Kirjeellään 12.3.2004 L.L. ilmoitti vakuutusyhtiölle käräjäoikeuden antaneen asiassa rikosoikeudelliselta osin tuomion 3.2.2004. M.T. oli valittanut siitä hovioikeuteen. Käräjäoikeus oli erottanut vahingonkorvausvaatimukset käsiteltäviksi erillisessä oikeudenkäynnissä, josta se antoi tuomion 16.6.2004. Kirjeen oheen L.L. liitti 4.416,37 euron suuruisen asianajolaskunsa nro 16/2004.

 

Päätöksessään 5.5.2004 vakuutusyhtiö maksoi asianajolaskusta 2.828,20 euroa vähentäen siitä vakuutetun omavastuuosuuden. Päätöksen perusteluissa vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksesta korvataan vain yksityisoikeudellisten vaatimusten esittämisestä aiheutuvat kulut. Rangaistusvaatimuksen esittämisestä aiheutuvia kuluja ei korvata. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata myöskään rikosilmoituksen tekemisestä ja rikosasian esi­tutkinnasta aiheutuvia kuluja.

 

Vakuutuksesta korvataan vain ehtojen ja yleisten sopimusehtojen mukaisesti vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä tässä tapauksessa rikosasiassa. Lääkärinlausunnot eivät ole vakuutuksesta korvattavia kustannuksia.

 

Vakuutusyhtiö on korvannut laskusta ehtojen tarkoittamina kustannuksina toimenpiteet alkaen vuonna 2001, jolloin käräjäoikeudelle on esitetty yksityisoikeudellisten vaatimusten määrä. Kuluina vakuutusyhtiö on maksanut valokopiot 32,20 euroa ja postikulut 10,40 euroa.

 

Todistajanpalkkiosta ei ole mainintaa käräjäoikeuden tuomiossa. Vakuutusyhtiö pyytää lähettämään kopion siitä osasta, jossa todistajanpalkkiosta mainitaan sekä kopiot maksukuiteista.Palkkioina vakuutusyhtiö on maksanut 2.280 euroa + alv:n 501,60 euroa ja kulut 46,60 euroa.

 

Kirjeessään 10.5.2004 vakuutusyhtiölle asiamies L.L. viittaa 5.5.2004 annettuun päätökseen ja lähettää kirjeensä ohessa jäljennöksen K:n käräjäoikeuden pöytäkirjasta 3.2.2004, josta M.T:n maksettavaksi määrätyt todistajanpalkkiot ilmenevät.

 

Kysymyksessä olevassa asiassa vastapuoli S.S. on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikokseen, joten yksityisoikeudellisen korvausvaatimuksen peruste on edellyttänyt, että S.S. todetaan syylliseksi pahoinpitelyrikokseen tai ainakin ruumiinvamman tuottamukseen. Korvausmäärien kannalta merkitystä on myös sillä, katsotaanko S.S:n syyllistyneen pahoinpitelyyn eli tahalliseen rikokseen vai ruumiinvamman tuottamukseen eli tuottamukselliseen rikokseen.

 

Korvauspäätöksellään 13.5.2004 vakuutusyhtiö maksoi korkoa 12,51 euroa sekä korvauksen lääkärinpalkkioista 109,32 euroa.

 

Lausuntopyynnössään 31.5.2004 L.L. M.T:n asiamiehenä pyytää Vakuutuslautakuntaa muuttamaan vakuutusyhtiön päätöksiä seuraavasti:

 

1.      M.T:lle maksetaan korvauksena laskun nro 16/2004 mukainen määrä kokonaisuudessaan vakuutuksenottajan omavastuuosuudella vähennettynä.

2.      Joka tapauksessa M.T:lle maksettavan korvauksen määrää korotetaan vakuutusyhtiön päätöksien mukaisista määristä, mikäli kohdan 1 vaatimusta ei katsottaisi voitavan kokonaisuudessaan hyväksyä.

3.      M.T:lle maksetaan korvauksena edellä mainittuun laskuun sisältyvien todistajanpalkkioiden määrä.

 

Vakuutusyhtiö on perusteettomasti hylännyt osan korvausvaatimuksesta. Asianajolasku nro 16/2004 on täysin perusteltu ja oikea. Kaikki laskussa olevat toimenpiteet ovat olleet tarpeen M.T:n vahingonkorvausvaatimusten vuoksi. Palkkioveloitukset ovat olleet täysin kohtuullisia eivätkä missään tapauksessa edes nykyisen asianajopalkkiotason ylätasoa. Esimerkiksi kysymyksessä olevassa oikeudenkäynnissä vastapuolen kohdistama oikeudenkäyntikuluvaatimus M.T:tä vastaan oli suurempi, kuin M.T:n oikeudenkäyntikuluvaatimus.

 

Vakuutusyhtiön perustelut ovat ristiriidassa nykyisen rikosoikeudenkäyntilainsäädännön kanssa. Nykyisen rikosoikeudenkäyntilain mukaan asianomistaja ei voi enää panna suoraan rikoskannetta vireille, vaan asian on oltava ensin esitutkinnassa ja virallisen syyttäjän syyteharkinnassa. M.T. ei olisi voinut enää nykyisen rikosoikeudenkäyntilain voimassa ollessa panna vireille kannetta rikosperusteisten yksityisoikeudellisten vaatimusten esittämiseksi.

 

M.T:n oikeudenkäyntikulut koskevat kokonaisuudessaan yksityisoikeudellisten vaatimusten esittämistä. Jotta yksityisoikeudel­listen korvausvaatimusten esittämisen rikosperuste olisi tullut osoitetuksi, M.T:n on täytynyt vaatia myös rangaistusta. Virallinen syyttäjä on syyttänyt vastapuolta ruumiinvamman tuottamuksesta, joka on asianomistajarikos. Jotta M.T. olisi ylipäänsä saanut korvausasiansa tuomioistuimessa käsiteltäväksi, hänen on ollut pakko vaatia myös rangaistusta vastapuolelle. Nykyisen rikosprosessijärjestyksen mukaan M.T:n on ollut pakko vaatia rangaistusta jo esitutkinnassa ja esittää rangaistusvaatimus poliisille, koska asia ei olisi muuten edennyt mihinkään.

 

Rikosilmoituksen tekemisestä aiheutuvia kuluja ei sisälly asianajolaskuun. M.T:n avustaja ei ole tehnyt rikosilmoitusta asiassa, vaan rikosilmoitus on ollut tehtynä jo siinä vaiheessa, kun toimeksianto on tullut asiamiehelle.

 

Suurin osa toimenpiteistä vuosina 1999 ja 2000 on koskenut nimenomaan yksi­tyisoikeudellisten korvausten selvittelyä. Kuten laskusta ilmenee, toimenpiteet ovat koskeneet korvausvaatimusten ja niiden perusteiden selvittämistä sekä tätä varten tarvittujen selvitysten hankintaa ja neuvotteluja vastapuolen ja vastapuolen vakuutusyhtiön kanssa. Korvausvaatimusten esittäminen esitutkintaviranomaiselle on ollut tarpeellista, koska asiassa on ollut merkitystä syyteharkinnan ja asian tuomioistuimessa vireille saattamisen johdosta.

 

Mitään sellaisia rikosasian esitutkintaan liittyviä toimenpiteitä ei laskuun liity, jotka eivät olisi liittyneet M.T:n korvausvaatimusten esittämiseen. Esitutkintaviranomaiselle annetut selvitykset ovat olleet välttämättömiä, jotta sellainen rikosoikeudenkäynti olisi tullut vireille, jossa M.T. olisi voinut esittää yksityisoikeudelliset vaatimuksensa. Toimenpiteet ovat täten oikeudenkäyn­nin valmistelutoimenpiteitä, koska ne ovat olleet välttämättömiä oikeudenkäynnin vireille saamiseksi. Jos laskussa mainittuja toimenpiteitä ei olisi tehty, M.T:n asia ei olisi edennyt edes syyteharkintaan ottaen huomioon vammantuottamuksen oleminen asianomistajarikos.

 

Edellä olevat toimenpiteet ovat olleet tarpeen myös siksi, että vastapuoli on koko ajan kiistänyt kaiken syyllisyytensä sekä kaiken korvausvastuunsa. Vastapuoli kiisti syytteen kokonaisuudessaan ja kaikilta osin vielä oikeudenkäynnissäkin. Jotta M.T:n korvausvaatimusten peruste olisi tullut osoitetuksi, M.T. on joutunut osoittamaan ja näyttämään toteen myös sen rikoksen olemassaolon, johon korvausvaatimus on perustunut.

 

Edellä olevan johdosta asiamiehen laskun määrä olisi tullut korvata sellaisenaan omavastuuosuudella vähennettynä.

 

Joka tapauksessa laskusta ilmenevin tavoin esitutkintaviranomaiseen liittyvien toimenpiteiden osuus on ainoastaan 480 euroa. Täten vakuutusyhtiönkin katsomilla perusteilla korvausta olisi pitänyt suorittaa vuosina 1999 ja 2000 suoritetuista toimenpiteistä ainakin 570 euroa lisää sekä kyseiselle määrälle luettavan 22 %:n arvonlisäveron 125,40 euroa, joten vakuutusyhtiönkin päätöksen mukaisin perustein palkkioista on korjattu 695,40 euroa liian vähän. Vakuutusyhtiö on jättänyt korvaamatta palkkiota 1.050 euroa + 22 %:n arvonlisäveron, joten vakuutusyhtiö on jättänyt korvaamatta palkkiota sellaisistakin toimenpiteistä vuonna 1999 ja 2000, jotka eivät ole liittyneet esitutkintaan, vaan yksityisoikeudellisten korvausvaatimusten esittämiseen.

 

Tämän vuoksi lisäkorvausta olisi maksettava ainakin 695,40 euroa, mikäli vastoin M.T:n käsitystä asiamiehen laskua ei määrättäisi korvattavaksi kokonaisuudessaan.

 

Todistajien kuuleminen käräjäoikeudessa on ollut tarpeen korvausvaatimusten perusteen ja tapahtumien osoittamiseksi. Vakuutusyhtiölle on toimitettu käräjäoikeuden pöytäkirja, jossa todistajanpalkkioiden korvausvelvollisuus on määrätty. Tämän johdosta myös todistajanpalkkioista olisi tullut maksaa korvaus.

 

Päätöksellään 10.6.2004 vakuutusyhtiö maksaa korvauksena todistajanpalkkioista 196 euroa sekä korkoa.

 

Kirjeellään Vakuutuslautakunnalle 21.6.2004 asiamies L.L. toteaa M.T:n hakeneen muutosta Vakuutuslautakunnalta vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin. Muun ohella muutoksenhaussa vakuutusyhtiöltä on vaadittu korvausta oikeudenkäynnin todistajanpalkkioista. Vakuutusyhtiö on 10.6.2004 antamallaan päätöksellä korvannut oikeudenkäynnin todistajanpalkkiot, minkä vuoksi M.T:llä ei ole enää tarvetta muutoksenhakuun todistajanpalkkioiden osalta. Muilta osin M.T. uudistaa muutoshakemuksensa ja vaatimuksensa.

 

Vastineessaan 13.7.2004 vakuutusyhtiö kertaa tapahtuma- ja käsittelytiedot ja toteaa vakuutusehtojen sisällön.

 

Vakuutetun ollessa rikosasiassa asianomistajana vakuutuksesta korvataan yksityisoikeudellisten vaatimusten esittämisestä aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. Rangaistusvaatimuksen esittämisestä ja rikosasian esitutkinnasta aiheutuvia kuluja vakuutuksesta ei korvata. Vakuutusehtojen mukaan myöskään vakuutustapahtuman sattumista edeltävät asianajokulut eivät kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.

 

Vakuutustapahtuma puheena olevassa rikosasiassa on sattunut helmikuussa 2001, jolloin vakuutettu on saanut syyttäjän haastehakemuksen tiedoksi. Lausuntopyynnön mukaan esitutkintavaiheen toimenpiteet ovat olleet tarpeellisia vakuutetun asian ajamiseksi. Vakuutusehdoissa rikosasian esitutkinnasta aiheutuvat kulut on kuitenkin nimenomaisella ehtomääräyksellä rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle riippumatta siitä, katsotaanko niiden olevan tarpeellisia vai ei. Esitutkintakuluista ei myöskään tee korvattavia se, että ne osittain liittyvät yksityisoikeudellisten vaatimusten määrän tai perusteiden selvittämiseen. Korvauksen maksamisen estää tässä tapauksessa lisäksi se, että esitutkintakuluissa ei ole kysymys vakuutustapahtumasta aiheutuneista, vaan vakuutustapahtumaa edeltävistä asianajokuluista.

 

Yksityisoikeudellisten vaatimusten lisäksi vakuutettu on oikeudenkäynnissä esittänyt oman rangaistusvaatimuksensa, johon syyttäjä ei ole yhtynyt. Rangaistusvaatimuksen esittämisestä aiheutuvia kuluja ei vakuutuksesta korvata, joten ottaen edellä todetun ohella myös tämän huomioon vakuutusyhtiö katsoo, että asiassa ei ole perusteita lisäkorvauksen maksamiselle.

Oikeusturva-asiassa 5.5. ja 13.5.2004 tehdyillä päätöksillä on asianajolaskuun nro 16/2004 sisältyvistä kuluista korvattu laskuvirheen vuoksi yhteensä 155,92 euroa kulujen arvonlisäverollisen kokonaismäärän ollessa 133,37 euroa. Vakuutusyhtiö huomioi liikaa maksetun korvauksen vähennyksenä hovioikeusvaiheen tai vahingonkorvausasian laskutuksen yhteydessä.

 

Hovioikeusvaiheen osalta vakuutusyhtiö toteaa myös, että rikosoikeudenkäynnissä ei enää lainkaan käsitellä vakuutetun yksityisoikeudellisia vaatimuksia. Vakuutusehtojen mukaan tällöin ei lähtökohtaisesti myöskään voi syntyä vakuutuksesta korvattavia kuluja. Siihen, miltä osin hovioikeusvaiheen kuluissa voidaan mahdollisesti katsoa olevan kysymys yksityisoikeudellisten vaatimusten perusteiden selvittämisestä, vakuutusyhtiö voi ottaa kantaa vasta hovioikeuden tuomion saatuaan.

 

Kirjeellään 12.7.2004 vakuutusyhtiölle asiamies L.L. lähettää käräjäoikeuden 16.6.2004 antaman vahingonkorvausvaatimuksia koskevan tuomion. L.L. liittää oheen myös siirtokirjan, jolla M.T. siirtää oikeudenkäyntikulukorvaussaatavansa vakuutusyhtiölle.

 

Kirjeen yhteydessä on lasku 12.3.2004 jälkeisistä toimenpiteistä, eli rikostuomion antamisen jälkeisistä toimenpiteistä, jotka eivät sisälly aikaisemmin lähetettyyn laskuun.

 

Tuomiosta ilmenee, että S.S. velvoitettiin korvaamaan aikaisemmin laskutettuja oikeudenkäyntikuluja 2.000 euroa sekä laskuun sisältyviä oikeudenkäyntikuluja 1.700 euroa.

 

Edellä mainittujen määrien lisäksi S.S. velvoitettiin korvaamaan M.T:lle hänen oikeuteen saapumisestaan aiheutuneet kulut (M.T. oli tuotava erikoiskuljetuksella Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta, koska hän oli rullatuolissa) sekä todistajanpalkkion V.T:lle. L.L. pyytää, että kyseinen 136 euron määrä maksetaan suoraanM.T:lle.

 

Kirjeessään 22.7.2004 vakuutusyhtiölle asiamies L.L. viittaa puhelintiedusteluun, joka koski M.T:n oikeusturvaetua sekä K:n käräjäoikeuden 16.6.2004 antamaa tuomiota ja sen mukaisia oikeudenkäyntikulujen korvauksia. L.L. ilmoittaa, että 136 euron määrä jakaantuu seuraavasti:

1.      M.T:n omat oikeudenkäyntikulut
- erikoiskuljetus keskussairaalasta oikeuteen ja takaisin 30 euroa
- päivärahaa 13 euroa
M.T:n kulut yhteensä 43 euroa

 

2.      V.T:n todistajanpalkkio
- työansion menetys 80 euroa
- päivärahaa 13 euroa
V.T:n todistajanpalkkio yhteensä 93 euroa

 

Päätöksellään 28.7.2004 vakuutusyhtiö ilmoittaa maksaneensa korvauksen asianajolaskusta nro 40/2004 sekä V.T:n todistajanpalkkion mukaan liittämänsä päätöksen mukaisesti.

 

Laskuun sisältyy lääkärintodistuskuluja 40 euroa. Terveyden- ja sairaanhoito ovat arvonlisäverolain mukaan veroton toimiala, joten myöskään lääkärintodistukseen ei sisälly arvonlisäveroa. Tämän vuoksi arvonlisäveroa ei ole lääkärintodistuksen osalta vakuutuksesta korvattu. Muilta osin korvaus on maksettu laskun mukaan, joten vakuutuksesta korvattavien kulujen määräksi tulee yhteensä 2.430,64 euroa.

 

Asiamiehen laskuun nro 16/2004 sisältyviä kuluja on korvattu sekä 5.5.2004 että 13.5.2004 tehdyillä korvauspäätöksillä. Päätöksellä 5.5.2004 korvausta on palkkion ohella maksettu kopio- ja postikuluista yhteensä 46,60 euroa. Lisäksi vakuutuksesta on korvattu kuluihin kohdistuvana arvonlisäverona 10,25 euroa, joten korvauksen yhteismäärä kulujen osalta on ollut 56,85 euroa. Tämän lisäksi päätöksellä 13.5.2004 samoista kuluista on korvattu 109,32 euroa. Kaikkiaan kuluja on siten korvattu 166,17 euroa.

 

Muiden kuin lääkärintodistuskulujen yhteismäärä laskussa nro 16/2004 on 54 euroa, arvonlisäveroineen yhteensä 65,88 euroa. Lääkärintodistuskuluja, jotka yllä todetun mukaisesti ovat arvonlisäverottomia, laskuun sisältyy kaikkiaan 55,32 euroa. Korvattavien kulujen kokonaismäärä on siten 121,20 euroa.

 

Vakuutuksesta liikaa korvattujen kulujen määrä on 166,17 – 121,20 = 44,97 euroa. Vakuutusyhtiö huomioi tämän vähennyksenä laskusta nro 40/2004 maksettavan korvauksen yhteydessä. Laskusta tulee siten korvattavaksi 2.430,64 – 44,97 = 2.385,67 euroa, josta vakuutetun omavastuuosuuden (357,85 euroa) vähentämisen jälkeen jää maksettavaksi 2 007,82 euroa.

 

V.T:n todistajanpalkkion määrä on 80 euroa työansion menetyksestä sekä 13 euroa päivärahana, yhteensä 93 euroa. Vakuutetun omavastuun vähentämisen jälkeen korvattavaksi jää 79,05 euroa. Korvaus on maksettu suoraan V.T:lle.

 

Asiaan sovellettavien 1.1.1999 voimaantulleiden oikeusturvavakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetun ajanhukkaa, omaa työtä, tulon- tai ansionmenetystä, matkoja tai oleskelukustannuksia. M.T:lle oikeuteen saapumisesta aiheutuneita kuluja, yhteensä 43 euroa, ei tämän vuoksi voida korvata vakuutuksesta.

 

 

Lisävastineessaan 28.7.2004 vakuutusyhtiö toteaa, että sen asiassa antaman vastineen jälkeen on vakuutuksenottajan asiamies toimittanut vakuutusyhtiölle vahingonkorvausasiaa koskevan käräjäoikeuden tuomion sekä tähän liittyvän asianajajalaskun nro 40/2004. Korvaus on lääkärinpalkkion osalta laskutettua arvonlisäveroa sekä vakuutetun omia kuluja lukuun ottamatta maksettu laskun mukaan, mikä ilmenee mukaan liitetyistä päätöksistä. Korvausta maksettaessa vakuutusyhtiö on ottanut huomioon vähennyksenä aiemmin kulujen osalta liikaa maksetun korvauksen.

Asiamiehen pyynnöstä K:n käräjäoikeus on tuomiossaan erotellut vahingonkorvausten käsittelystä aiheutuneet kulut ennen rikosoikeudenkäynnin tuomiota ja sen jälkeen. Koska vakuutetun vaatimukset ovat tulleet hyväksytyiksi vain osittain, on käräjäoikeus tuomiosta ilmenevillä perusteilla velvoittanut vastaajan korvaamaan osittain vakuutetun oikeudenkäyntikulut.

 

Asianajolaskun nro 40/2004 mukaan rikosoikeudenkäynnin jälkeisten kulujen määrä on yhteensä 2.439,44 euroa. Vastaaja on velvoitettu korvaamaan tästä 1.700 euroa eli noin 70 %. Ennen 2.3.2004 suoritettujen toimenpiteiden osalta vastaaja on puolestaan velvoitettu korvaamaan 2.000 euroa. Käräjäoikeuden tuomion perusteella ei ole pääteltävissä, että vastaajan korvausvelvollisuutta olisi harkittu eri kriteerein ennen 2.3.2004 ja sen jälkeen syntyneiden oikeudenkäyntikulujen osalta.

 

Vakuutusyhtiön vastineessa todetun mukaisesti muita kuin yksityisoikeudellisten vaatimusten käsittelyyn liittyviä asianajokuluja vakuutuksesta ei rikosasiassa korvata. Vakuutusyhtiö on korvannut vahingonkorvausvaatimusten esittämiseen liittyviä kuluja rikosasiassa yhteensä 3.088,55 euroa. Suhteessa vastapuolen maksettavaksi tuomittuihin kuluihin tämä on enemmän kuin 2.3.2004 jälkeisten kulujen osalta on laskutettujen ja tuomittujen kulujen suhde.

 

Vastineessa esitetyn lisäksi vakuutusyhtiö katsoo myös edellä selvitetyllä perusteella, että vakuutetulle yksityisoikeudellisten vaatimusten esittämisestä aiheutuneet asianajokulut ovat tulleet täysimääräisesti vakuutuksesta korvatuiksi.

 

 

 

3 luvun 1 §

Syyteasian yhteydessä voidaan ajaa syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta. Jos sellaista vaatimusta ajetaan erikseen, noudatetaan, mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään

 

Vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

 

Vakuutuksesta korvattavalla vakuutustapahtumalla tarkoitetaan riita- ja hakemusasiassa

-         perusteeltaan tai määrältään kiistettyä vaatimusta (jäljempänä riita), rikosasiassa

-         rikokseen perustuvaa vakuutetun yksityisoikeudellista vaatimusta.

-          

Kohta 4.2, Vakuutustapahtuman syntymisajankohta

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Vakuutustapahtuma on sattunut vakuutuksen voimassa ollessa riita- ja hakemusasiassa kun riita on syntynyt; ja rikosasiassa, kun haaste on annettu vakuutetulle tiedoksi.

 

Kohta 7.5, Kustannukset, joita vakuutuksesta ei korvata

Vakuutuksesta ei korvata…

- rikosilmoituksen tekemisestä ja rikosasian esitutkinnasta aiheutuvia kuluja…

 

 

Esillä olevassa asiassa on kyse korvattavien asianajokulujen määrästä sekä vakuutustapahtuman sattumisajankohdasta.

 

Vakuutettu M.T. on ollut asianomistajana K:n käräjäoikeudessa itseensä kohdistunutta vamman tuottamusta koskevassa jutussa, jossa syytettynä on ollut S.S. M.T:n asiamiehenä on ollut L.L. Vamman tuottamus on sattunut 1.5.1999. Juttu on tullut vireille haastehakemuksella 9.2.2001 ja käräjäoikeus antanut siitä tuomion 3.2.2004, josta M.T. on valittanut hovioikeuteen.

 

Ennen rikosasian pääkäsittelyä käräjäoikeus on erottanut M.T:n korvausvaatimukset käsiteltäviksi erillisessä riitaoikeudenkäynnissä. Riita-asian oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenee, että S.S. on ennen rikostuomiota kiistänyt M.T:n korvausvaatimukset perusteeltaan. Tämän vuoksi S.S. on katsottu velvolliseksi korvaamaan M.T:n kulut rikostuomiota edeltävältä ajalta.

 

L.L. on lähettänyt vakuutusyhtiölle kaksi laskua, joista toinen on kohdistunut aikaan rikostuomion antamiseen asti, ja toinen aikaan tuomion antamisen jälkeen. Selvityksistä ilmenee, että vakuutusyhtiö on ehtojen mukaisesti korvannut molemmat laskut lukuun ottamatta ensimmäisen laskun palkkioita, jotka kohdistuvat asiamiehen vuosina 1999 ja 2000 tekemiin toimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet vakuutusyhtiö on katsonut suoritetun ennen rikosasian vakuutustapahtuman sattumista. Palkkioiden arvonlisäveroton yhteismäärä on 1.050 euroa, ja niitä on lausuntopyynnössä vaadittu korvattaviksi.

 

Oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on ehtojen mukaan korvata vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikulut riita- ja rikosasioissa sattuneissa vakuutustapahtumissa. Ennen vakuutustapahtumaa suoritetut toimenpiteet eivät kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Riita-asiassa vahinkotapahtumalla tarkoitetaan perusteeltaan tai määrältään kiistettyä vaatimusta. Rikosasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun haaste on annettu vakuutetulle tiedoksi.

 

Tässä tapauksessa M.T:n ja S.S:n välille on syntynyt kiistettyjä korvausvaatimuksia koskeva riita ennen oikeudenkäyntiä. Lautakunta katsoo sen riita-asian vakuutustapahtumaksi, jonka käsittely on sittemmin jatkunut ensin rikosoikeudenkäynnissä ja sitten erillisessä riitaoikeudenkäynnissä. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö rikosasian vakuutustapahtumaan vedoten voi evätä vuosina 1999 ja 2000 suoritettujen toimenpiteiden velotuksia, vaan ne tulee korvata M.T:n oikeusturvavakuutuksesta ehtojen mukaisesti. Tältä osin lautakunta kuitenkin toteaa, että esimerkiksi rikosasian esitutkinnasta aiheutuvat kulut on rajattu kaikissa tapauksissa vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja

Sisula-Tulokas, jäsenet Eskuri, Hentunen ja Rusanen sekä varajäsen

Kivikoski. Sihteerinä toimi Savonen.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA