ei ole johtunut kengityksestä vaan vuohisnivelen tulehduksesta.

A:n toimittamien röntgenkuvien vastaanottamisen jälkeisessä lausunnossaan Tulamo toteaa, ettei niiden johdosta ole aihetta muuttaa aikaisempaa lausuntoa. Tulamon mukaan kuvia ei voida verrata aikaisemmin otettuihin kuviin, koska niissä on eri polttopiste sekä kuvakulma. Tulamo toteaa edelleen, ettei ontuminen ole todistettavasti johtunut kengityksestä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa siitä, onko A:n hevosen kengittänyt Y toiminut kengitystä suorittaessaan jollain tavalla virheellisesti siten, että kengitys on aiheuttanut hevosen ontumisen.

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 670.2 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutukseen otetun laajennuksen kohdan 3.3 mukaan vakuutuksesta korvataan myös vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa käsiteltävänä olevalle omaisuudelle aiheutunut vahinko. Muilta osin noudatetaan yrityksen toiminnan vastuuvakuutusehtoja.

Lainkohdat

Kuluttajansuojalain 8 luvun 1 §:n mukaan Tämän luvun säännökset koskevat vastikkeellisia palveluksia, joita elinkeinonharjoittaja (toimeksisaaja) suorittaa kuluttajalle (tilaaja) ja joiden sisältönä on irtaimeen esineeseen, rakennukseen, muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työ tai muu suoritus. Tietyistä urakkasopimuksista säädetään kuitenkin jäljempänä 9 luvussa.

Kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:n mukaan palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

Palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. Palveluksen tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen palveluksen yhteydessä aihetta olettaa. Palveluksen tulee myös vastata laissa, asetuksessa tai viranomaisen päätöksessä asetettuja vaatimuksia.

Jos toimeksisaajan on hankittava palveluksen suorittamisessa tarvittavaa materiaalia eikä toisin ole sovittu, materiaalin tulee olla kestävyydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan tavanomaisen hyvää laatua.

Jos palvelus poikkeaa siitä, mitä 1–3 momentissa säädetään, siinä on virhe. Todistustaakka siitä, että palvelus on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti, on toimeksisaajalla.

Kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii palveluksessa olevan virheen vuoksi. Korvausvelvollisuus käsittää virheestä tilaajalle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon sikäli kuin 21 §:stä ei johdu muuta. Edellä 10 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon toimeksisaaja on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan.

Samanlainen oikeus korvaukseen kuin tilaajalla on hänen perheenjäsenellään, joka kärsii virheen vuoksi vahinkoa.

Ratkaisu

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahinkoja, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Tapauksessa sovellettavaksi tulevan kuluttajansuojalain kannalta eläimen hoitaminen on esineeseen kohdistuva työsuoritus, joten tapaukseen sovelletaan kuluttajansuojalakia. Palvelun tarjoajana vakuutuksenottajalla on siten tässä tapauksessa kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:n mukaisesti todistustaakka siitä, että palvelus on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n mukaan, mikäli palvelussa on todettu virhe, on tilaajalla oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii virheen vuoksi.

Vahingonkärsijä A esittänyt, että 22.2.2013 tapahtuneen kengityksen yhteydessä hevosen kengittänyt Y on virheellisesti jättänyt huomioimatta sen, että hevosella on ollut epäsymmetriset kaviot ja tästä johtuen hevonen on alkanut ontua. Vakuutuksenottaja Y on kiistänyt kengityksen virheellisyyden.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan asiassa on esitetty osittain eriäviä näkemyksiä siitä onko kengityksessä toimittu oikein. Hevosta hoitaneen eläinlääkärin lausunnon 4.3.2013 mukaan ontumisen diagnoosiksi on merkitty osteoartriitti eli nivelrikko, mutta toisaalta lausunnossa suositeltu tarkastamaan kengitys noin kolmen viikon kuluttua. Sähköpostissaan eläinlääkäri on vielä kertaalleen todennut, että hänen näkemyksensä mukaan vasemman etukavion kanta oli matala, oikeasta etujalasta ei kuitenkaan eläinlääkärin näkemyksen mukaan voida sanoa varmasti, etteikö jalan rakenne huomioon ottaen voisi korkeampi kanta olla hevosen kannalta parempi.

Kengityksen mahdollisen virheellisyyden arvioimiseksi lautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa pysyvänä asiantuntijana käyttämältään kirurgian professori, ELT, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Riitta-Mari Tulamolta. Tulamo on lausunnossaan katsonut, ettei kengittäjän toiminnassa ole osoitettavissa mitään virhettä taikka laiminlyöntiä vaan hän katsoo, että kengitys on suoritettu asianmukaisesti. Tulamon mukaan ontuminen on aiheutunut vuohisnivelen tulehduksesta, jonka takana ovat röntgenkuvissa todetut nivelrikkomuutokset.

Käytettävissään olevan selvityksen ja hankkimansa asiantuntijalausunnon perusteella lautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja on osoittanut toimineensa asianmukaisesti ja ettei hevosella havaittu ontuminen johdu kengittäjän syyksi luettavasta virheestä, laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta. Tämän vuoksi Y ei ole korvausvastuussa ontumisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta eikä vahinkoa siten voida korvata yrittäjän toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää päätöstä asiamukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Rusanen, puheenjohtaja
Hanén, sihteeri

Jäsenet:
Eskuri
Pesonen
Korpiola

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia