Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön kerrostalohuoneiston asukkaat huomasivat 8.10.2013, että vuonna 1997 asennettu patteriventtiili vuotaa heidän olohuoneessaan. Vuoto korjattiin, ja 14.10.2013 pidetyssä kosteuskartoituksessa todettiin, että lattialaminaatti oli vaurioitunut lievästi vuotokohdan alapuolella noin 0,5 m2 alueella. Lattian kosteusarvot olivat koholla vastaavalla alueella. Seinien alaosien kosteus­arvot olivat normaaleja. Lattiarakenteessa oli todennäköisesti askeläänieriste, joka oli kastunut vahingon yhteydessä.

Taloyhtiö vaati vakuutusmeklarin välityksellä korvausta laajasta kiinteistövakuutuksestaan. Taloyhtiön mukaan vahinko oli äkillinen ja lyhytaikainen, koska vaurioalue oli pieni. Lisäksi taloyhtiössä oli vuonna 2011 tehty LVIS-saneeraus, jonka yhteydessä patteriverkosto huuhdeltiin. Jos vuoto olisi ollut jo silloin, se olisi todennäköisesti tullut esille. Vuotovakuutuksen rajoitusehtoihin ei voi vedota, koska taloyhtiöllä on laaja AR-vakuutus. Vuoto on korjattu nopeasti, joten huoltotoimenpiteitä ei ole laiminlyöty.

Vakuutusyhtiön päätökset

Kiinteistövakuutukseen sisältyvässä vuotovahinkovakuutuksessa korvattavuuden edellytyksenä on rikkoutuminen, jollaista tässä ei ole todettu. Lisäksi vakuutuksessa on vähitellen aiheutuvia vahinkoja koskeva rajoitusehto, jonka mukaan liitosten ja tiivisteiden vuotoja ei korvata.

Taloyhtiön kiinteistövakuutuksessa on All Risk –laajennus, josta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet esinevahingot. Vakuutuksesta ei siten korvata vähitellen aiheutuneita vahinkoja. Lisäksi tähänkin vakuutukseen liittyy rajoitusehtoja.

Vesijohtoon ja lämmitysverkon putkistoon kohdistuu jatkuvasti lämpöliikkeitä ja paineiskuja, jolloin kierteillä olevat liittimet saattavat vähitellen avautua. Liitosten löystyessä pattereiden vuodot alkavat tihkuvuotona, jotka pitkään jatkuessaan pahenevat ja aiheuttavat laajempia vaurioita. Liitosten tiiveyden säännöllinen tarkastaminen kuuluu hyvään kiinteistönhuoltotapaan, ja jos tihkuvuodot hoidetaan normaalilla huoltotoimenpiteellä liitoksia kiristämällä, ne eivät aiheuta rakennevaurioita.

Vakuutusyhtiö katsoo, että patteriventtiileistä tulevat vähittäiset vuodot ja niistä johtuva lattiarakenteiden hidas kosteusvaurioituminen eivät ole äkillisiä ja ennalta arvaamattomia tapahtumia. Äkillisyys on yleensä mitattavissa sekunneissa, ei päivissä, kuukausissa tai vuosissa. Patteriventtiilin vuoto on lämmityspattereille pikemminkin tyypillinen kuin ennalta arvaamaton ilmiö. Vaurioita ei yleensä synny, koska pattereita tarkkaillaan ja huolletaan säännöllisesti ja patteriventtiilin säätämisellä nämä alkavat vuodot saadaan lakkaamaan. Laajankaan vakuutuksen tarkoituksena ei ole korvata kiinteistön normaalia huoltoa, huolenpitoa ja tarkkailua. Tapauksessa on kyseessä vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitettu huoltotoimenpiteiden laiminlyönti ja vahinko on aiheutunut pidemmällä ajanjaksolla, vaikka vaurio huomattaisiinkin äkkiä. Ratkaisevaa ei ole vahinkoalueen laajuus vaan vahingon syntymekanismi.

Valitus

Asunto-osakeyhtiö viittaa korvausvaatimukseensa ja pyytää ratkaisusuositusta vakuutusmeklarin välityksellä. On kohtuutonta tulkita äkillisyyden käsitettä niin, että sillä tarkoitettaisiin vain sekunteja. Tapauksessa on kyse AR-vakuu­tuksesta korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö toistaa korvauspäätöksissä esittämäänsä. Äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta on arvioitava objektiivisesti, vahingon syntymekanismin perusteella. Kun patteriventtiili löystyy lämpöliikkeiden ja muiden normaalien ilmiöiden vaikutuksesta ja alkaa lopulta vuotaa, kyse ei ole äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Tällainen vuoto on hitaan kehityksen tulos ja tavanomainen ilmiö. Vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuvia vahinkoja ei korvata.

Lisäksi kun kyse on lämmitysjärjestelmässä tavanomaisesti ilmenevästä ja toistuvasta tilanteesta, siihen on varauduttava normaalin kiinteistönhuollon yhteydessä. RT-kortin 18-10922 mukaan patteriventtiilien kohdalla venttiilirungon tarkastusväli on 12 kuukautta. Termostaattiosien mekaaninen kunto ja toiminta on tarkastettava ennen lämmityskauden alkua. Jos näin ei toimita, kyse on rajoitusehdon tarkoittamasta huoltotoimien laiminlyönnistä. Jos huoltotoimenpiteistä olisi huolehdittu, vahinkoa ei tässä tapauksessa olisi sattunut tai vuoto olisi huomattu ennen rakenteiden kastumista.

Vuotovahingoissa vahingon korvattavuuden kannalta merkitystä ei ole sillä, kuinka pitkään vuoto on jatkunut, vaan ratkaisevaa on se, miten ja miksi vuoto on alkanut. Tyypillinen korvattava vuotovahinko on putkiston tai siihen liitetyn laitteen rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen ja tästä aiheutunut vuotovahinko rakenteille. Tässä tapauksessa ei ole selvitystä mistään äkillisestä rikkoutumisesta.

Jos Vakuutuslautakunta kuitenkin pitäisi vahinkoa korvattavana, vahingon määrästä vähennetään ehtojen mukaiset ikävähennykset.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lautakunnalta on pyydetty ratkaisusuositusta siitä, tuleeko patteriventtiilin vuoto korvattavaksi kiinteistövakuutuksen AR-laajennuksen perusteella. Koska riita koskee nimenomaan ehtojen kohdan 11 mukaista AR-vakuutusta, lautakunta ei tässä tapauksessa arvioi asiaa ehtojen kohdan 8 mukaisen vuotovakuutuksen ehtojen perusteella. Lautakunnalle esitetyn aineiston mukaan korvausta ei ole vaadittu putkitöistä, vaan kyse on vuotovauriosta eli rakenteiden kastumisesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 11.2 mukaan jos vakuutuskirjaan on merkitty rakennukselle All Risk –laajennus (AR-laajennus), korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko silloin, kun vahinkoa ei korvata kohtien 5-10 perusteella.

Ehtojen kohdan 11.3.1 mukaan AR-vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu mm. huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä.

Ehtojen kohdan 11.3.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on välittömästi aiheutunut vakuutetulle omaisuudelle kulumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, routimisesta, betonin rapautumisesta tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Ratkaisu

Vakuutusalalla erilaisia vuotovahinkoja pidetään vakiintuneesti laajojen vakuutusehtojen mukaisina äkillisinä ja ennalta arvaamattomina vahinko­tapahtumina. Usein korvattava vuotovahinko syntyy siitä, että putki kuluu tai syöpyy puhki ennen käyttöikänsä päättymistä. Näissä tilanteissa vuotovahinkoa on siis edeltänyt hidas, vuosia jatkunut kehitys, mutta kastumista pidetään silti lähtökohtaisesti korvattavana. Kulumisesta ja syöpymisestä seuraavat vuodot ovat usein aluksi pieniä, ja ne voivat jatkua huomaamatta pitkäänkin. Tämäkään ei poista vuotovahingon korvattavuutta.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vuotovahinko on aiheutunut lämpöverkosta vuotaneesta nesteestä. Kyse ei ole esimerkiksi siitä, että putkiliitos olisi ollut epäasianmukainen tai että putkisto olisi virheellisen rakentamisen vuoksi syöpynyt ulkoapäin. Nämä ja yllä todetut seikat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, että tapauksessa todettu vuoto on vakuutusehtojen kohtien 11.2 ja 11.3.2 mukaan korvattava vahinkotapahtuma.

Vakuutuksen rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti ja sanamuotonsa mukaisesti. Lautakunta katsoo, että vahingon eli lattiarakenteiden kastumisen välitön syy ei ole rajoitusehdoissa mainittu huoltotoimenpiteiden laiminlyönti vaan vuoto. Lisäksi asiassa ei ole selvitystä siitä, että lämmityspattereiden kuntoa ei olisi seurattu ja huollettu lämmitysverkkoa siten kuin taloyhtiöissä yleensä on tapana. Vakuutusyhtiö ei voi myöskään ehtojen kohdan 11.3.1 perusteella kieltäytyä vuotovaurion korvaamisesta.

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vuotovahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA