Haku

VKL 41/13

Tulosta

Asianumero: VKL 41/13 (2015)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 24.08.2015

Ovatko vahingonkärsineiden omistaman rakennuksen vauriot syy-yhteydessä lähiympäristössä suoritettuihin kentän rakennustöihin? Ehtojen tulkinta. Urakan tilaajan ja suorittajan korvausvastuun jakautuminen.

Tapahtumatiedot

L ja H omistavat vuonna 1962 rakennetun täystiilitalon osoitteessa K-katu 8, joka on tapauksessa vakuutettu kiinteistö. Kiinteistön naapuritontilla aloitettiin urheilukentän rakennustyöt 14.5.2009. Rakennusurakan suoritti SK Oy ja työn oli tilannut X:n kaupunki.

Tärinää aiheuttavat työt suoritettiin 10.6.2009 - 15.9.2009. Lisäksi alueella on myös kaadettu suuri koivu 14.5.2009 sekä metalliverkkoaita 18.–19.5.2009. Edellä mainittujen työvaiheiden jälkeen L ja H havaitsivat kiinteistössä halkeamia ja muita vauriota kuten esimerkiksi rikkoutuneita ikkunalaseja, maalipinnoitteiden irtoamista, ovien tiukkenemista ja myös mahdollisen putkivuodon. Taloon oli viimeksi tehty kuntotarkastus ennen L:n ja H:n muuttoa vuonna 2001. L ja H hakivat korvausta kiinteistön vaurioista työn suorittaneen SK Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella korvataan sellaisia henkilö- ja esinevahinkoja, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Yhtiö toteaa, että talossa on tehty ulkopuolinen katselmus 19.5.2009 ennen tärinää aiheuttavien töiden aloitusta ja lisäksi erilliskatselmuksia kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa 2009, jolloin todetut vauriot olivat pääosin hiushalkeamia materiaalirajoissa. Päätöksen mukaan rakennukseen oli asennettu tärinämittari 28.5.2009 ja korkein mittarilla mitattu arvo oli ollut 0,4 mm/s, kun raja-arvo olisi ollut 5 mm/s.

Korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö toteaa edellä selvitetyin perustein, ettei SK Oy:n toiminnassa ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden nojalla tiivistystyössä voitaisiin katsoa tapahtuneen virheitä tai laiminlyöntejä, jotka olisivat johtaneet K-katu 8:ssa sijaitsevan kiinteistön vaurioitumiseen.  Päätöksen mukaan mahdollisesti syntynyttä haittaa on pidettävä ympäristövahinkolain sietämisvelvollisuuden piiriin kuuluvana. Näin ollen tapauksessa ei ole kysymys SK Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta korvattavasta vahingosta.

Asian käsittelyvaiheet Vakuutuslautakunnassa

L ja H olivat tyytymättömiä vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysivät asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituskirjelmissään L ja H uudistivat vaatimuksensa K-katu 8 kiinteistössä todettujen vaurioiden korjaamisesta edeltävään kuntoonsa taikka korvaamaan kiinteistön korjauskulut sekä kiinteistölle aiheutuneen arvonalennuksen. L:n ja H:n mukaan on ilmeistä, että vauriot ovat syntyneet juuri rakennustöiden seurauksena. Lisäksi he toteavat, ettei mahdollinen tuottamuksen puuttuminen vaikuta SK Oy:n korvausvastuuseen, koska ympäristövahinkolain mukaan vahingot ovat korvattava toiminnanharjoittajan tuottamuksesta riippumatta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa vastineen, jossa se toisti asian tapahtumatiedot, aiemmissa päätöksissä lausutun sekä viittasi tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin. Yhtiö painottaa erityisesti, että korvausvastuun syntymiseksi ei riitä, että olisi mahdollista, että todetut vauriot johtuisivat SK Oy:n suorittamista tärinää aiheuttaneista töistä. Jotta SK Oy:tä voitaisiin katsoa olevan korvausvastuussa, tulee ympäristövahinkolain esitöiden mukaan olla yli 50 % todennäköisyys sille, että todetut vauriot johtuisivat työmaan tärinästä, eivätkä rakennuksen omista vaurioista.

Vakuutusyhtiön antaman vastineen jälkeen Vakuutuslautakunta pyysi asiassa asiantuntijalausuntoa DI Pentti Peltomaalta. Jäljempänä tarkemmin selostetun lausunnon mukaan Peltomaa piti tapauksessa todennäköisenä, että rakennuksen vauriot ovat johtuneet yli 50 %:n todennäköisyydellä kenttätyömaalla suoritetusta maantiivistystöistä.

Vakuutuslautakunnan asiantuntijalausunnon vastaanottamisen jälkeen vakuutusyhtiö antoi asiassa lisävastineen, jonka mukaan se ei tule hankkimaan asiassa uutta asiantuntijalausuntoa, vaan hyväksyy lautakunnan asiantuntijalausunnossa todetun siitä, että rakennuksessa todetut vauriot ovat todennäköisesti syy-yhteydessä rakennustöihin. Yhtiö viittaa kuitenkin vakuutusehtojensa kohtaan 7.1 jonka mukaan, jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan vahingon, vakuutuksesta korvataan ainoastaan se osa vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan osuutta korvausvelvollisuudesta. Jos muuta ei ole, niin maksetaan korvaus pääluvun mukaisesti. Yhtiö toteaa, että tässä tapauksessa sekä SK Oy ja X:n kaupunki ovat tässä tapauksessa ympäristövahinkolain tarkoittamia toiminnanharjoittajia. Myös X:n kaupunkia on siten korvausvastuussa puolesta aiheutuneesta vahingosta ja näin ollen vahingonkorjauskuluista voidaan SK Oy:n vakuutuksen perusteella korvata niin ikään puolet. Näkemyksensä tueksi korvausvastuun jakamisesta vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 186/06.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuksen ottaneelle SK Oy:lle annettiin mahdollisuus antaa asiassa vastineensa. SK Oy ei ole antanut vastinetta.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa lausunnon asiantuntijana käyttämältään DI Pentti Peltomaalta.

Lausunnossaan Peltomaa selvittää asian tapahtumatietoja ja analysoi käytettävissä olevaa asiakirja-aineistoa seuraavasti:

A. Pohjaolosuhteet

Urheilukentän eteläreuna rajoittuu K-katuun ja kadun vastakkaisella puolella on vauriokohde K-katu 8. Urheilukentällä maan tiivistystyöt ovat sijainneet lähimmillään noin 20 -25 metrin etäisyydellä todetusta vauriokohteesta.

Vauriokohde samoin kuin pääosiltaan urheilukenttä sijaitsee kahden kaakko-luoteissuunnassa kulkevan harjualueen välissä laaksomaisessa muodostumassa. Laaksomainen muodostuma ulottuu kaakossa todennäköisesti K:nlahteen, jonka vedenpinta on noin tasossa +76.5.

Pohjatutkimuksia em. geologisesta muodostumasta on käytettävissä vain P-kadun ja A-kadun kulmatontilta, tontilla P-katu 1 ja urheilukentältä. K-kadun tontin maanpinta on noin tasossa +82.0.

Urheilukentällä maanpinta on ollut ennen maarakennustöiden aloitusta v.2009 noin tasolla +83.60. Kentän eteläosassa lähinnä K-katua 8 on pintaosassa paksuudeltaan noin 2-3.5 metriä täyttömaata, joka on tiiveydeltään löyhää silttiä tai silttistä hiekkaa. Täytemaa on paikoittain humuspitoista. Tämän alapuolella on tiiveydeltään löyhää / keskitiivistä silttiä tai silttistä hiekkaa.

Erityisesti urheilukentän kaakkoisosassa, eli vastapäätä K-katua 8, täytemaa ja osittain sen alla pohjamaa on tiiveydeltään erittäin löyhää, pisteessä 6 noin 2 metrin kerroksena ja pisteessä 5, joka on lähimpänä K-katu 8:aa, noin 4 metrin paksuisena kerroksena. Myös kentän pohjoisosassa on löyhiä silttikerroksia. Tästä esimerkkinä on kairauspiste 8. Kairaukset on lopetettu noin tasossa +79...+78.5.

B-kadun puoleinen urheilukentän reuna on ylempänä harjualuetta ja maaperä on topografian perusteella arvioituna tällöin tiiviimpää varsinkin B-kadun vastakkaisella puolella sijaitsevien rakennusten kohdalla. Samoin B-kadun jatke etelään on tiiviimmällä maaperällä.

Samassa geologisessa muodostumassa P-katu 1:n kohdalla maanpinta on noin tasolla +79...+80. Turvetta on tavattu yhdessä kairauspisteessä tontin lounaisnurkassa ulottuen n. 2.5 metrin paksuisena kerroksena noin tasoon +75.5. Maanpinnassa on tiivistä täytemaata noin 1-3.5 metrin paksuinen kerros. Täytemaan ja turpeen alla on tiiveydeltään löyhä ja paksuudeltaan 4-8 metriä hienoa hiekkaa ja hiekkaista silttiä sisältävä kerros ulottuen noin tasoon +70-+72. Syvemmällä on tiiviimpi hiekka- ja sorakerros. Kairaukset ovat päättyneet kiveen tai kallioon noin tasossa +61-+64. Pohjavedenpinta on havaittu P-kadun 1 tontilla tasossa +77.3. K-kadun 8 kohdalla pohjavedenpinta on todennäköisesti tätä jonkin verran ylempänä.

Käytettävissä olevat pohjatutkimukset ja yleinen topografia viittaavat siihen, että em. alue on entistä järven pohjaa, jota on täytetty hienopitoisilla osittain humusta sisältävillä maalajeilla. Paikoittain on jäänyt turve täyttöjen alle. Entinen järven pohja on jo sinänsä sisältänyt löyhiä siltti-hiekka maalajeja. Paikallinen perimätieto viittaa myös siihen, että on kysymyksessä entinen järvenpohja.

B. Vauriokohde, asuinrakennus K-katu 8

Kuten edellä on esitetty, vauriokohde sijaitsee edellä esitetyssä laaksomaisessa geologisessa muodostumassa urheilukentän eteläpuolella osoitteessa K-katu 8. Asuinrakennus on rakennettu v. 1962.

Rakennuksessa on kellarikerros, varsinainen asuinkerros ja ullakkokerros. Ulkoseinärakenne on ulkoa sisäänpäin ulkokuori tiiltä, vuorivilla 75 mm, lapetiili ja rappaus. Kellarin yläpohja on betonia, asuinkerroksen yläpohja on puuta. Ullakko on puurunkoinen. Kellarin lattia on maanvarainen betonilattia. Rakennus on perustettu yhtenäisten anturoiden varaan maanvaraisesti. Anturoiden yläpinta on suunnilleen kellarin lattiatasossa.Kellarin lattiataso on noin 1.8 metrin syvyydellä ympäröivästä maanpinnasta, arviolta noin korkeustasossa +80.

Salaojituksesta ei ole käytettävissä tietoa. Todennäköisesti salaojat ovat olemassa, koska ne on korvausvaadeluettelon mukaan tiivistystyön jälkeen kuvattu. Urheilukentän maan tiivistystyöt ovat olleet lähimmillään noin 20–25 metrin etäisyydellä todetusta vauriokohteesta.

C. Vaurio-tärinälähde, Urheilukenttä

Asemapiirros kentästä on esitetty lausunnon liitteessä.

Kentän eteläpäädyssä, joka on lähinnä K-katua, lopullinen pinnan korkeustaso päällysrakennekerrosten teon jälkeen on noin 30 cm alkuperäistä ylempänä eli tasossa +83.90. Yleiskaivua on tehty suuruusluokaltaan noin 8000 m2:n alueella määrältään noin 7000m3tr ja maarakenteiden täyttöä täryttämällä noin 8000m3tr.

Maarakenteiden kokonaispaksuus on ollut 1.1 metriä jakautuen seuraavasti:

-suodatinkerros 350 mm

-jakava kerros 350 mm

-lämpöeriste 100 mm

-kantava kerros 170mm

-pintakerros 90 mm

Jokainen maakerros on erikseen tiivistetty niistä esitettyjen tiiveysvaatimusten mukaisesti. Tiivistystyö on ollut varsin mittavaa. 14.5.2009 on kaadettu yksi koivu K-kadun reunalla vastapäätä rakennusta K-katu 8. Kulkutiet työmaalle ovat tehty K-kadulta.

D. Urheilukentän maarakennusurakka

Maarakenteiden tiivistystyöt ovat kuuluneet maarakennusurakkaan. SR Oy on toiminut maarakennusurakassa pääurakoitsijana ja päätoteuttajana. Urakan toteutusmuotona on ollut kokonaishintaurakka. Urakoitsijan työpäällikkönä on toiminut M.N..

Työn tilaaja on ollut X:n kaupunki. Maarakennustöiden suunnittelijana on toiminut tilaajan toimeksiannosta RF Oy.

E. Katselmukset

Yleiset käytössä olevat ohjeet katselmusten suorittamisesta

MaaRYL 2010 mukaan: maarakenteiden tiivistämisessä täryjyrien tai muiden maan värähtelyjä aiheuttavien koneiden vaikutus ympäristöön tulee ottaa huomioon työ- ja laadunvalvontatarkkailusuunnitelmissa.

Ohjeen Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys 02, KT02 mukaan: räjäytys- ja muiden tärinää aiheuttavien töiden yhteydessä pidetään ennen töiden aloittamista katselmus, jotta mahdolliset tärinävaikutusten aiheuttamat vauriot läheisissä rakennuksissa voidaan todeta työn jälkeen pidettävässä uudessa katselmuksessa. Katselmuksen yhteydessä merkitään muistiin aikaisemmat vauriot.

Ohjeen Rakentamisen aiheuttamat tärinät RIL 253-2010 mukaan: tärinää aiheuttaviin rakennustöihin tulee sisällyttää ympäristön rakenteiden katselmukset siinä laajuudessa, että ennen rakentamista olemassa olevat vauriot ovat tiedossa ja rakennustyön jälkeen syntyvät vauriot voidaan erottaa rakennusaikana syntyneistä. Katselmus tulee tehdä sellaisella tarkkuudella, että vahinkovastuu on mahdollista määritellä.

Rakennusten ja rakenteiden katselmuksesta tulee laatia suunnitelma, jossa esitetään tarkastettavat kohteet ja työtapa.

Vastuuhenkilönä katselmuksessa on tärinäasiantuntija ja katselmus tulee järjestää siten, että kiinteistön omistajalla tai hänen edustajallaan sekä rakennustyön toteuttajalla on mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Katselmusasiakirjat säilytetään vähintään kymmenen vuotta työmaan päättymisen jälkeen ja niiden säilyttäjän on tiedotettava, missä ne ovat tarkistettavissa.

Katselmuspöytäkirjojen muoto ja säilytys

Katselmuspöytäkirjat laaditaan yleisen käytännön mukaisesti niin sanottuna graafisena esityksenä mahdollisesti täydennettynä valokuvin. Yleinen käytäntö on että tärinäasiantuntija säilyttää katselmuspöytäkirjat tärinämittauspöytäkirjoineen 10 vuotta.

Suoritetut katselmukset

27.8.2009 laaditun pöytäkirjan mukaan:

- urakoitsijan edustaja M.N. ja tilaajan edustaja E.K. ovat 19.5.2009 suorittaneet sokkelin kuvauksen B-kadulla tonteilla 26,24 ja 22, K-kadulla tonteilla 8,6,4 ja 2 sekä P-kadulla tontilla 5. Kiinteistön omistajan mukaan otetuissa valokuvissa ei ole valokuvia kiinteistöstä K-katu 8. Lisäksi kiinteistön K-katu 8 omistajan mukaan kuvaus tehtiin 25.5.2009 eikä 19.5.2009.

- 26.5.2009 urakoitsijan edustaja M.N. suoritti kiinteistössä K-katu 8 kiinteistökatselmuksen. Tästä ei ole käytettävissä katselmuspöytäkirjaa. Kiinteistön omistajan mukaan:

- M.N. oli todennut hormin ehjäksi sekä asuinrakennuksessa että vintillä

- M.N. katsasti pesuhuoneen laatat ja kuvasi jo syntyneitä halkeamia betonilattiassa ja ikkunapenkissä.

- Jälkitarkastukset on tehty kiinteistöissä B-katu 26,24,22, K-katu 8,6,4, 2 ja P-katu 5. Näistä tarkastuksista ei ole käytettävissä katselmuspöytäkirjaa.

Pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet M.N. ja E.K.

Tilaajan edustaja R.V. on kuvannut kiinteistössä K-katu 8 sokkelit ennen 27.8.2009 suoritettua maalausta. Tästä ei ole käytettävissä katselmuspöytäkirjaa

F. Tiivistystyö ja tärinämittaukset

Tärinämittarit on asennettu 28.5.2009 asuinrakennukseen K-katu 8 ja kentän huoltorakennukseen sekä kiinteistöön B-katu 24. Mittareiden asennuspaikasta rakenteissa, mittarityypistä eikä mittaustavasta ole käytettävissä tarkempaa tietoa. K-kadun mittari on ajoittain poistettu ja aina jonkin ajan kuluttua uudelleen asennettu.

10.6.2009 tiivistystyö on aloitettu kahdeksan tonnin valssijyrällä, kun pienemmällä tärylaitteella tiivistystyötä on tehty jo 8.6.2009. Valssijyrällä tiivistystyötä on jatkettu ainakin 21.7.2009 asti. Tärinämittarit on asennettu 28.5.2009 asuinrakennukseen K-katu 8 ja kentän huoltorakennukseen sekä kiinteistöön B-katu 24. Rakennekerrosten tiivistystyötä on jatkettu 3.8.2009 asti ja pintatiivistystä jatkettu koko elokuun ajan. Osa mittareista on ollut paikalla elokuun loppuun.

Työmaapäiväkirjaan on merkitty:

- 10.6..2009: tiivistystyö aloitettu 8 tonnin valssijyrällä. Tarkkailtu tärinämittareita tiivistystyön aikana K-kadulla ja B-kadulla.. Arvot 0.1- 0.2 mm/s, raja-arvo 5 mm/s.

- 8.7.2009: tärinä 0,10 mm/s

- 9.7.2009: tärinä 0.1 mm/s

- 10.7.2009:0.1 mm/s tärinämittaus

- 16.6.2009: 0.1 mm/s tärinämittaus

- 20.7.2009: 0,1 mm/s tärinämittaus

- 24.7.2009: tärinät 0.1 ja 0.1

- 27.7.2009: tärinät 0.1 ja 0.1

- 31.7.2009: tärinät 0.1 ja 0.1

- 3.8.2009: tärinät 0.1 ja 0.1

- 7.8.2009: 0.1 ja 0.4

- 10.8.2009: tärinät 0.1

Muuta tietoa tärinämittauksista ei ole käytettävissä kuin mitä edellä olevan mukaisesti työmaapäiväkirjoihin on merkitty. Todennäköisesti on ollut kysymys tärinän vertikaalihuippuarvojen mittauksesta.

Lukuun ottamatta 10.6.2009 mittausta ei työmaapäiväkirjaan ole tarkemmin kirjattu, mitä tärinämittauspaikkaa kulloinenkin tärinämittausarvo koskee. Raportoidut tärinät vauriokohteessa ovat olleet maarakenteiden tiivistämistyöstä erittäin pieniä, mikäli mittausarvot niitä kuvaavat. Lausunnon mukaan herää kysymys, onko tällöin näin pienillä tärinäarvoilla ollut mahdollista erottaa tiivistämistyöstä syntynyttä tärinää taustatärinästä.

G. Ihmisen havaittavissa olevat tärinät

Lausunnossa viitataan tärinän mittaamista koskevaan kirjallisuuteen, jonka mukaan tärinätaso 0.1 mm/s heilahdusnopeuden vertikaalihuippuarvona v(max vert) ei ole fysiologisesti ihmisen havaittavissa (imperceptible), kun tärinän taajuus on välillä 10...100Hz. Saman lähteen mukaan jos tärinän vertikaalihuippuarvo on suuruusluokkaa 0.64 mm/s, se on juuri fysiologisesti ihmisen havaittavissa (just perceptible). Kriteerinä fysiologiselle tuntemukselle tulisi käyttää taajuutta, kun taajuus on alle 10 Hz. Taajuudesta ei ole käytettävissä mittauksesta saatua tietoa.

Uusimmissa ohjeissa koskien tärinän herkkyyttä ihmisiin, kuten esimerkiksi DIN 4150-2 ja VTT:n esittämissä suosituksissa, on lähdetty siitä, että värähtelyt mitataan jokaisessa kolmessa suunnassa ja valitaan niistä lähtökohdaksi suunta, jossa esiintyy suurimmat värähtelyt. Kriteerinä käytetään tällöin tärinän tehollisarvoa v(w), joka on suuruusluokkana yleensä noin 0.4...0.6* v (max). Edellä mainitut ohjeet pätevät taajuusalueella 1...80 Hz. VTT:n raportin R[3 ] mukaan ihmiset eivät yleensä havaitse tärinää, kun tehollisarvo v(w) on alle 0.1 mm/s, joka tarkoittaa suuruusluokkana heilahdusnopeuden huippuarvoa v(max ) 0.2-0.3 mm/s.

H. Mittaustulosten ristiriitaisuus

Työmaapäiväkirjoihin kirjatut tärinän mittaustulokset rakennuksessa K-katu 8 ja vastaavasti asukkaiden havainnot tärinästä ovat ristiriidassa keskenään. Asukkaat ovat oman kertomansa mukaan selvästi havainneet tärinät ja niistä aiheutuneet vauriot.

Työmaapäiväkirjoihin merkityt tärinäarvot ovat erittäin pieniä. On todennäköistä, että rakennuksessa mittausraportin mukaan esiintyneet tärinät eivät ole voineet olla edes fysiologisesti ihmisen havaittavissa.

I. Havaitut vauriot tiivistyön jälkeen kiinteistössä K-katu 8

Asiantuntija toteaa, ettei katselmuspöytäkirjoja ei ole ollut käytettävissä ja että kaikki määritykset havaituista vaurioista perustuvat kiinteistön omistajan omiin lausuntoihin.

Kiinteistön K-katu 8 omistajan ottamien valokuvien perusteella halkeamia on syntynyt:

- seinien nurkkien ja katon liitoskohtiin

- ikkunasmyygien saumakohtiin

- ovi- ja ikkunalistojen irtoamista

- pesuhuoneen rikkoutuneita kaakeleita

- takkaan ja hormiin

- ikkunalasiin (rikkoutunut)

- ulkoseinissä tiilisaumoihin

- Lecaharkkoseinien saumoihin kellarissa

- rakennuksen ulkopuolella pihalaattojen siirtymisiä

Halkeamat ovat valokuvien perusteella olleet selvästi havaittavissa ja niitä on erittäin lukuisa määrä.

Rakennuksessa ei ole havaittu painumia.

B-kadun 13 kiinteistön omistaja on laatinut lausunnon omassa kiinteistössään syntyneistä vaurioista. B-kadun 13 omistaja on kirjelmässään kaupunginhallitukselle maininnut, että täryttäminen toi 1980-luvulla korjatut vauriot uudelleen esiin ja täysin uusia murtumia ilmestyi ikkunoiden yläpuolelle. B-kadun 13 kiinteistö on kiinteämmällä maapohjalla kuin K-katu 8 ja tällöin tärinän voimakkuus on pienempää kuin kiinteistössä K-katu 8. Lisäksi B-katu 13 sijaitsee kauempana tärinälähteestä kuin K-katu 8.

J. Yleisiä näkökohtia maapohjan tiivistämisessä

Yleissääntönä tiivistyksessä on, että valssijyriä valssin staattinen paino (=akselipaino) ei saisi ylittää kadunrakentamisessa viittä tonnia, kun läheisyydessä on rakennuksia.

Peukalosääntönä on myös, että minimi varmuusetäisyys metreissä rakennuksiin on 1.5* rumpumodulin (akselipaino) paino tonneissa.

Ympäristöriskejä koskien varmuusrajoissa esiintyy suurta vaihtelua. Varmuusrajoihin vaikuttavia tekijöitä ovat:

- Maaperäolosuhteet. Suurimmat tärinät ovat yleensä silteillä ja savilla, ja vaikutusalue niissä ulottuu kauemmaksi. VTT on tutkinut liikennetärinän vaikutusta ympäristöön. Liikennetärinää sen etenemisen ja vaikutusalueen suhteen voidaan pitää samantyyppisenä kuin maan tiivistämisestä syntyvää tärinää. VTT:n tutkimuksen mukaan liikennetärinän vaikutusalue ulottuu kauimmaksi hienorakenteisissa kivennäismaalajeissa sekä pehmeissä eloperäisissä maalajeissa. Kovissa kivennäismaalajeissa vaikutusalue on pienempi. Pienin liikennetärinän vaikutusalue on kovissa karkearakeisissa kivennäismaalajeissa ja moreenimaalajeissa sekä kalliossa.

- Resonanssi-ilmiöt. Rakenteissa ne voivat lisätä vaurioitumisriskiä. Kun usein materiaalien jännitykset ovat jo lähellä murtoa, hyvin pienet lisäjännitykset voivat jo aiheuttaa vaurioita.

- Tiivistämislaitteen pysäyttäminen ja käynnistäminen voi lyhytaikaisesti lisätä voimakkaampaa tärinää täryjyrän oman ominaisfrekvenssin ohittuessa. Erityisen voimakkaana se esiintyy, kun valssijyrän suunta on vauriokohteen suuntaan.

- Tehostettu tärytys (amplitudi korkea) aiheuttaa huomattavasti suuremmat tärinät ympäristöön kuin matala amplitudinen tiivistäminen. Jos esiintyy rakenteiden vaurioitumisriski, vain matala amplitudista tiivistämistä tai jopa staattista tiivistämistä tulisi käyttää.

- Tärinän taajuussisältö alenee etäisyyden kasvaessa.

K. Tiivistämisessä käytetty valssijyrä

Urakoitsija on käyttänyt kesä-heinäkuussa maan tiivistämiseen 8 tonnin valssijyrää. Kun puhutaan valssijyrän painosta, tiivistyslaitetoimittajien mukaan se tarkoittaa valssijyrän kokonaispainoa. Lausunnon mukaan valmistajilta tiedusteltaessa ilmoitettiin, että 8 tonnin valssijyrä voisi olla esim. Dynapac CA 1800 tai Hamm 3307. Molemmilla on suunnilleen samanlaiset tekniset ominaisuudet.

Esimerkiksi Dynapac CA 1800 jyrällä kokonaispaino on 8.5 tonnia. Etuvalssin akselipaino on 5000kg. Tärytaajuus on 32/32 Hz, amplitudi 1.8/0.8 mm ja keskipakoisvoima 132/62 kN. Tärytystä voidaan tehdä joko matalalla tai korkealla amplitudilla. Korkealla amplitudilla tiivistämiseen käytetty energia on noin nelinkertainen verrattuna matala amplitudilla tiivistämiseen. Laitetoimittajien mukaan tehoero käytännössä on noin 2­2.5- kertainen. Jyrän maahan kohdistama tiivistysenergia (keskipakovoima*amplitudi ) on korkea amplitudilla tiivistettäessä 132kN*1.8 mm=239 kNmm .

L. Tärinän lähtöarvot ja tärinän eteneminen, tästä suoritettu koe

Koe suoritettiin suoritettu tandem-tyyppisellä jyrällä Hamm HD+90iVO, jossa vain etuvalssijyrä oli toiminnassa (drum with vibration), tai jossa vain oskillaatioperiaatteella toimiva takajyrä (oscillating drum) oli toiminnassa.

Tässä tapauksessa kiinnostavaa on tapaus, jossa vain etuvalssijyrä oli toiminnassa.

Etuvalssin akselipaino oli 4600 kg, jyrän maahan kohdistama tiivistysenergia (keskipakovoima*amplitudi) oli tällä tyypillä korkea amplitudilla 75kN*0.62 mm=44.5 kNmm. toisin sanoen tiivistämiseen käytetty energia oli noin yksi viidesosa edellä kohdassa K esitetyn valssijyrän vastaavasta. Kokeessa tiiviin hiekkaisen sorakerroksen päälle tällä jyrällä tiivistettiin 0,5 metrin paksuinen kerros löysää hiekkaista soraa ja mitattiin eri etäisyyksillä tärinän eteneminen. Todettiin noin 1,5 metrin etäisyydellä tiivistyslaitteesta maapohjan tärinän heilahdusnopeuden maksimiarvon olleen suuruusluokkaa 25 mm/s ja tärinä vaimeni n. 23 metrin etäisyydellä arvoon 0.3 mm/s.

Lausunnon mukaan on todennäköistä, että em. kokeessa saadut tärinäarvot olisivat suurempia kuin edellä mitatut, jos kokeessa olisi käytetty edellä kohdassa K esitettyä täryvalssityyppiä. Tämä otaksuma perustuu siihen, että Dynac CA 1800 :n maahan kohdistava tiivistysenergia on huomattavasti suurempi kuin vastaava kokeessa käytetyllä valssilla.

On huomattava, että kyseisessä koetapauksessa on ollut kysymys tiiviistä alusrakenteesta, jossa tärinä vaimenee nopeasti. K-katu 8:n kohdalla on ollut alusrakenteena kysymys löyhästä hienorakeisesta kivennäismaalajista sisältäen osittain mahdollisesti humusta tai peräti turvetta, jolloin tärinän vaimeneminen etäisyyden funktiona on huomattavasti hitaampaa.

M. Tärinän vaimeneminen laskennallisilla kaavoilla ottaen huomioon olemassa olevat löyhät hienojakoiset maalajit

Raleigh-pinta-aallot

Dynaamisessa maan tiivistämisessä täryttämällä tärinän etenemistä dominoivat Raleigh-pinta-aallot.

Laskentakaavat

Tärinän etenemistä maaperässä voidaan arvioida voimassa olevalla saksalaisessa normissa DIN 4150-1 :2001 esitetyllä kaavalla R[1] ja R[2] :

v= v1*(R/R1)^-n exp(-alfa(R-R1)), jossa                                                   (1)

- v ja v1 mm/s ovat heilahdusnopeuksia etäisyyksillä R ja R1 metriä

- alfa =2*pii*D/lamda , yksikkö 1/m, jossa D on materiaalivaimennuskerroin lamda = v(r)/f, jossa v(r) on pinta-aallon nopeus f frekvenssi

Kaavan (1) termiosa v1*(R/R1)^-n kuvaa geometristä vaimennusta ja kaava (1) kokonaisuudessaan, kun myös materiaalivaimennus on otettu huomioon. R1 määritellään normissa samaksi kuin pinta-aallon aallonpituus.

Aikaisemmissa kirjallisuusviitteissä ei ole mainittu R1:n määrittelystä. Jäljempänä esitetyissä laskelmissa on R1:n määrityksessä noudatettu aikaisempia kirjallisuusviitteitä.

Lähtöarvot

Raleigh-pinta-aalloille voidaan käyttää n-arvoa 0.5.

Löyhälle silltti-hiekkamaalajille v(s) on suuruusluokkaa 160m/s. Lähtökohtana tällöin on ollut urheilukentän muuta aluetta löyhemmät pohjaolosuhteet, jossa painokairausvastus on ollut 50pk/1m. v(r) on samaa suuruusluokkaa v(s).

Materiaalivaimennuksen D kertoimeksi eri kirjallisuusviitteistä on löydettävissä löyhille siltti-hiekkamaalajeille suuruusluokka-arvo 2% ...3 %. Kirjallisuudessa on myös esitetty alfa arvoja eri maalajeille ilman edellä esitettyjen kaavojen käyttöä.

Lausunnon mukaan sen laatimisessa käytetyissä ammattilähteissä löyhälle siltti-hiekalle on esitetty arvoa 0.040.

Laskentatulokset

On erittäin todennäköistä, että valssijyrän läheisyydessä tärinät ovat olleet n. 1.5 metrin etäisyydellä vähintään suuruusluokkaa 25 mm/s. Tähän viittaavat edellä kohdassa L esitetyt mittaustulokset. Tällöin 25metrin etäisyydellä tärytyskohteesta tärinän heilahdusnopeus em. kaavan (1) mukaan olisi eri alfan arvoilla laskettuna noin:

taajuus(f) alfa-arvo       v(max) huomautussarake

1/s           1/m               mm/s

10            0.00785         5.5          laskennallinen em. lähtöarvojen mukaan

20            0.0157           4.6          laskennallinen em. lähtöarvojen mukaan

                 0.040            2.4           alfa saatu kirjallisuusviitteistä

Tärinän siirtyminen maaperästä perustukseen

Laskelmien perusteella K-kadun 8 rakennuksen kohdalla tärinät maaperässä voivat olla lähiarvolaskelmina suuruusluokkaa vähintään 2.4...5.5 mm/s.

Tärinän siirtymisestä maaperästä perustukseen on olemassa kokemusperäistä tietoa. Niiden mukaan suurennuskerroin on yleensä lähellä ykköstä. Pientaloissa perustusten värähtelyt voivat olla samansuuruisia tai jopa suurempia kuin maaperän värähtelyt.

Tärinän raja-arvot

Maantiivistystärytystä voidaan pitää pitkäaikaisena ympäristörakenteisiin vaikuttavana tärinänä.

Raja-arvona urakassa on käytetty raja-arvoa 5 mm/s. Tähän raja-arvoon mahdollista päätyä myös RIL253-2010 mukaan. Jälkikäteen arvioituna, kun on kysymyksessä rakennus tiilirunkoinen 2-3 kerroksinen rakennus pehmeikköalueella, olisi muiden lähteiden perusteella voitu päätyä myös pienempään raja-arvoon.

Koskien raja-arvoja DIN-normissa mainitaan, ettei ohjearvojen ylitys automaattisesti aiheuta vaurioita. Selvissä ohjearvojen ylityksissä sen mukaan on suoritettava lisätutkimuksia.

N. Puun kaataminen

Kaupungin metsätoimi on kaatanut K-kadun pohjoisreunalta koivun 14.5.2009, jonka kantoläpimitta on ollut noin 45 cm ja pituus noin 18 metriä.Puu on kaadettu kadun suuntaisesti. Etäisyys rakennukseen on ollut noin 17 metriä. Puun painoksi arvioidaan noin 800 kg.

Puun kaatamisessa tärinätyyppi on impulssimainen. Alustavissa lähiarvolaskelmissa voidaan käyttää kaavaa (2) :

v= k* W^0.5 / r, jossa   (2)

W = iskuenergia Jouleina (Nm) r = vaakasuora etäisyys m k= kerroin

Kaavaa on sovellettu pudotustiivistyksessä. Suoritettujen tärinämittausten mukaan k-arvon tällöin vaihdellut välillä 0.15-0.35.

Puun kaatamisessa puun voidaan olettaa käyttäytyvän samantyyppisesti kuten pudotustiivistyksessä putoava järkäle. Voidaan arvioida, että kaatuneen puun potentiaalienergia ennen kaatumista on enintään 70 kJ.

Tällöin kaavalla (2) saadaan :

0.15....0.35*(72000)^0.5/20 = 2.0...4.7 mm/s.

Esitettyjen laskelmien perusteella K-kadun 8 rakennuksen kohdalla tärinät maaperässä voivat olla lähiarvolaskelmina suuruusluokkaa 2.4...5.5 mm/s.

Kysymykset ja vastaukset

Edellä selostettujen tapahtumatietojen sekä esitettyjen laskelmien perusteella Peltomaa on antanut seuraavat vastaukset Vakuutuslautakunnan esittämiin kysymyksiin:

Kysymys: Käsityksenne siitä, ovatko L.n ja H.:n omistaman osoitteessa K-katu 8 sijaitsevan omakotitalon vauriot todennäköisessä syy-yhteydessä naapuritontin urheilukentän rakennustöihin ja etenkin 10.6. aloitettuihin kentän tiivistystöihin?

Vastaus: Ovat todennäköisesti syy-yhteydessä rakennustöihin ja etenkin 10.6. aloitettuihin kentän tiivistystöihin, vaikka laskennallisesti edellä on päädytty tärinäarvoihin vähintään noin 5 mm/s.

Peltomaa viittaa myös kohdassa J esitettyihin näkökohtiin, joiden mukaan tärinävaikutukset voivat tietyissä tilanteissa entisestään voimistua. Jos/kun rakennuksen perustukset ovat noin tasossa +79.70 ja perustusten alla on löyhiä maakerroksia vähintään noin 2 metriä, mahdollisesti enemmänkin. Perustusten alla olevien tiiveydeltään löyhien kerrosten takia materiaalien jännitykset ovat materiaalien rajakohdissa ennestään jo lähellä murtoa, jolloin hyvin pienet lisäjännitykset voivat aiheuttaa vaurioita.

Geologisessa muodostumassa, jossa K-katu 8 sijaitsee, on entistä järven pohjaa, jota myöhemmin on täytetty osittain humuspitoisilla hienojakoisilla siltti-hiekkamassoilla. Paikoittain alle on jäänyt turvetta. Entisen järven pohja on sinänsä jo sisältänyt löyhiä hienojakoisia maalajeja.

Urheilukentänkentän kairaukset on päätetty n. tasoon +78.5...+79.0. Kentällä ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä kuinka paljon syvemmälle kairausten päättymistasosta löyhät kerrokset jatkuvat tasosta +78.5 alaspäin. P-katu 1 kohdalla löyhät kerrokset ulottuvat tasoon +70...+72 ja yhdessä kairauspisteessä oli tavattu turvetta 2.5 metriä.

Urheilukentän rakentamista koskevissa urakka-asiakirjoissa ei esitetty minkäänlaista suunnitelmaa lähialueen riskikartoituksesta ja siihen liittyvästä työnaikaisesta tarkkailusuunnitelmasta vaikka on ollut kysymys kaupunkikeskustassa maan tiivistämisestä pehmeikköalueella, ja maan tiivistäminen täryttämällä on ollut pitkäaikaista.

Kysymys: Käsityksenne siitä, onko tapauksessa esitettyjen vaurioiden ja tärytystöiden välisen syy-yhteyden kannalta erityistä merkitystä sillä, että alueen maaperä on asiakkaiden kertoman mukaan ollut vanhaa merenpohjaa?

Vastaus: Peltomaa viittaa tässä siihen, mitä edellisessä vastauksessa on esitetty.

Kysymys: Onko mielestänne mahdollista, että viereisellä tontilla suoritetuista puiden sekä metallisen verkkoaidan kaatamisesta olisi voinut aiheutua asukkaiden kuvaamaa talon vaurioitumista (jalkalistojen irtoaminen, kaapistojen siirtyminen)?

Vastaus: On mahdollista, että puun kaato on aiheuttanut tärinästä johtuen niin sanottuja sekundäärisiä efektejä, kuten esimerkiksi irrallisten esineiden siirtymisiä.

Peltomaan mukaan on huomattava, että tässä tapauksessa on ollut kysymys kertaluonteisesta vaikutuksesta ympäristöön. Tärinävaikutukset ovat tästä syystä huomattavasti pienemmät kuin mitä on ollut vaikutukset maan tiivistämisestä.

Metalliverkon kaatamisesta ei ole käytettävissä tarkempaa tietoa. Kuitenkin siinä on kysymys samantyyppisestä tärinästä kuin edellä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiön päätös korvata 50 % L:n ja H:n rakennukselle maantiivistystöiden seurauksena aiheutuneista vahingoista vakuutusehtojen mukainen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta

Lain 1 § 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuna ympäristövahinkona korvataan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuva vahinko, joka on ympäristössä aiheutunut:

1) veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta;

2) melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta; taikka

3) muusta vastaavasta häiriöstä.

Lain 3 §:n mukaan ympäristövahinko korvataan tämän lain mukaan, jos voidaan osoittaa, että 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Syy-yhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin.

Lain 7 § 1 momentin mukaan tämän lain mukainen korvausvelvollisuus on silloinkin kun vahinkoa ei ole aiheutettu tahallisesti tai huolimattomuudesta, sillä:

1) jonka harjoittamasta toiminnasta ympäristövahinko johtuu

2) joka on rinnastettavissa 1 kohdassa tarkoitettuun toiminnan harjoittajaan; sekä

3) jolle ympäristövahingon aiheuttanut toiminta on luovutettu, jos luovutuksensaaja toiminnan saadessaan tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta tai 1 §:ssä tarkoitetusta häiriöstä taikka sellaisen uhasta.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua rinnastamista arvioitaessa on otettava huomioon henkilön määräysvalta, hänen taloudelliset suhteensa toiminnan harjoittajaan ja hänen toiminnasta tavoittelemansa taloudellinen etu.

Lain 8 §:n mukaan korvausvelvolliset vastaavat yhteisvastuullisesti ympäristövahingosta, jonka asianomaiset toiminnat ovat todennäköisesti yhdessä aiheuttaneet.

Jollei toisin ole sovittu, korvausvastuu yhteisvastuullisesti korvausvelvollisten kesken on jaettava kohtuuden mukaan ottaen huomioon vastuun perusteet, mahdollisuudet vahingon syntymisen ehkäisemiseen sekä olosuhteet muutoin. Korvausta ei kuitenkaan saa asianomaisen osuuden ylittävältä osin tuomita sen maksettavaksi, jonka osuus vahingon syntymiseen on ilmeisen vähäinen.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,

- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja

- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvaus-vastuussa."

Vakuutusehtojen kohdan 7.1 mukaan vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä lasketaan vahingon korvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti.

Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutuksesta korvataan ainoastaan se osa vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan osuutta korvausvelvollisuudesta. Jos muuta ei ole, korvausta maksetaan pääluvun mukaisesti.

Asian arviointi

Käsillä olevassa tapauksessa vahingonkärsineiden L:n ja H:n omakotitalossa on havaittu vaurioita naapuritontilla suoritettujen maantiivistystöiden jälkeen. Rakennuksen lähellä on myös kaadettu suuri puu sekä metalliaita. L ja H hakivat korvausta vaurioista urakoitsijan toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Käsillä olevassa tapauksessa on lautakuntakäsittelyn aikana tullut riidattomaksi, että L:n ja H:n omakotitalon vauriot ovat todennäköisesti seurausta naapurikiinteistöllä urheilukentän rakentamisen yhteydessä tehdyistä maantiivistystöistä. Vakuutusyhtiö on päätöksessään vedonnut ympäristövahinkolain 8 §:ään sekä vakuutusehtojensa kohtaan 7.1 ja todennut, että urakoitsijan lisäksi tapauksessa on pidettävä yhteisvastuullisena työn tilannutta X:n kaupunkia. Näin ollen vakuutusyhtiö on katsonut SK Oy:n osuudeksi korvausvelvollisuudesta puolet. Vahingon määrän suhteen vakuutusyhtiö toteaa, ettei korvausvaatimuksia ole tutkittu ja näin ollen lautakunnan ratkaisusuosituksen tulee koskea vain vahingon korvattavuutta.

Oikeuskäytännön perusteella ympäristövahinkolain mukaisista vahingoista seuraa tuottamuksesta riippumaton ankara vastuu. Sen kantavat sekä työn teettäjä että sen suorittaja yhteisvastuullisesti vahingonkärsineeseen nähden. Teettäjän ja suorittajan keskinäisiin vastuusuhteisiin saattavat vaikuttaa esimerkiksi heidän välisensä sopimukset ja työn suorituksessa ilmennyt tuottamus. Mikäli ei ole mitään erityisiä perusteita, vastuu jakautuu aiheuttajien pääluvun mukaan.

Lautakunta katsoo, että toimitetun aineiston ja annetun asiantuntijalausunnon perusteella SK Oy:n toiminnassa ei ole osoitettu sellaista tuottamusta L:n ja H:n kärsimien vahinkojen suhteen, että olisi peruste päätyä johonkin muuhun jakoperusteeseen kuin pääluvun mukaiseen.  Tämän vuoksi lautakunta katsoo SK Oy:n ja X:n kaupungin ankaran vastuun yhtäläiseksi. SK Oy:n vastuuvakuutukseen sisältyvää yhteisvastuullisuutta koskevan ehtokohdan perusteella vakuutuksesta maksetaan korvaus, joka vastaa vakuutuksenottajan viaksi jäävän syyllisyyden määrää. Ellei muuta osoiteta, korvaus on pääluvun mukainen. Näillä perusteilla lautakunta katsoo pääluvun perusteella suoritettavan korvauksen ehtojen mukaiseksi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö on vastineessaan varannut mahdollisuuden selvittää korvattavan vahingon määrän erikseen, mikäli lautakunta katsoo kysymyksessä olevan korvattava vahingon. Näin ollen lautakunta ei tässä vaiheessa ota kantaa vahingon määrään.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä korvata puolet vahingon aiheuttamista kustannuksista asianmukaisena. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Hanén

 

Jäsenet:

Eskuri

Hirviniemi

Korpiola

Rusanen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia