Haku

VKL 411/12

Tulosta

Asianumero: VKL 411/12 (2013)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 22.04.2013

Myymälän vastuu Tuottamusarviointi Myymälän lattialle pudonneet herneenpalot aiheuttaneet liukastumisen

Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt S.K. liukastui 14.8.2011 noin kello 16:45 A marketin ravintolatiloissa ravintolakassan edessä kahteen maahan tippuneeseen herneenpalkoon. S.K:n selvityksen mukaan hän oli juuri maksanut ruoat, jonka jälkeen hän oli siirtymässä myymälään ostoksille. Päästyään ravintolakassan eteen hän ei huomannut lattialla olevaa herneenpalkoa ja -versoa. Kaatumisen yhteydessä S.K. satutti nilkkansa, johon tuli erinäisiä vammoja.

S.K. Haki korvausta henkilövahingostaan liikkeenharjoittajan vastuuvakuutuksesta.

 

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se viittaa vakuutuksenottajan toimittamaan selvitykseen marketin ja ravintolan siisteyden ylläpidosta.

Selvityksen mukaan siivousliike oli suorittanut perusteellisen siivouksen vahinkopäivän aamulla klo 5.00 – 6.30. Tämän lisäksi osastolla oli töissä henkilö, jonka tehtävänä oli vastata osaston siisteydestä muun muassa keräämällä lattialle pudonneet tuotteet pois. Henkilökuntaa pelkästään salisiisteydestä huolehtimiseen on varattu arkisin klo 8.00 – 17.00 ja viikonloppuisin klo 8.00 – 21.00 väliselle ajalle. Vakuutuksenottaja on myös kertonut kiinnittävänsä erityisen suurta huomiota siisteyteen.

Yhtiö toteaa päätöksessään, että Suomen vahingonkorvausoikeuden yleisten periaatteiden mukaan jokaisen tulee lähtökohtaisesti kärsiä kohtaamansa vahingot itse. Kuitenkin, mikäli on osoitettavissa jokin taho, jonka tahallinen tai tuottamuksellinen teko on aiheuttanut vahingon, voi joku muu joutua vahingosta korvausvastuuseen.

Päätöksen mukaan liikkeenharjoittajalla on korostunut huolellisuusvelvoite siitä, että asiakkaat voivat liikkua liikkeen tiloissa turvallisesti. Liikkeenharjoittajan vastuu ei kuitenkaan ole niin laaja, että korvausvastuun välttämiseksi myymälän tulisi kaikin käytettävissä olevin keinoin varautua kaikkien ajateltavissa olevien vahinkojen varalta. Päätöksen mukaan liikkeenharjoittajalla on oltava kohtuullinen mahdollisuus ennakoida vahinko ja toiminnallaan estää se. Liikkeenharjoittaja voi vapautua korvausvastuusta, jos tämä on ryhtynyt kaikkiin olosuhteet huomioonottaen tarpeellisiin toimenpiteisiin ja vahinko on aiheutunut tästä huolimatta. Päätöksen mukaan vastuuvapaus voi tulla kysymykseen myös esimerkiksi silloin kun ulkopuolisesta syystä aiheutunut turvallisuuspuute on aiheutunut vain hieman ennen vahinkoa, niin ettei sitä ole ehditty poistaa asianmukaisesta seurannasta huolimatta.

Päätöksessä todetaan lisäksi, että korvausta vaativalla on myös näyttötaakka siitä, että tietty teko, toiminta tai laiminlyönti tapahtunut ja että tästä on syntynyt vahinkoa.

Lopuksi yhtiö toteaa, että myymälässä, jossa liikkuu runsaasti asiakkaita, on aina mahdollista, että asiakkailta putoaa roskia taikka muuta tavaraa lattialle. Päätöksen mukaan ei liikkeenharjoittajalla ole tosiasiallista mahdollisuutta estää kaikkia tällaisia vahinkoja. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, ettei S.K:lle aiheutunut vahinko ole aiheutunut liikkeenharjoittajan virheellisestä menettelystä, huolimattomuudesta taikka laiminlyönnistä.

Edellä mainituilla perusteilla liikkeenharjoittaja ei vakuutusyhtiön mukaan ole korvausvastuussa sattuneesta vahingosta, eikä vahinkoa voida siten korvata vastuuvakuutuksesta.

 

Valitus

S.K. oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksen mukaan vakuutusyhtiön päätös perustuu virheellisiin tosiseikkoihin, koska S.K:n kärsimä vahinko on tyypillinen liukastumisvahinko, jonka korvausvastuu lähentelee ankaran vastuun periaatteita. Valituksen mukaan nyt käsillä oleva tilanne rinnastuu täysin siihen, että henkilö liukastuu huonosti hiekoitetulla jalkakäytävällä ja näin loukkaantuu hiekoittamisesta huolehtivan tahon laiminlyönnin johdosta.

Valituksessa todetaan, että erityisesti elinkeinotoiminnassa kauppiaan asiana on huolehtia siitä, että asiakkaat voivat liikkua turvallisesti asiakkaille ja yleisölle tarkoitetuissa tiloissa. S.K:n näkemyksen mukaan huoltoasemayrittäjän vastuuta korostaa entisestään se, että tämä myös saa taloudellisen hyödyn harjoittamastaan toiminnasta. Näkemyksensä tueksi S.K. viittaa myös korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiin KKO 1989:114 sekä KKO 2010:28.

Valituksessa todetaan vielä, ettei vakuutusyhtiön päätöksessä ole missään vaiheessa kiistetty tapahtumainkulkuun olennaisesti liittyviä tosiseikkoja. Myöskään hiekoituksen laiminlyömisen tapauksissa ei kiinteistönomistaja vapaudu vastuusta, vaikka piha olisikin hiekoitettu aamulla, jos joku kuitenkin liukastuu aamupäivällä huonona jatkuneen sään vuoksi. Näin ollen ei myöskään liikkeenharjoittaja voi pelkästään aamulla suoritetun siivouksen perusteella vapautua korvausvastuustaan. Valituksen mukaan liikkeenharjoittajalla yleisön palvelijana on ankarana pidettävä velvollisuus huolehtia asiakkaidensa turvallisuudesta erityisellä huolella.

Näillä perusteilla S.K. Katsoo, että tapauksessa on kysymys vastuuvakuutuksesta korvattavasta vahingosta ja näin ollen hän vaati vakuutuksesta korvattavaksi hoitokuluja 109,86 euroa, ansionmenetystä 6.143,59 euroa, korvausta kivusta ja särystä 2.000 euroa ja muusta tilapäisestä haitasta 2.500 euroa.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot, tapaukseen sovellettavat vakuutusehdot sekä asiassa annetun korvauspäätöksen perustelut.

Vastineessaan yhtiö toteaa myös, ettei liikkeenharjoittajalle synny korvausvastuuta pelkästään sen johdosta, että vahinko on tapahtunut liikkeenharjoittajan tiloissa. Korvausvastuusta voi vapautua, jos liikkeenharjoittaja on ryhtynyt kaikki olosuhteet huomioonottaen tarpeellisina pidettäviin varotoimenpiteisiin ja vahinko aiheutuu tästä huolimatta. Vastuuvapaus voi vastineen mukaan tulla kysymykseen myös silloin, kun ulkopuolisesta syystä johtunut turvallisuuspuute on aiheutunut vain hieman ennen vahinkoa niin, että sitä ei ole ehditty poistaa asianmukaisesta seurannasta huolimatta.

Vastineen mukaan valituksessa mainittu liukastumisvahinkoja koskeva ja ankaran vastuun periaatteita lähestyvä vastuu koskee kuitenkin ulkona talviolosuhteissa tapahtuneita liukastumisvahinkoja. Sisätiloissa sovelletaan vastineen mukaan kuitenkin normaalia tuottamusvastuuta. Yhtiö toteaa kuitenkin, että talviolosuhteissakin tapahtuvien liukastumisten osalta noudatettavan ns. korostuneen huolellisuusvelvollisuuden mukainen vastuu on silti edelleen tuottamusvastuuta. Erona normaaliin tuottamusvastuuseen on kuitenkin se, että näyttötaakka huolellisuusvelvollisuuden osalta asetetaan kiinteistönomistajalle, joka vapautuu korvausvastuustaan, mikäli hän kykenee osoittamaan menetelleensä olosuhteisiin nähden riittävän huolellisesti.

Vastineessa todetaan, että nyt käsillä olevassa tapauksessa S.K. On kertonut vakuutuksenottajan edustajalle, että hänen mielestään herneenpalkoja ei ollut lattialla hänen saapuessaan kassalle ja ohittaessaan kassan. Paluumatkalla linjastoa edeten palot olivat ilmestyneet linjaston alkuun. Esitetyn selvityksen mukaan palot olivat olleet kokonaisia. Vastineen mukaan myös toinen asiakas oli nähnyt S.K:n kaatumisen ja huomasi herneenpalot lattialla, mutta hänkään ei ollut nähnyt niitä aiemmin. Asiakkaat olivat myös kertoneet liikkeenharjoittajalle, että herneenpalot olivat pudonneet kassan ohi kulkeneelta tyttöporukalta.

Edellä selostetun mukaisesti vakuutusyhtiö pitää selvitettynä, että herneenpalot, joihin S.K. Liukastui, olivat pudonneet lattialle vain hetkeä aiemmin, eikä niitä ollut ehditty poistaa asianmukaisesta valvonnasta ja hoidetusta siivouksesta huolimatta. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo vastineessaan edelleen, ettei vahinko ole aiheutunut A marketin virheellisestä menettelystä, huolimattomuudesta taikka laiminlyönnistä, eikä A marketti siten ole korvausvastuussa vahingosta.

Näillä perusteilla vakuutusyhtiö pitää antamaansa päätöstä asianmukaisena.

 

Asiakkaan lisäselvitykset

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen S.K. toimitti asiassaan uutta lääketieteellistä selvitystä vammoistaan sekä selvityksen ansionmenetyksensä perusteista.

Lisäksi S.K. on lisäselvityksessään oikaissut ja täydentänyt vakuutusyhtiön esittämää tapahtumankuvausta. Ensinnäkin S.K. kertoo liukastuneensa herneenpalkoihin, kun hän oli syötyään ja naistenhuoneessa käytyään palaamassa myymälään ostoksille.

Lisäselvityksessään S.K. ihmettelee myös myymälän henkilökunnan suhtautumista hänen kaatumiseensa. Hän kertoo käyneensä myymälän vuorovastaavan kanssa kaksi keskustelua ja jälkimmäisessä vuoropäällikkö oli sanonut, että hänen on ajateltava asiassa omaa työnantajaansa ja omaa työpaikkaansa ja näin ollen hän ei uskaltanut keskustella asiasta enempää.

 

Vakuutusyhtiön vastaus

Vastauksessaan vakuutusyhtiö toteaa, etteivät S.K:n toimittamat lääkärinlausunnot tai ansionmenetysselvitys anna aihetta muuttaa asiassa annettua korvauspäätöstä.

Vastauksessaan vakuutusyhtiö toteaa oikaisevansa vastineen tapahtumankuvauksen S.K:n lisäselvitystä vastaavaksi, mutta siitä huolimatta vakuutusyhtiö katsoo edelleen korvauspäätöksen olevan oikea.

Yhtiö toteaa vielä lopuksi, että herneenpalot, joihin S.K. liukastui, olivat pudonneet lattialle vain hetkeä aikaisemmin, eikä niitä ollut ehditty poistaa asianmukaisesta valvonnasta huolimatta. Näin ollen yhtiö katsoo edelleen, että liikkeenharjoittaja on tehnyt kaiken voitavansa siisteyden ylläpitämiseksi.

 

Asiakkaan lisäkirjelmä

S.K. antoi vakuutusyhtiön vastauksen johdosta lisäkirjelmän, jonka mukaan vahingon tapahtumapaikan kaltaisissa yleisötiloissa tilojen pitäjän vastuu lähentelee ankaraa vastuuta tai on jopa ankaraa ja että todistustaakka tilojen asianmukaisesta valvonnasta ja siisteyden ylläpidosta on liikkeenharjoittajalla. Lopuksi lisäkirjelmässä todetaan vielä, että tapauksen tilanne rinnastuu vastuunjaoltaan kiinteistönomistajan velvollisuuteen liukkauden torjunnan suhteen.

 

Vakuutusyhtiön vastaus

Vakuutusyhtiö ilmoitti lautakunnalle, ettei sillä ole enää lisättävää S.W:n lisäkirjelmän johdosta.

 

Vakuutuksenottajan vastine

Vakuutuksenottajalle on annettu mahdollisuus lausua näkemyksensä asiassa.

Vakuutuksenottajalla ei ole asiaan muilta osin lisättävää, mutta vakuutuksenottaja haluaa kuitenkin oikaista tapahtumatietoja siltä osin, ettei henkilökuntaa ole missään vaiheessa kielletty puhumasta asiakkaiden kanssa. Ohjeistuksena on sen sijaan ollut, että keskeneräiset vahinkotapahtumat hoidetaan vakuutusyhtiön kautta.

 

Vakuutuslautakunnan lausunto

Lainkohdat

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään muuta johdu

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun vahinko todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana ja vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.

Lisäksi ehtokohdassa todetaan, että vakuutuksenottajan korvausvastuu perustuu aina voimassaolevaan oikeuteen, lakeihin ja oikeuskäytäntöön. Ehtokohdan mukaan useimmiten vastuun syntyminen edellyttää vakuutuksenottajan tai tämän työntekijän virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä

Ratkaisusuositus

Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa siitä, onko S.K:lle 14.8.2011 sattunut henkilövahinko korvattava A marketin toiminnan vastuuvakuutuksesta, kun S.K. oli liukastunut marketin ravintolan kassan eteen tippuneisiin herneenpalkoihin.

Vakuutusyhtiö oli antanut asiassa korvauspäätöksen, jonka mukaan liikkeenharjoittajan ei voida katsoa olevan vastuussa S.K:n kärsimästä vahingosta. S.K:n näkemyksen mukaan liikkeenharjoittajan vastuuta tässä tapauksessa on pidettävä samankaltaisena, ankaraa vastuuta lähetelevänä vastuuna kuin kiinteistönomistajan vastuu on liukkaudentorjunnan suhteen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvausoikeuden vakiintuneiden periaatteiden mukaan yleiseen käyttöön tarkoitettujen tilojen kuten liiketilojen ylläpitäjällä, on tavanomaista tuottamusvastuuta ankarampi vastuu. Vahingonkärsijän suojaa on vahvennettu, mutta vastuu ei kuitenkaan ole tuottamuksesta riippumatonta. Yleisten tilojen ylläpitäjän katsotaan toimivan korostetun huolellisuusvelvoitteen alaisena, mikä merkitsee sitä, että tiloista tulee huolehtia siten, ettei tilojen käyttäjän turvallisuus vaarannu. Näyttövelvollisuus tilojen turvallisesta kunnosta on ylläpidosta vastuussa olevalla.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että tuottamusvaatimus täyttyy jos tilojen ylläpitäjä laiminlyö tilojen hoitamisen niin, että käyttäjälle aiheutuu vaaraa. Vastuusta vapautuminen on kuitenkin mahdollista, jos vastuuvelvollinen on ryhtynyt olosuhteet huomioon ottaen tarpeellisiin varotoimenpiteisiin ja vahinko on aiheutunut tästä huolimatta. Vastuuvapaus on mahdollinen myös silloin, kun vahinko on aiheutunut ulkopuolisesta syystä johtuvasta turvallisuuspuutteesta, jota ei ole asianmukaisesta seurannasta huolimatta ehditty korjata ennen vahinkoa. Kauppakeskus on siten vastuussa vahingosta, jos se ei ole huolehtinut tilojen riittävästä siivoamisesta.

Lautakunta toteaa, että sellaisessa liiketiloissa, joissa liikkuu runsaasti asiakkaita, on aina vaarana, että lattiapinnoille tippuu erilaisia roskia, jotka aiheuttavat merkittävän liukastumisvaaran. Tästä syystä on liikkeenharjoittajalla korostunut velvollisuus huolehtia, että lattioiden siisteyden seuranta on järjestetty riittävän tehokkaasti liikkeen aukioloaikana.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan siivousliike oli suorittanut perusteellisen siivouksen vahinkopäivän aamulla klo 5.00 – 6.30. Tämän lisäksi osastolla oli töissä henkilö, jonka tehtävänä oli vastata osaston siisteydestä muun muassa keräämällä lattialle pudonneet tuotteet pois. Myymälässä / ravintolassa on varattu henkilökuntaa pelkästään salisiisteydestä huolehtimiseen arkisin klo 8.00 – 17.00 ja viikonloppuisin klo 8.00 – 21.00 välisinä aikoina. Tapahtumapäivänä sunnuntaina oli työvuorossa ollut kuusi henkilöä, joista kolme oli ollut salin puolella ja kolme keittiön puolella. Herneenpalot, jotka olivat aiheuttaneet S.K:n liukastumisen, olivat käytettävissä olevan selvityksen mukaan tippuneet maahan ravintolasalista WC-tiloihin kulkeneelta toiselta asiakkaalta hetkeä ennen tapaturmaa. Kaatuminen oli tapahtunut ennen kuin henkilökunta oli ehtinyt huomata pudonneet herneenpalot.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan liikkeenharjoittaja on edellä esitetyn mukaisesti osoittanut huolehtineensa asianmukaisesti ja riittävästi tiloissa liikkuvien turvallisuudesta eikä ulkopuolisesta syystä aiheutunutta turvallisuuspuutetta ole valvonnasta huolimatta ennätetty havaitsemaan ja poistamaan ennen kuin vahinko oli jo tapahtunut. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei S.K:lle aiheutuneen henkilövahingon voida katsoa johtuneen liikkeenharjoittajan huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Näin ollen liikkeenharjoittaja ei lautakunnan käsityksen mukaan ole voimassaolevan oikeuden mukaan vastuussa vahingosta.

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä ehtojen mukaisena, eikä sitä siten ole syytä muuttaa.

Tämän ratkaisun antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Korpiola ja Rusanen sekä varajäsen Hirviniemi. Sihteerinä toimi Hanén.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta