Haku

VKL 415/06

Tulosta

Asianumero: VKL 415/06 (2007)

Vakuutuslaji: Kuljetusvakuutus

Ratkaisu annettu: 17.12.2007

Kosteusvahinko. Vakuutuksen voimassaolo. Vahingosta ilmoittaminen. Puutteellinen pakkaus. Vahingon lisääntyminen.

G Oy teki lausunnonpyytäjänä olevan yrityksen kanssa sopimuksen lasinjalostuskoneiden (linja-auton tuulilasin) kaupasta. Sopimus sisälsi toimituslausekkeen, jonka mukaan myyjän tulee vakuuttaa kuljetettava tavara ostajan hyväksi. G Oy oli tämän mukaisesti merkinnyt tavaravakuutuksen vakuutusyhtiö A:ssa kyseisen tavaran Suomesta Turkkiin tapahtuvan kuljetuksen ajaksi. Kone lastattiin Helsingissä 17.12.2005 laivaan viidessä kontissa. Hampurissa kontit vaihdettiin toiseen laivaan, joka saapui Izmiriin Turkkiin 18.1.2006. Kontit kuljetettiin lausunnonpyytäjän rakenteilla olevalle tehtaalle Denizlissä, jossa tavarat purettiin konteista sisätiloissa säilytettäviksi. Tässä vaiheessa ei ilmoitettu, että puulaatikoissa, joissa osa tavaroista oli, olisi ollut kosteusvaurioita. Tavarat varastoitiin pakkauksia purkamatta odottamaan lähettäjän teknisen henkilökunnan saapumista. Pakkauksia purettaessa 27.3.2006 todettiin, että osa tavaroista oli vaurioitunut kosteuden vuoksi. Koneiden eristeet olivat kostuneet ja koneissa oli ruostevaurioita ja homekasvustoa. 

G Oy ilmoitti vahingosta vakuutusyhtiölle 30.3.2006 ja vahingosta haettiin korvausta tavarankuljetusvakuutuksen perusteella.
 
Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö totesi, että sen saamien tietojen mukaan kyseinen lähetys, joka koostui kolmesta umpinaisesta kontista ja kahdesta lavakontista saapui laivalla Izmiriin 18.1.2006 ja toimitettiin Denizliin 21.1.2006.
 
Kaupassa käytetty toimitustermi, CIP Denizli, tarkoittaa, että vaaranvastuu tavarasta siirtyy ostajalle, kun myyjä on toimittanut tavarat ensimmäisen kuljettajan haltuun, mutta myyjän tulee vakuuttaa kuljetus.
 
Tavaralle otetun vakuutuksen ehtojen mukaan vakuutusturva päättyy, kun tavara on toimitettu varastoon määräpaikassa. Vakuutuksen ehtojen laajennuksen mukaan turva kattaa myös tavaroiden purkamisen ja siirtämisen varastoon tai asennuspaikkaan silloin, kun se tapahtuu suoraan kuljetuksen yhteydessä.
 
Vakuutusyhtiö totesi, että kyseiset tavarat purettiin lavakonteista ja niitä säilytettiin tehtaassa yli kaksi kuukautta ennen teknisen henkilökunnan saapumista. Vakuutusyhtiön saamien tietojen mukaan mitään huomautusta vahingoista ei tehty tavaran luovuttamisen yhteydessä eikä tavaraa purettaessa laivasta Izmirissä tai rekka-autosta Denizlissä. Ilmoitus vahingosta lähetettiin kuljettajalle myyjän toimesta vasta 30.3.2006 ja korvausvaatimus hylättiin liian myöhään lähetettynä.
 
Vakuutusyhtiö totesi, että kyseinen vakuutus ei ole ollut voimassa sinä aikana, kun tavaraa on säilytetty vastaanottajan varastossa. Vakuutusturva on päättynyt tavaran luovutuksen yhteydessä.
 
Kun laatikot purettiin, todettiin, että osa kolmesta osasta koostuvasta tuulilasin taivutukseen tarkoitetusta sulatusuunista oli kastunut. Joissakin osissa oli jo alkanut ilmetä ruostetta ja hometta. Vakuutusyhtiön saamien tietojen mukaan kyseessä olevat tavarat oli kuljetettu lavalla, joka oli peitetty suojapeitteellä. Jokaisen osan pakkaus käsitti puisen laatikon, joka oli sisäpuolella vuorattu mustalla vedenkestävällä paperilla. Vakuutusyhtiön saamien tietojen mukaan mitään kosteudenestäjää ei ollut käytetty.
 
Vakuutusyhtiö totesi, että tällainen pakkaustapa on riittävä estämään rikkoutumista, mutta ottaen huomioon tämäntyyppisen kuljetuksen yhteydessä esiintyvä kondensaatio-ongelma, pakkaukset eivät olleet hyväksyttäviä ilman minkäänlaista kosteussuojaa.
 
Käytetty vedenkestävä paperi estää veden pääsyn ulkopuolelta, mutta se ei salli kosteuden haihtumista. Talviaikaan tapahtuvat kuljetukset Pohjoismaista lämpimiin etelän maihin ovat alttiita kondensaatioilmiölle. Tiiviin pakkauksen sisäpuolella kehittynyt kostea ilma kondensoituu väistämättä vesipisaroiksi, jotka putoavat tavaroiden päälle. Tämä kosteus aiheuttaa luonnollisesti vahinkoja, kun tavarat jätetään pakkauksiin pitemmäksi ajaksi ilman mitään kosteudenestäjää. Näin ollen tämäntyyppinen pakkaus ei ole riittävä kuljetettaessa tämänkaltaisia tuotteita kyseiselle alueelle.
 
Lisäksi vakuutusyhtiö huomauttaa, että vaikka vakuutusturva ei olisi päättynyt ja pakkaus olisi ollut riittävä, se, että märät tavarat jätetään purkamatta niin pitkäksi aikaa, lisää huomattavasti vahinkoja, minkä vuoksi vahinko ei myöskään olisi ollut korvattava. Vakuutetun velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin vahingon minimoimiseksi ja enempien vahinkojen välttämiseksi.
 
Edellä olevan perusteella vakuutusyhtiö katsoi, ettei se voi hyväksyä kyseistä vahinkoa korvattavaksi.
 
Lausuntopyyntö

Lausunnonpyytäjä on tyytymätön vakuutusyhtiön hylkäävään päätökseen. Tapahtumatietoihin ja asiakirjoihin viitaten lausunnonpyytäjä pyytää asian selvittämistä oikeudenmukaisesti ja sille aiheutuneiden vahinkojen korvaamista.
 
Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että kun sille ilmoitettiin vahingosta, se otti yhteyttä turkkilaiseen agenttiinsa ja pyysi tätä järjestämään tavarantarkastuksen. Tarkastuksessa paljastui, että tavarat olivat vahingoittuneet makeasta vedestä, joka oli aiheuttanut niiden ruostumista ja homehtumista.
 
Kyseinen tavaralähetys vakuutettiin Institute Cargo Clauses (A) -ehdoin ja vakuutusturvaa laajennettiin erityisehdolla ”Vakuutusturvan voimassaolon laajennus”. ICC (A) –ehtojen mukaan vakuutusturvan voimassaolo alkaa, kun kuljetus lähettäjän toimitiloista käynnistyy, jatkuu kuljetuksena ja päättyy, kun tavarat on toimitettu määräpaikan varastolle. ICC (A) -ehdot eivät kata tavaran purkausta ajoneuvosta eivätkä sen jälkeistä tavaran varastointia.
 
Erityisehto ”Vakuutusturvan voimassaolon laajennus” laajentaa vakuutusturvan voimassaoloa, kunnes tavara kuljetuksen päätyttyä on siirretty säilytys- tai asennuspaikalleen. Tämä tarkoittaa sitä, että myös purkaus ajoneuvosta sekä tavaran siirtäminen varastoon tai asennuspaikalle on vakuutettu, kun se tapahtuu välittömästi kuljetuksen päättymisen jälkeen.
 
Vakuutusturva ei ole voimassa varastoitaessa tavaraa vastaanottajan varastossa, vaan turva päättyy, kun tavara on toimitettu säilytyspaikkaansa. Tässä tapauksessa tavarat purettiin ajoneuvosta ja niitä varastoitiin yli kaksi kuukautta vastaanottajan toimesta ennen kuin lähettäjän tekninen henkilökunta saapui paikalle 27.3.2006. Vasta tällöin tavaroiden kunto paljastui.
 
Itse kuljetuksen aikana ei vahingosta ole tehty mitään huomautuksia, ei purettaessa tavaraa aluksesta Izmirissä sen enempää kuin purettaessa sitä ajoneuvosta Denizlissä. Vasta 30.3.2006 myyjä lähetti rahdinkuljettajana toimineelle yritykselle reklamaation, joka torjuttiin, koska se oli esitetty liian myöhään.
 
Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun velvollisuutena on reklamoida rahdinkuljettajaa viimeistään kolmen päivän kuluessa tavaran vastaanottamisesta, jos vahinko on piilevä. Tämä määräys velvoittaa vakuutettua tarkastamaan vastaanottamansa tavarat ripeästi. Täyttämällä tämän velvoitteensa vakuutettu turvaa omat ja vakuutusyhtiönsä mahdollisuudet regressivaatimuksen esittämiseen rahdinkuljettajalle. Tämän menettelyn noudattaminen auttaa myös vakuutettua esittämään näyttöä vahingon olemassaolosta ja määrästä sillä hetkellä, kun tavara on toimitettu vastaanottajalle. Nyt käsillä olevassa tapauksessa ei ole mitään näyttöä siitä, mikä oli tavaran tila, kun se toimitettiin vastaanottajalle. Tästä johtuen lausunnonpyytäjä ei pysty osoittamaan, että vahinko olisi tapahtunut kuljetuksen aikana.
 
Purettaessa tavaraa pakkauksesta maaliskuussa havaittiin, että linja-auton tuulilasin taivutusuunin osat olivat kärsineet kastumisesta. Uuni koostui kolmesta yksilöstä. Joissakin osissa esiintyi jo ruostetta ja hometta. Vakuutusyhtiölle on ilmoitettu, että korjaukset sekä joidenkin vahinkoa kärsineiden osien vaihtaminen ovat tarpeellisia.
 
Vakuutusyhtiö on saanut tietää, että tavarat kuljetettiin flat rack -konteissa peitettyinä pressuilla. Kukin yksikkö oli pakattu puiseen laatikkoon, joka oli peitetty sisäpuolelta mustalla vedenpitävällä paperilla. Vakuutusyhtiön saamien tietojen mukaan mitään kosteudenpoistajaa ei ole käytetty. Edellä kuvattu pakkaus on riittävä estämään tavaran rikkoutumisen. Ilman mitään kosteussuojaa pakkaus ei estä kondensaatiota, joka on ongelmana tämänkaltaisissa kuljetuksissa. Vedenpitävä paperi estää veden pääsyn pakkaukseen ulkopuolelta, mutta samanaikaisesti se ei päästä kosteutta ulos. Talvella tapahtuvat kuljetukset Pohjoismaista lämpimiin etelän maihin ovat alttiita kondensaatioille. Tiiviin pakkauksen sisälle kehittyvä kostea ilma kondensoituu väistämättä kehittyen pisaroiksi, jotka valuvat tavaran päälle. Loukkuun jäänyt kosteus aiheuttaa luonnollisesti vahinkoa, erityisesti ruostetta, mikäli tavaroita säilytetään pakkauksissaan pidemmän aikaa käyttämättä mitään kosteudenestäjää.
 
Tämäntyyppinen pakkaus ei ole riittävä kuljetettaessa näitä tuotteita kyseiselle alueelle. ICC (A) -ehtojen artikla 4.3 sisältää rajoitusehdon koskien vahinkoa, jonka on aiheuttanut pakkauksen puutteellisuus. Tästä johtuen ei vahinkoa, joka on aiheutunut em. syystä, voida korvata esillä olevasta vakuutuksesta.
 
Vakuutuksenottajan ja vakuutetun velvollisuutena on ryhtyä toimenpiteisiin vahingon rajoittamiseksi ja estämiseksi. Kastuneet tavarat oli jätetty pakkauksiinsa pitkäksi aikaa. Tämä on aiheuttanut ja lisännyt ruosteen ja homeen syntymistä. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että vakuutuksenottaja tai vakuutettu on laiminlyönyt em. velvollisuutensa estää ja rajoittaa vahinkoa.
 
Vakuutusyhtiön saaman tarkastuskertomuksen mukaan laitteiston kunnostaminen maksaa vain 20.000 euroa. Myös tavaran valmistajalta saadut tiedot viittaavat siihen, että korjauskustannukset ovat huomattavasti alemmat kuin lausunnonpyytäjän esittämät kustannukset.
 
Johtopäätöksenä vakuutusyhtiö toteaa, että yli kahden kuukauden viive tavaran tarkastamisessa aiheuttaa sen, että lausunnonpyytäjän on mahdotonta näyttää milloin ja miten vahinko tapahtui. Hopeanitraattitestin avulla on voitu sulkea pois merivesivahingon mahdollisuus. Vaikka oletettaisiin, että vahinko on aiheutunut sadevedestä, jää silti epäselväksi, missä vaiheessa kuljetusta taikka varastointia vahinko tapahtui. Lausunnonpyytäjällä on todistustaakka tämän asian suhteen. Koska reklamaation tekeminen rahdinkuljettajalle laiminlyötiin, lausunnonpyytäjä ei kykene osoittamaan, että vahinko olisi tapahtunut kuljetuksen aikana. On myös mahdollista, että vahingon syynä on kondensaatio. Edellä esitetyn mukaisesti tämän takana on pakkauksen puutteellisuus, josta johtuva vahinko on rajattu vakuutusturvan ulkopuolelle.
 
Ryhtymällä varastoimaan tavaraa pitkäkestoisesti avaamatta pakkauksia lausunnonpyytäjä on laiminlyönyt velvollisuutensa estää ja minimoida vahinkoa. Tämä on väistämättä edesauttanut vahingon syntyä ja etenemistä.
 
Edellä esitetyillä perusteilla vakuutusyhtiö ei voi korvata vahinkoa tavaravakuutuksesta.
  
Vakuutuksenottajan vastine
 
G Oy, joka on merkinnyt kyseisen vakuutuksen, toteaa vastineessaan, että vakuutusyhtiö on asettanut pakkauksen soveltuvuuden kyseisiin kuljetuksiin kyseenalaiseksi. Käytännössä kaikkien fysiikan lakien mukaan ilmaan sitoutuneen ja vedeksi kondensoituneen kosteuden määrä laskettuna jopa äärimmäisien olosuhteiden mukaisesti on vain joitain kahvikuppeja eikä se voi aiheuttaa kyseisiä vahinkoja. G Oy toteaa käyttäneensä vastaavaa pakkaustapaa jo 1980-luvulta lähtien ilman ongelmia. G Oy:n saamien tietojen mukaan puulaatikot on purettu kuljetuslaveteilta suoraan sisätiloihin.
 
Asiakkaan vahingoksi voitaneen katsoa se, ettei hän ole purkanut kuljetuslaatikoita välittömästi. Tämä on saattanut osaltaan vaikuttaa vahingon määrään. Olettaen, että puulaatikot on varastoitu säältä suojassa, on jäänyt selvittämättä missä vaiheessa kuljetusta vesi on päässyt pakkauksiin ja missä määrin asiakas olisi toiminnallaan kyennyt rajaamaan vahinkoja.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Kyseinen tavaralähetys on vakuutettu Institute Cargo Clauses (A) -ehdoin ja vakuutusturvaa on laajennettu erityisehdolla ”Vakuutusturvan voimassaolon laajennus”.
 
ICC (A) -ehtojen kohdan 8.1 mukaan vakuutusturvan voimassaolo alkaa, kun kuljetus lähettäjän toimitiloista käynnistyy, jatkuu kuljetuksen ajan ja päättyy, kun tavarat on toimitettu määräpaikan varastolle.
 
Vakuutusturvan voimassaolon laajennuksen mukaan vakuutusturva päättyy kuljetuksen jälkeen, kun tavarat on siirretty säilytys- tai asennuspaikalleen.
 
ICC (A) -ehtojen kohdan 4.3 mukaan vakuutus ei kata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutetun tavaran riittämättömästä tai sopimattomasta pakkauksesta.
 
ICC (A) -ehtojen kohdan 16 mukaan vakuutettujen ja heidän henkilökuntansa sekä edustajiensa velvollisuutena on odottamattoman vahinkotapahtuman sattuessa ryhtyä toimenpiteisiin vahingon estämiseksi tai rajoittamiseksi.
 
Kyseiseen vakuutussopimukseen sovellettavien yleisten ehtojen kohdan 10 mukaan vakuutuksenottajan ja muiden korvaukseen oikeutettujen tulee ryhtyä toimenpiteisiin vahingon estämiseksi ja rajoittamiseksi. Mikäli tällaiset toimenpiteet on laiminlyöty tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, korvaus voidaan evätä tai sitä alentaa.
 
Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että kyseinen tavarankuljetusvakuutuksella vakuutettu laitteisto lastattiin laivaan 17.12.2005 Helsingissä. Laitteisto oli pakattu puulaatikoihin, jotka oli sisäpuolelta päällystetty mustalla vedenkestävällä paperilla. Laatikoissa ei ollut kosteudenestäjää. Osa laitteistosta oli pakattu suljettuihin merikontteihin ja osa avonaisille flat rack -alustoille ja ne oli peitetty suojapeitteellä. Kontit purettiin laivasta 18.1.2006 Izmirissä Turkissa. Tämän jälkeen ne kuljetettiin rekka-autoilla määränpäähän Denizliin, jossa pakkaukset purettiin konteista ja varastoitiin avaamattomina odottamaan asentajia. Tavarat purettiin pakkauksista 27.3.2006 ja tällöin todettiin kosteusvaurioita pakkausten sisällä olleissa laitteen osissa. Suojapeitteiden tai pakkausten vaurioista ei ollut huomautettu kuljetusten aikana, ei purettaessa kontteja laivasta Izmirissä tai purettaessa tavaroita konteista Denizlissa. Vahinkotarkastuksen suorittaneen henkilön antaman lausunnon mukaan pakkausmateriaali oli hävitetty ennen tarkastusta. Tarkastajalle näytettiin vain yksi suojapeite, joka oletettavasti oli ollut puisen pakkauslaatikon peitteenä. Tässä suojapeitteessä oli reikiä keskellä. Hopeanitraattitestin perusteella vahinko ei ollut aiheutunut suolavedestä. Kosteusvaurioituneen laitteiston osat oli kuljetettu avonaisilla flat rack -alustoilla, umpikonteissa kuljetut osat olivat kunnossa. Vahinkotarkastuksen suorittanut henkilö päätyi siihen lopputulokseen, että sadevesi oli todennäköisesti päässyt suojapeitteen reikien kautta sisään ja aiheuttanut vahingon. Tarkastaja arvioi vahingon suuruudeksi 20.000 euroa.
 
Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen ensisijaisesti sillä perusteella, ettei korvauksen vaatija ole pystynyt näyttämään vahingon syntyneen vakuutuksen voimassa ollessa eli kuljetuksen aikana. Asiakirjoista ilmenee, että vaurioituneita osia varastoitiin määränpäässä yli kaksi kuukautta avaamattomissa pakkauksissa ennen kuin vahinko havaittiin. Koska tavaraa ei vastaanotettaessa tarkastettu, ei tiedetä, olivatko kosteusvauriot aiheutuneet kuljetuksen aikana ja vakuutuksen voimassa ollessa, vaiko vasta varastoinnin aikana, vakuutuksen jo päätyttyä.
 
Korvauksenvaatijalla on näyttötaakka siitä, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen voimassa ollessa. Koska tässä tapauksessa suljetuissa laatikoissa olleet tavarat on tarkastettu vasta yli kaksi kuukautta vakuutuksen päättymisen jälkeen, ei voida kiistattomasti todeta missä vaiheessa ja mistä syystä kosteusvauriot ovat aiheutuneet.
 
Mahdollisena vahingon syynä on esitetty sadeveden pääsy viallisen suojapeitteen läpi laatikoihin. Pakkausmateriaalit oli hävitetty ennen vahinkotarkastusta ja vahinkotarkastajalle näytettiin vain yksi suojapeite, jossa oli reikiä. Ei ole kuitenkaan tietoa siitä, koska suojapeite on rikkoutunut. Koska kaikissa avoimilla konttialustoilla kuljetetuissa tavaroissa oli kosteusvaurioita, olisi myös muissa suojapeitteissä pitänyt olla reikiä, mikäli vahinko on aiheutunut sadevedestä. Suojapeitteiden reiät eivät myöskään riittävästi selitä tavaroiden kastumista, koska puulaatikot oli vuorattu sisältä vedenkestävällä paperilla, jonka olisi pitänyt estää vedenpääsy laatikoiden sisälle. Sadeveden aiheuttamaa vahinkoa vastaan puhuu myös se, että missään kuljetuksen vaiheessa ei raportoitu suojapeitteiden viallisuudesta tai siitä, että puulaatikoiden ulkopinnalla olisi ollut kosteuden aiheuttamia jälkiä.
 
Toisena vahingon mahdollisena syynä on tuotu esiin ilmankosteuden kondensoituminen laatikoiden sisällä. Laatikoiden sisällä ei ole käytetty mitään kosteudenpoistajaa ja olosuhteet (kuljetus talvisesta Suomesta Välimerelle) ovat olleet omiaan aiheuttamaan kondensoitumista. Vedenpitävä paperi, jolla laatikot oli vuorattu, estää kosteuden pääsyn ulos. Vaikka vahinkojen laajuus puhuu kondensoitumisteoriaa vastaan, on otettava huomioon, että pitkä varastointiaika suljetuissa laatikoissa on ollut omiaan pahentamaan kondensoituneen veden aiheuttamia vahinkoja.
 
Esitetyn selvityksen perusteella ei ole mahdollista kiistattomasti todeta, mistä syystä ja missä vaiheessa vakuutettu tavara on vaurioitunut. Koska todistustaakka siitä, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen voimassa ollessa, on kuitenkin korvausta vaativalla taholla eikä tässä tapauksessa ole kiistattomasti voitu osoittaa, että vahinko olisi aiheutunut vakuutusehtojen mukaisesta äkillisesti ja arvaamatta sattuneesta tapahtumasta vakuutuksen voimassaoloaikana, lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas sekä jäsenet Eskuri, Norio-Timonen ja Rusanen. Sihteerinä toimi Haapasaari.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia