Haku

VKL 41/08

Tulosta

Asianumero: VKL 41/08 (2009)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 22.01.2009

Ulkolähetysauton sähkölaitteiden vaurioituminen Sähköturvallisuuslaki Sähkölaitteen haltijan ankara vastuu Huolehdittavana oleva omaisuus Sopimusvastuu Vanhentuminen

Vakuutuksenottaja E Oy:n vahinkoilmoituksen 9.5.2003 ja sen liitteen mukaan Suomen jääkiekon MM-kisojen 2003 kisaorganisaatio oli tilannut vakuutuksenottajan tekemään Turun ulkolähetysalueen pääkeskuksen ja varavoimalaitteiston. Laitteiston vakuutuksenottaja vuokrasi AF Oy:ltä. Laitteiston tarkoituksena oli syöttää ulkoalueen pääkeskukselle sähköä mahdollisen sähkökatkon aikana.

Ulkolähetysalueelle asennettiin ulkopääkeskus sekä varavoimalaitteisto perjantaina 18.4.2003. Vakuutuksenottajan edustajat L.L. ja T.S. kytkivät varavoimalaitteiston käyttökuntoon, minkä jälkeen laitteisto testattiin ilman kuormaa. Tarkistusmittauksessa jännitteet olivat kunnossa. Asiasta laadittiin vahinkoilmoituksen liitteenä ollut tarkastuspöytäkirja.
 
Ulkoalueen sähköt hoiti SM Oy, joka rakensi myös sähköt Turun kisoihin. SM:lle kuului myös sähköpäivystys kisoissa.
 
Tiistaina 22.4.2003 SM Oy:n edustaja RS soitti vakuutuksenottajan edustajalle L.L:lle ja ilmoitti Turussa tapahtuneesta häiriöstä. Tämän jälkeen L.L. ilmoitti laitteiston omistajalle tapahtuneesta. AF Oy:n huoltomies kävi tarkastamassa tilanteen ja toteamassa generaattorin jännitteensäätäjän rikkoutumisen, joka aiheutti kyseisen jännitteen alenemisen ja POB Ab:n lähetysauton vauriot. AF Oy:n huoltomies korjasi seuraavana päivänä laitteiston sekä suoritti kuormituskokeen. Tämän jälkeen varavoimalaitteisto oli jälleen käyttökunnossa.
 
Vahinkoilmoituksen liitteenä olleessa rekisteri-ilmoituksessa 18.4.2003 E Oy:n edustaja L.L. totesi suorittaneensa sähkölaitteiston määräysten mukaisen käyttöönottotarkastuksen ja vastaavansa siitä, että sähkölaitteisto on määräysten ja jakeluverkon haltijan ohjeiden mukaisessa kunnossa ja jännitteen voi kytkeä.
 
Lausuntoja
Lausunnossaan 7.5.2003 AF Oy:n edustaja M.N. toteaa, että dieselgeneraattorin jännitetasossa ilmeni poikkeama käyttöönoton yhteydessä. Laite oli testattu sekä ennen toimitusta toimittajan toimesta että E Oy:n toimesta asennuksen yhteydessä. Jännitetasossa ei havaittu poikkeamaa. Käyttöönoton yhteydessä dieselgeneraattorin jännite oli alhainen. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin, että laitteen automaattinen jännitteensäätäjä oli rikkoutunut. Jännitteensäätäjä vaihdettiin, jonka jälkeen jännitetaso korjaantui.
 
SM Oy:n teknillisen johtajan R.S:n lausunnossa 8.5.2003 todetaan, että ulkolähetysalueelle oli asennettu varavoimalaitteisto, jonka tarkoituksena oli taata lähetysautojen sähkönsaanti mahdollisen verkkokatkon tai muun vian sattuessa. Varavoimakoneen oli toimittanut AF Oy E Oy:n toimeksiannosta.
 
Laitteiston toimivuus haluttiin vielä varmistaa. Asiasta sovittiin Yleisradion käyttömestarin kanssa. Laitteistoa koekäytettiin 29.4. aamupäivällä. Koestus suoritettiin niin, että järjestelmästä katkaistiin verkkojännite, jolloin varavoimalaitteisto käynnistyi. Generaattorin kuormaksi kytkeytyi alueella olevan lähetysauton laitteistot.
 
Koneen käynnistyttyä tarkistettiin laitteistosta jännitearvot ja todettiin ne alhaisiksi, noin 360 volttia. Tämän jälkeen jännite romahti äkillisesti. Pääjännite laski noin 280 volttiin. Lähetysauton henkilökunta kytki auton laitteistot pois päältä jännitteen pudottua liiaksi. Jännitteen liiallinen lasku ilmeisesti aiheutti lähetysauton joidenkin laitteiden vaurioitumisen. Jännitteen äkillisen romahtamisen aiheutti generaattorin viallinen jännitteensäätäjä, mistä syystä jännite romahti pienestäkin kuormituksesta.
 
Vakuutuksenottaja E Oy:n teknillisen johtajan L.L:n lausunnossa 4.3.2004 todetaan, että L.L. teki sähköverkon suunnittelun. Turkuhallin sähköpääkeskuksesta vedettiin erillisillä vaihejohtimilla ulkoalueen pääkeskukselle sähkösyöttö. Kyseiselle sähköjärjestelmälle tehtiin varmennettu verkko eli järjestelmään kytkettiin releillä rinnalle generaattori, joka sähkökatkon tapahtuessa syöttäisi järjestelmään sähkön. Generaattori sekä relelaitteisto tarvittavin syöttökaapelein vuokrattiin AF Oy:ltä.
 
Generaattori toimitettiin AF Oy:n varastolta Turkuun perjantaiksi 18.4.2003. Tuona päivänä E Oy:n L.L. ja T.S. kytkivät generaattorilaitteiston sähköjärjestelmään. Laitteistoa koekäytettiin ja simuloitiin sähkökatko. Laitteistolla ei ollut kuormitusta. Koekäytössä varavoimalaitteisto toimi moitteettomasti. Jännitteet mitattiin. Tämä simulointi tehtiin kaksi kertaa. Koekäytön aikana tarkastettiin myös silmämääräisesti mahdolliset polttoaine- ja ilmavuodot letkuliittimissä sekä suodatinlaitteessa generaattorikontissa. Mitattaessa jännitteet olivat oikeat eikä havaittu minkäänlaista vikaa tai ongelmaa. Laitteiston todettiin olevan kunnossa.
 
TV-alueen sähköverkon teki paikallinen SM Oy vakuutuksenottajan L.L:n suunnitelmien mukaisesti. SM Oy toimitti tarvitsemansa kaapelit ja jakokeskukset.
 
Vakuutusyhtiön päätös
Korvauspäätöksessään 16.3.2004 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatiedot.
 
Vahingosta vakuutuksenottaja E Oy:lle on esitetty korvausvaatimus. Korvausvaatimuksen käsittelyn vakuutuksenottaja on siirtänyt vakuutusyhtiön käsiteltäväksi vastuuvakuutuksensa perusteella.
 
Yritysturvaan sisältyvästä vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
 
Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää vakuutuksenottajan tuottamuksellista tekoa tai laiminlyöntiä ja tämän tuottamuksen ja sen seuraamuksen syy-yhteyttä.
 
Vakuutusyhtiölle toimitettujen selvitysten mukaan vakuutuksenottaja suunnitteli Turussa pidettyjen jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen 2003 TV‑ulkolähetysalueen sähköverkon. Vakuutuksenottajan suunnittelemalle järjestelmälle tehtiin varmennettu verkko kytkemällä releillä sen rinnalle generaattori, joka sähkökatkon tapahtuessa syöttäisi järjestelmään sähkön. Generaattori ja relelaitteisto oli hankittu AF Oy:ltä.
 
Generaattori toimitettiin AF Oy:ltä 18.4.2003, jolloin se kytkettiin E Oy:n toimesta laitteiston sähköjärjestelmään. Tuolloin laitteistoa koekäytettiin ja järjestelmä toimi moitteettomasti.
 
Järjestelmää koekäytettiin uudestaan 22.4.2003 SM Oy:n toimesta. Tuolloin järjestelmästä katkaistiin verkkojännite, jolloin varavoimalaitteisto käynnistyi. Koneen käynnistyttyä laitteiston jännitearvot tarkastettiin ja ne todettiin alhaisiksi. Tämän jälkeen jännite romahti äkillisesti. Jännitteen laskettua jouduttiin POB Ab:n lähetysauton laitteistot kytkemään pois päältä. Jännitteen lasku aiheutti lähetysauton joidenkin laitteiden vaurioitumisen.
 
Jännitteen äkillisen romahtamisen on vakuutusyhtiölle toimitettujen selvitysten mukaan aiheuttanut generaattorin viallinen säätäjä, mistä syystä jännite romahti pienestäkin kuormituksesta.
 
Vakuutuksenottaja E Oy on 18.4.2003 pystynyt käyttämään generaattoria ilman, että siitä olisi aiheutunut vahinkoa. Lisäksi AF Oy on ilmoittanut tarkastaneensa laitteen ennen sen toimittamista vakuutuksenottajalle. Näin ollen laite on ollut kunnossa vakuutuksenottajan ottaessa sen haltuunsa. Jännitteensäätäjä on näin ollen vaurioitunut ajalla 18.–22.4.2003.
 
Asiassa ei ole kuitenkaan ole tullut ilmi mitään sellaista, joka viittaisi vakuutuksenottajan toiminnassa moitittavaan huolimattomuuteen tai varomattomuuteen. Siten tuottamusperuste puuttuu kokonaan. Korvausperusteen puuttuessa ei auton korjauskuluja voida myöskään korvata vastuuvakuutuksen perusteella.
 
Jatkokäsittely
Kirjeessään 5.7.2006 vakuutusyhtiölle SPS Oy toteaa POB Ab:n kääntyneen yrityksen puoleen saatavansa perimiseksi. POB Ab on Suomen jääkiekon MM-sijoihin 2003 toimittanut laitteiston televisiolähetyksiä varten. Riittävän sähkön saatavuuden varmistamiseksi oli E Oy vuokrannut AF Oy:ltä dieselkäyttöisen generaattorin. POB Ab:n henkilökunta oli ilmoittanut E Oy:n edustajalle, että lisävirtaa ei saa kytkeä ennen kuin POB Ab antaa tähän luvan. Kiellosta huolimatta oli E Oy:n työntekijä kytkenyt virran POB Ab:n henkilökunnan poissa ollessa. Virran kytkeminen aiheutti mittavan vahingon POB Ab:n laitteistolle.
 
Vahingonkorvausvelvollisuus
 
E Oy:llä on vastuuvakuutus vakuutusyhtiössä. E Oy on jättänyt vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle, jonka jälkeen korvauspäätös on annettu 16.3.2004. Kirjeen allekirjoittajan saamien tietojen mukaan valitusaika on kolme vuotta vakuutusyhtiön antamasta päätöksestä. Näin valitus on tehtävä 16.3.2007 mennessä.
 
Korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö toteaa tapahtumien kulusta, että generaattori oli hankittu AF Oy:ltä. Ennen toimitusta oli generaattori tarkastettu AF Oy:n toimesta, jolloin laite oli ollut kunnossa. Järjestelmä koekäytettiin uudestaan 22.4.2003 SM Oy –nimisen yhtiön toimesta. Kun järjestelmästä katkaistiin verkkojännite, käynnistyi varavoimalaitteisto. Tämän jälkeen jännite romahti äkillisesti, mikä aiheutti lähetysauton laitteiston vaurioitumisen.
 
Vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä todetaan, että koska asiassa ei ole näytetty, että vakuutuksenottaja E Oy olisi aiheuttanut vahingon tahallaan tai tuottamuksellisesti, ei korvausta näin ollen makseta. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään kirjeen allekirjoittajan käsityksen mukaan ottanut huomioon ainoastaan vahingonkorvauslain säännöksiä. Aluksi voidaan todeta, että POB Ab ja E Oy eivät ole sopimussuhteessa. Lähtökohtaisesti on tällöin sovellettava vahingonkorvauslain säännöksiä. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on aiheuttamastaan vahingosta korvausvelvollinen. Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Lain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus ja tulojen vähentyminen.
 
Vakuutusyhtiö on täysin jättänyt sähköturvallisuuslain säännökset huomioimatta. Laki on astunut voimaan 1.9.1996 ja on siten ollut voimassa vahinkotapahtuman sattuessa. Sähköturvallisuuslakia sovelletaan laitteisiin ja laitteistoihin, joita käytetään sähkön tuottamisessa, siirrossa tai jakelussa ja joiden sähköisistä tai sähkömagneettisista ominaisuuksista voi aiheutua vahinkoa. Lain 7 luvussa säädetään vahingonkorvausvelvollisuudesta. Vahinkoa aiheuttaneen sähkölaitteen tai sähkölaitteiston haltija on tuottamuksesta riippumatta velvollinen korvaamaan sähkövahingon eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta (sähköturvallisuuslain 38 § ). Sähkölaitteen haltijan vahingonkorvausvelvollisuus perustuu näin ollen ankaraan vastuuseen. Vahingonkorvausvelvollisuuden edellytyksenä ei ole sähkölaitteen haltijan huolimaton tai tahallinen toiminta.
 
Sähkölaitteen tai laitteiston haltija ei ole sähköturvallisuuslain 39 §:n mukaan korvausvelvollinen, mikäli
a)        sähkövahinko on aiheutunut toiselle sähkölaitteelle, jonka nimellisjännite ylittää 400 volttia tai
b)        sähkövahingon on aiheuttanut kiinteistön sisäiseen sähköhuoltoon kuuluva sähkölaite, jonka nimellisjännite on enintään 400 volttia.
 
Vahingoittuneen laitteiston nimellisjännite ei ole ylittänyt 400 volttia eikä sähkövahingon aiheuttanut laite ole kuulunut kiinteistön sisäiseen sähköhuoltoon. Kyse on ollut erillisestä sähkögeneraattorista, joka olisi tarvittaessa käynnistetty lähetysauton sähkönsaannin turvaamiseksi, jotta lähetystä olisi voitu jatkaa. Generaattorin tarkoituksena ei myöskään ole ollut turvata jäähallin tai osaa jäähallin sähköhuoltoa.
 
Sähköturvallisuuslakiin perustuvaa korvausta on lain 43 §:n mukaan vaadittava kahden vuoden kuluessa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta. Vahinko on aiheutunut 22.4.2003 ja vakuutusyhtiön korvauspäätös on annettu 16.3.2004, josta voidaan päätellä, että vaatimus on esitetty lain vaatiman määräajan puitteissa.
 
SPS:n käsityksen mukaan vahingonkorvausvastuu määräytyy sähköturvallisuuslain säännösten nojalla sekä vahingonkorvausta määrättäessä on noudatettava mitä vahingonkorvauslain 5 luvussa, 6 luvun 2 ja 3 §:ssä sekä 7 luvun 3 §:ssä säädetään. POB Ab:n vahingonkorvausvaatimus on kirjeessä olevan erittelyn mukaisesti yhteensä 518.000 SEK.
 
POB Ab vaatii korkolain mukaista korkoa mainitulla saatavalle vakuutusyhtiön päätöksen päivämäärästä 16.3.2004 lähtien. Perusteena tälle on se, että vakuutusyhtiö on perustellut päätöstään ainoastaan vahingonkorvauslain säännöksillä ja jättänyt huomioimatta sähköturvallisuuslain säännökset.
 
SPS Oy pyytää, että vakuutusyhtiö ottaa edellä mainitut seikat huomioon ja ratkaisee asian uudestaan.
 
SPS Oy:lle osoittamassaan korvauspäätöksessä 21.8.2006 vakuutusyhtiö toteaa uudelleenkäsittelypyynnön. Vakuutusyhtiön mukaan sen vakuutuksenottaja E Oy ei ole kyseisen vahingon aiheuttaneen laitteen sähköturvallisuuslain tarkoittama haltija eikä vakuutusyhtiö siten ole pitänyt perusteltuna arvioida asiaa kyseisen lain nojalla. Vakuutusyhtiö katsoo vielä, että mikäli sen vakuutuksenottaja olisi ollut kyseisen erityislain tarkoittaman laitteiston haltija, niin tähän lakiin perustuva korvausvaatimus olisi tullut kohdistaa vakuutuksenottajaan kahden vuoden kuluessa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta. Vakuutusyhtiö viittaa korkeimman oikeuden päätökseen KKO:1983 – II – 157.
 
Tämän jälkeen vakuutusyhtiö kertaa korvauspäätöksessään 16.3.2004 mainitun yritystoiminnan vastuuvakuutusehdon 1.1.
Rajoitusehtokohdan 2.1.11 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa oli
          vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun valmistettavana, asennettavana, korjattavana, säilytettävänä taikka muulla tavoin käsiteltävänä
          suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri
          taikka muulla tavoin huolehdittavana.
 
Edellä olevasta ehtokohdasta johtuen vastuuvakuutuksen suhtautuminen tulisi erikseen arvioitavaksi, mikäli vakuutuksenottaja vastoin aikaisemmin esitettyjä käsityksiä osoittautuisi asiassa korvausvelvolliseksi.
 
Pääsääntöisesti sähköisesti aiheutettujen vahinkojen osalta ns. työn kohteena eli huolehdittavana olevana omaisuutena pidetään kokonaisuutta, joka ohjaus- ym. osaltaan muodostaa selkeästi toimivan järjestelmän siinäkin tapauksessa, että järjestelmässä toimivat laitteet eivät sijaitsisikaan välittömässä työkohteessa.
 
Lausuntopyyntö
Lausuntopyynnössään 16.1.2008 POB Ab:n asiamies varatuomari T.P. toteaa vaatimuksinaan, että Vakuutuslautakunta
1)      tutkii ja antaa lausuntonsa 21.8.2006 annetun korvauspäätöksen asianmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä
2)      antaa suosituksen korvata vastuuvakuutuksesta vahingonkärsijälle 5.7.2006 vaaditun mukaiset vahingot yhteensä 518.000 SEK.
 
Lausunnonpyytäjä POB Ab katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös 21.8.2006 on kokonaisuudessaan virheellinen. Edelleen katsotaan, että kyseinen korvauspäätös 21.8.2006 on myös ollut vakuutussopimuslain sekä ehtojen mukaisesti puutteellinen asianmukaisten muutoksenhakuohjeiden puuttumisen vuoksi.
 
Tämän jälkeen lausuntopyynnössä kerrataan vahinkoa ja vakuutuskorvausta koskevat tapahtumat.
 
Tuottamusperuste
 
Varavoimalaitteiston rakentamiseksi on vakuutuksenottaja E Oy vuokrannut AF Oy:ltä dieselkäyttöisen generaattorin. POB Ab:n henkilökunta on ilmoittanut vakuutuksenottajan edustajalle, että lisävirtaa ei saa kytkeä ennen kuin POB Ab antaa tähän luvan. Kiellosta huolimatta virta on kytketty, mikä aiheutti mittavan vahingon POB Ab:n laitteistolle.
 
Vakuutusyhtiön 16.3.2004 kielteisessä korvauspäätöksessä todetaan, että koska asiassa ei ole näytetty, että vakuutuksenottaja olisi aiheuttanut vahingon tahallaan tai tuottamuksellisesti, ei korvausta näin ollen makseta. POB Ab on 5.7.2006 pyytänyt vakuutusyhtiötä oikaisemaan 16.3.2004 antamaansa korvauspäätöstä. Edellä kerrotun riidattoman tapahtumainkulun perusteella voidaan perustellusti väittää, että vakuutuksenottajan toiminnassa on ollut huolimattomuutta.
 
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 5.7.1996 sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä mukaan sähkölaitteistolle on tehtävä käyttöönottotarkastus, jossa riittävässä laajuudessa selvitetään, ettei sähkölaitteistosta aiheudu sähköturvallisuuslain 5 §:ssä tarkoitettua vaaraa tai häiriötä. Sähköturvallisuuslain velvoitteet ja vastuut turvallisuudesta on haluttu selkeästi kohdistaa toiminnan harjoittajaan ja po. lain 19 §:n mukaisesti sähkölaitteiston rakentajaan. Tällä on erityinen lain määrittelemä vastuu huolehtia sähkölaitteiston turvallisuuden varmistamiseen liittyvistä toimenpiteistä.
 
Vakuutuksenottaja on ollut laitteiston suunnittelija ja rakentaja, generaattorin vuokraaja sekä on myös suorittanut varavoimalaitteiston käyttöönottotarkastuksen. Kaikki edellä mainitut toimet tarkastuksineen on tehty tietoisena siitä, että varavoimalaitteisto tulee TV-ulkolähetysalueelle TV-lähetyslaitteistojen käyttöön.
 
Laki edellyttää sähkölaitteiston rakentajan ja käyttöönottotarkastuksen suorittajan täyttävän riittävät kelpoisuus- ja pätevyysvaatimukset. Vakuutuksenottajan ja L.L:n sen teknillisenä johtajana on pitänyt alan ammattilaisena olla tietoinen siitä, että kyseessä ovat paitsi kalliit myös herkät elektroniset laitteet, joiden vahingoittuminen aiheuttaa mittavia kustannuksia. Toisaalta varavoimalaitteisto on jo lähtökohtaisesti luonteensa mukaisesti tarkoitettu poikkeustilanteisiin, jolloin sen toimivuus TV-lähetysten katkeamattoman toimittamisen varmistamiseksi on ollut korostuneen tärkeää. Varavoimaa tarvitsevan erityiskaluston luonne, sekä koko varavoimalaitteiston erityistarkoituksen vuoksi on lupa odottaa vakuutuksenottajalta erityistä huolellisuutta toimissaan sekä oikeus vaatia, että käyttöönottotarkastuksessa tehdään kaikki mahdolliset varmistukset ja koestukset laitteiston kunnon toteamiseksi.
 
POB Ab katsoo, että vakuutuksenottaja on laiminlyönyt selvittää sähkölaitteiston turvallisuuden määräysten edellyttämässä riittävässä laajuudessa. Käyttöönottotarkastuksessa ei ole tehty mahdollisuuksien rajoissa olevia kohtuullisia varmistuksia varavoimalaitteiston toimivuuden toteamiseksi. Teknisen johtajan L.L:n selvityksen mukaan laitteistoa on koekäytetty ja simuloitu sähkökatko, jännitteet mitattu, tarkastettu silmämääräisesti mahdolliset polttoaine- ja ilmavuodot letkuliittimissä sekä suodatinlaitteessa generaattorikontissa. Mitattaessa jännitteet ovat olleet oikeat. Oleellista on kuitenkin se, ettei laitteistoa koekäytetty kuormitettuna. Heti kun näin tehtiin, jännitteet romahtivat pienestäkin kuormituksesta. Koska varavoimalaitteisto oli tarkoitettu erityisen tärkeään tarkoitukseen ja erityisen arvokkaan TV-lähetyslaitteiston käyttöön, olisi käyttöönottotarkastuksen yhteydessä tullut keinokuormittaa varavoimalaitteistoa, jolloin jo pienen keinokuormituksen avulla olisi todettu jännitteen säätäjän viallisuus.
 
Kyseisen varavoimalaitteiston toimivuutta tarkoitukseensa ei siten ole tarkistettu asianmukaisesti lain ja määräysten vaatimalla tavalla riittävässä laajuudessa. Laitteiston toimivuus olisi tullut testata keinokuormitettuna. Pelkkä laitteiston jännitteen mittaus ei anna riittävää informaatiota ja varmuutta laitteiston turvallisuudesta sen käyttötarkoituksessa eli kuormitettuna. Selvää on, ettei muissakaan varavoimalaitteistoja käyttävissä yksiköissä, sairaaloissa tms., varavoimalaitteiston toimivuutta testata ensimmäisen kerran kytkemällä potilaiden laitteistot siihen. Siinä, missä ihmisen henki, myös omaisuus on sähköturvallisuuslain 55 §:n mukaan intressi, jota tulee suojella vaaralta.
 
Kyseessä ei ole myöskään ollut mikään mahdoton tai kohtuuton toimenpide, sillä heti kyseisen generaattorin viallisen jännitteen säätäjän vaihdon jälkeen on korjaajan selvityksen mukaan kuormitettu laitteistoa keinokuormalla laitteiston toimivuuden toteamiseksi. Tuolloin on tehty se välttämätön testaustoimenpide, jolla tosiasiassa voidaan varmistaa laitteiston toimivuus ja turvallisuus siinä tarkoitetussa käytössä ja joka olisi pitänyt suorittaa jo käyttöönottotarkastuksessa.
 
Vakuutuksenottaja on sitoutunut vastaamaan varavoimalaitteiston toimivuudesta ja jännitteen kytkemisen turvallisuudesta. Asianmukainen käyttöönottotarkistus ko. erityistapauksessa olisi edellyttänyt laitteiston moitteettomuuden toteamista myös tarkoituksenmukaisessa käytössään eli kuormitettuna. Toimenpide, joka on voitu esteettä järjestää sen jälkeen, kun vahinko oli jo aiheutettu. Toimenpiteen laiminlyöminen osoittaa vakuutuksenottajan toiminnassa moitittavaa huolimattomuutta, tuottamusta, jonka perusteella vakuutuksenottaja on korvausvelvollinen POB Ab:lle. Tältä osin vakuutusyhtiön tuottamusarviointi on virheellinen.
 
Sähköturvallisuuslain 38 §:n mukainen ankara vastuu
 
Yritysturvaan sisältyvästä vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut vahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutuksenottajan toimiala käsittää kattavasti sähköalan toiminnan aina sähköasennuksesta alan koneiden ja laitteiden maahantuontiin, edustukseen ja kauppaan sekä sähköalan suunnittelun, tarvike- ja laitevuokrauksen. Näin ollen vakuutusyhtiön olisi tullut korvauspäätöstä tehtäessä ottaa huomioon vahingonkorvauslain lisäksi ko. erityisalan voimassa oleva lainsäädäntö.
 
Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään ottanut huomioon ainoastaan vahingonkorvauslain säännökset. Vakuutusyhtiö on jättänyt täysin huomioimatta voimassa olevan sähköturvallisuuslain säännökset. Sähköturvallisuuslakia sovelletaan laitteisiin ja laitteistoihin, joita käytetään sähkön tuottamisessa, siirrossa tai jakelussa ja joiden sähköisistä tai sähkön magneettisista ominaisuuksista voi aiheutua vahinkoa. Sähköturvallisuuslain 38 §:n mukaan vahinkoa aiheuttaneen sähkölaitteet tai laitteiston haltija on tuottamuksesta riippumatta velvollinen korvaamaan sähkövahingon. Vastuu on ns. ankaraa vastuuta, eikä korvausvelvollisuuden perusteena edellytetä sähkölaitteen haltijan tuottamusta.
 
Tämän jälkeen asiamies kertaa kirjeessä 5.7.2006 läpikäydyn sähköturvallisuuslain 39 §:n sisällön.
 
Laitteiston haltija
 
Vakuutusyhtiö on 21.8.2006 ja 29.11.2007 muutoksenhakuohjein täydennetyssä korvauspäätöksessään esittänyt, ettei se katso perustelluksi arvioida asiaa sähköturvallisuuslain nojalla, koska vakuutuksenottaja ei ole vakuutusyhtiön mukaan ollut vahinkoa aiheuttaneen laitteen sähköturvallisuuslain tarkoittama haltija.
 
Vahingon aiheutti viallinen generaattorin automaattinen jännitteensäätäjä. Generaattori oli varavoimalaitteiston osa, joka oli vakuutuksenottajan oman selvityksen mukaan vuokrattu AF Oy:ltä 31.3.2003 kirjallisella vuokrasopimuksella. Näin ollen kyseisen vuokrasopimuksen mukaisesti vakuutuksenottaja on ollut yksiselitteisesti ja riidattomasti kyseisen laitteen haltija. Vakuutusyhtiön väite on perusteeton.
 
Vanhentumisväite
 
Vakuutusyhtiö on lisäksi katsonut, että sähköturvallisuuslakiin perustuva korvausvaatimus olisi tullut kohdistaa vakuutuksenottajaan kahden vuoden kuluessa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta ja viitannut tätä koskevaan korkeimman oikeuden päätökseen. Mihin em. vanhentumisväite perustuu, ei ole esitetty. Väite on kuitenkin totuuden vastainen ja ko. lainkohtaa on sovellettu virheellisesti.
 
Sähköturvallisuuslain 43 §:n mukaan ”tähän lakiin perustuvaa korvausta sähkövahingosta on vaadittava kahden vuoden kuluessa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta”. Edelleen sovellettavaksi tulee laki velan vanhentumisesta ja sen 2 § ”Suhde erityissäännöksiin”. Yleisen oikeudellisen periaatteen mukaan erityissäännös syrjäyttää yleissäännöksen. Tässä sähköturvallisuuslain mukainen kahden vuoden vanhentumisaika syrjäyttää yleisen kolmen vuoden vanhentumisajan. Vanhentumislakia koskevassa hallituksen esityksessä 187/2002 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa 2. kappaleessa todetaan, että ”vanhentumislakia sovelletaan täydentävänä säännöksenä”. Vanhentumislain säännökset tulevat sovellettavaksi siltä osin, kun erityislaissa ei nimenomaisesti säädetä toisin. Useassa erityissäännöksessä onkin vain todettu, missä ajassa velka vanhentuu.
 
Näin on sähköturvallisuuslain 43 §:ssä. Kyseisessä lainkohdassa on todettu vanhentumisaika, ei mainintaa sen katkaisemistavasta, saati että siinä olisi lausuttu nimenomaan määräys lakisääteisestä kanneajasta. Lainkohdassa on lausuttu vanhentumisaika, jonka kuluessa korvausta on vaadittava. Lainkohta ei edellytä kanteen nostamista vahingon aiheuttajaa vastaan.
 
Vakuutusyhtiön esittämä oikeustapaus koskee aiempaa oikeustilaa, jossa erityinen vanhenemisaika katkesi kanteen tiedoksiannolla. Nykyisen voimassa olevan oikeuden mukaan tilanne on toinen. Esimerkiksi hallituksen esityksen 2 §:n 1 momentin perusteluissa todetaan, että vanhentumislain säännökset tulevat sovellettavaksi siltä osin kuin erityislaeissa ei ole nimenomaisesti säädetty toisin. Tällöin vanhentumislain säännökset määräävät muun muassa sen, millä tavoin vanhentuminen voidaan katkaista ja mitkä ovat katkaisemisen oikeusvaikutukset.
 
Sähköturvallisuuslain 43 §:ssä ei edellytetä, että kanne on nostettava tai velkaa olisi muutoin ”laillisesti” haettava. Erityisvanhentumislainsäännökseen perustuva vanhentumisaika voidaan katkaista samalla tavalla vapaamuotoisesti kuin yleislakiin perustuva vanhentumisaika. Näin ollen sovellettavaksi tulee laki velan vanhentumisesta 10 §:n mukainen vapaamuotoinen katkaisu, jolloin 13 §:n 1 momentin mukaan velan vanhentumisen jälkeen alkaa kulua uusi entisen pituinen vanhentumisaika.
POB Ab on vaatinut korvausta suoraan sekä järjestäjien välityksellä vakuutuksenottajalta. Vahinko on tapahtunut 22.4.2003. Vahingosta on vaadittu korvausta vakuutuksenottajalta, joka on edelleen hakenut korvausta vakuutusyhtiöltä heti keväällä 2004. Vakuutuksenottajalle on toimitettu 22.4.2004 päivätty velkojan vaatimus vahingosta sekä selvitys korvauksen perusteista, jonka laskun/vaatimuksen vakuutuksenottaja on kiistänyt. Vakuutuksenottajalle on edelleen lähetetty yksilöity vahingonkorvausvaatimus 16.3.2006, johon vakuutuksenottaja on 20.3.2006 antanut vastineen. Vaatimus vakuutuksenottajalle on uudistettu 16.11.2007, joka on antanut asiasta sähköpostitse vastineen 22.11.2007.
 
Vahingonaiheuttajalta on edellä kerrotun ketjun mukaisesti ja todisteellisesti vaadittu korvausta vahingosta lain mukaisessa vanhenemisajan puitteissa. Vakuutusyhtiön päätös perustunee vanhempaan lain soveltamiseen, jolloin edellytettiin vaatimusta kanneteitse ja oikeudellista tiedoksiantoa, mikä käsitys on virheellinen.
 
Vakuutuksen rajoitusehdoista
 
Korvauspäätöksessä 21.8.2006 on kirjattu rajoitusehtoja, joiden mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa. Päätöksessä on näiden ehtojen osalta jätetty varaus, että kyseiset kohdat tulisivat arvioitavaksi, mikäli edellä kohdassa 2 esitetystä huolimatta vakuutuksenottaja osoittautuisi korvausvelvolliseksi. Menettelyä ei voida pitää asianmukaisena. Mikäli rajoitusehdot aidosti rajoittaisivat korvausvelvollisuutta, on korvausta vaativalla oikeus saada siitä päätös etenkin, kun kyse on jo aiemman korvauspäätöksen oikaisemisesta.
 
POB Ab katsoo, etteivät mainitut rajoitusehdot sovellu po. tapaukseen. Rajoitusehdon 2.1.11 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa oli vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun
          valmistettavana, asennettavana, korjattavana, säilytettävänä taikka muulla tavoin käsiteltävänä
          suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri
          tai muulla tavoin huolehdittavana.
 
Vakuutuksenottajan ns. työn kohteena eli huolehdittavana olevana omaisuutena on ollut varavoimalaitteisto, jonka osana on ollut vakuutuksenottajan vuokrasopimuksensa perusteella haltijana hallussaan pitämä viallinen generaattori. Tämä varavoimaa tuottava laitteisto on vakuutuksenottajan huolehdittavana em. kuvatuilla tavoilla. Vahingoittuneen TV-lähetysauton lähetyslaitteineen on omistanut POB Ab, jonka hallussa ja määräysvallan alla TV-lähetysauto on ollut. POB Ab autoineen on ollut sähköä laitteistossa käyttävä erillinen itsenäinen ulkopuolinen taho, joka ei ole ollut minkään sopimuksen tai oikeustoimen tms. perusteella edellä kuvatuilla tavoilla vakuutuksenottajan ”työn kohteena tai huolehdittavana”.
 
 
 
Lopuksi
 
Sähköalan toiminta on ns. yleisvaarallista, suuriakin vahinkoja mahdollisesti aiheuttavaa, joten vastuuvakuutuksella on olennainen merkitys yrityksen luotettavuuden takuuna ja sähköurakoiden saamisen turvaamisessa. Vakuutuksenottajan ala vaikuttaa paitsi vakuutuksen ehtoihin myös vakuutuksen hintaan. POB Ab pitää edellä kuvattua vakuutusyhtiön korvaustoimintaa vakuutuksenottajan ja vahingonkärsineen kannalta oikeudettomana ja kohtuuttomana. Kisojen järjestäjätahoille on ollut selvää, että POB Ab saa korvauksen joko vakuutuksenottajan tai tämän sopimuskumppanin, viallisen laitteen omistajan vakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on kuitenkin tehnyt paitsi puutteelliset myös tarkoituksenhakuiset päätökset, joilla korvaus on haluttu torjua perusteella millä hyvänsä. Tällainen menettely on kohtuutonta vakuutuksenottajan ja tämän liiketoiminnan kannalta, mikäli vastuuta ei tosiasiassa viime kädessä pystytäkään kattamaan sitä tarkoitusta varten otetuilla vastuuvakuutuksilla.
 
Tapahtumainkulku, syy ja seuraus ym. vahinkoon liittyvät seikat ovat poikkeuksellisen selvät ja kaikkien tahojen, myös vakuutuksenottajan, tunnustamasti riidattomia. Tarvetta asian selvittelyyn tai todisteluun esim. oikeusteitse ei ole ollut. Korvauksen epääminen on ollut kaikille asiaan liittyville tahoille yllätys. Korvauspäätös, joka on virheellinen ja perustuu kestämättömään juridiseen arviointiin, on sellaisenaan otettu POB Ab:n oikeutettujen korvausvaatimusten kiistoperusteeksi. Tämän johdosta tehty korvauspäätös on vahingonkärsineen kannalta paitsi oikeuden vastainen myös kohtuuton ja tulee suosittaa kumottavaksi.
 
Vakuutusyhtiön vastine
Vastineessaan 26.2.2008 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumakuvauksen ja vakuutusehdot.
 
Tuottamusperuste
 
Vakuutusyhtiö toistaa aikaisemmin esittämänsä siitä, että esitetyn selvityksen perusteella vakuutuksenottaja ei ole toiminut huolimattomasti. Koska voimassa olevan vahingonkorvausoikeuden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää henkilön tuottamuksellista tekoa tai laiminlyöntiä sekä tämän teon tai laiminlyönnin syy-yhteyttä aiheutuneeseen vahinkoon, vakuutuksenottajalle ei voi syntyä vahingonkorvauslain mukaista korvausvastuuta vahingosta. Lain mukaisen korvausvelvollisuuden puuttuessa vakuutusyhtiö ei voi suorittaa korvausta vastuuvakuutuksesta.
 
Tapahtumainkuvauksen osalta vakuutusyhtiö kiistää lausunnonpyytäjän esittämän siitä, että vakuutuksenottaja olisi kytkenyt virran, josta vahinko aiheutui, ja siitä, että tämä olisi tapahtunut vastoin POB Ab:n lupaa. Vahinko aiheutui siinä yhteydessä, kun SM Oy:n edustaja kytki virran koestustarkoituksessa.
 
Vakuutusyhtiön näkemys on, että vakuutuksenottaja on toiminut sähköalan määräysten edellyttämää huolellisuutta noudattaen, kun se on vastaanotettuaan AF Oy:ltä varavoimalaitteiston ja saatuaan AF Oy:ltä tiedon siitä, että varavoimalaitteisto on AF Oy:n tarkastama ja tarkastuksen perusteella kunnossa, suorittanut itse kaksi simulointia, joiden perusteella jännitteet ovat olleet asianmukaiset. Siitä, että generaattorin jännitteensäätäjä on vikaantunut vakuutuksenottajan tekemän käyttöönottotarkastuksen jälkeen, ei voi johtaa vakuutuksenottajan tuottamusta.
 
Rajoitusehdot
 
Jos vakuutuksenottaja vastoin vakuutusyhtiön näkemystä katsottaisiin korvausvelvolliseksi asiassa, vakuutuskorvauksen määräytymiseen vaikuttaisi vastuuvakuutusehtojen työn kohdetta koskeva rajoitusehto 2.1.11. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö kertaa mainitun ehtokohdan sisällön.
 
Sähköalalla työn kohteen määritelmänä eli käsityksenä siitä, mitä kuuluu varsinaiseen työn kohteeseen ja mikä on työn kohteeseen liittymätöntä vastuuvakuutuksesta korvattavaa seurausvahinkoa, on pitkään ymmärretty sähkövahingon yhteydessä laitteistoa, joka ohjauksen ym. osalta muodostaa selkeän sähköteknisesti toimivan kokonaisuuden, vaikka laitteiston eri osat eivät sijaitsekaan työkohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä (esim. huippuimuri ja sen ohjaus- tai ilmastointilaitteisto). Tämä näkemys on ollut myös Vakuutuslautakunnan viimeaikaisen ratkaisukäytännön pohjana.
 
Nyt kyseessä oleva vakuutuksenottajan suorittama asennustyö on kohdistunut toiminnalliseen kokonaisuuteen, verkkojärjestelmään. Vakuutuksenottajan tekemä varavoiman automatiikan ja sähköpääkeskuksen rakentaminen sähköjärjestelmään on ollut kokonaisuuden kannalta olennainen osa. Siten järjestelmä mukaan lukien POB Ab:n laitteisto toiminnallisena kokonaisuutena, on ollut vakuutuksenottajan toiminnan kohteena tai ainakin huolehdittavana sen välittömässä vaikutuspiirissä. Sähköalan ammattilaisena vakuutuksenottajan on täytynyt ymmärtää se merkittävä vahinkoriski, mikä huolimattomuudesta asennustyössä ja käyttöönottotarkastuksessa voi aiheutua.
 
Rajoitusehdon soveltaminen ei edellytä sitä, että työn kohteena oleva omaisuus on käsiteltävänä sopimuksen perusteella. Rajoitusehto ei koske pelkästään omaisuutta, joka urakka- tai toimeksiantosopimuksen perusteella on ollut vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun käsiteltävänä tai toiminnan kohteena, vaan toiminnan vastuuvakuutusturvan korvauspiirin ulkopuolelle jää myös omaisuus, joka tosiasiallisesti on ollut vakuutuksenottajan käsiteltävänä, toiminnan kohteena ja huolehdittavana olevaa omaisuutta. Edellä esitetyillä perusteilla POB Ab:n laitteistolle aiheutuneet vahingot eivät ole vastuuvakuutuksesta korvattavia. Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön, erityisesti tapauksiin VKL 179/01, VKL 630/03 ja VKL 261/98.
 
Laitteiston haltija
 
Vakuutusyhtiö toistaa käsityksensä siitä, että vakuutuksenottaja ei ole asiassa sähköturvallisuuslain mukainen sähkölaitteiston haltija. Haltija on taho, jonka intressissä sähköverkon rakentaminen ulkolähetysalueelle on ollut eli mahdollisesti radioyhtiö tai jääkiekkoliitto, ei kuitenkaan vakuutuksenottaja. Vakuutuksenottaja on ollut asentajan asemassa hoitamassa toimeksiantonsa mukaiset työt kisojen järjestäjille. Vakuutuksenottaja ei ole voinut tulla sähköturvallisuuslaissa tarkoitetun sähkölaitteiston haltijan asemaan myöskään sillä perusteella, että se on vuokrannut AF Oy:ltä generaattorin varasähköjärjestelmää varten. Haltijan asema seuraa suoraan pakottavasta lainsäädännöstä eikä asiasta voida disponoida sopimusperusteisesti. Myöskään vuokrasopimuksesta ei käy ilmi, että vakuutuksenottaja olisi sähköturvallisuuslain mukainen laitteiston haltija.
 
Vanhentuminen
 
Vakuutusyhtiö katsoo aikaisemmin esittämänsä mukaisesti, että sähköturvallisuuslain mukainen ankara vastuu on joka tapauksessa vanhentunut, koska vaatimuksia ei ole esitetty kanneteitse kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta. Nyt voimassa olevan velan vanhentumista koskevan lain siirtymäsäännösten mukaan vanhentumislakia sovelletaan myös velkaan, jonka oikeusperuste on syntynyt ennen lain voimaantuloa 1.1.2004. Velka vanhentuu vanhentumislain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei kyseinen velka myös aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaan vanhentuisi tätä ennen.
 
Lausunnonpyytäjän korvausvaatimuksen perusteena olevan vahinkotapahtuman aikaan erityisvanhentumislainsäännökseen perustuva vanhentumisen katkaiseminen poikkesi nykyisin voimassa olevasta katkaisemisesta vanhentumislain esitöiden mukaan menettelyllisesti siten, että erityinen vanhentumisaika oli monesti katkaistavissa vain oikeudenkäynnin vireillepanolla tai muulla määrämuotoisella menettelyllä.
 
Myös korkeimman oikeuden ennen nykyisen vanhentumislain voimaantuloa antaman ratkaisun KKO 1983:II – 157 mukaan vanhentumisen katkaiseminen on ankaran vastuun alueella edellyttänyt kanteen nostamista.
 
Muut merkitykselliset seikat
 
Vakuutusyhtiö on edellä esittänyt, että vakuutuksenottaja ei ole asiassa sähköturvallisuuslain mukaisessa ankarassa vastuussa ensisijaisesti sen vuoksi, että se ei ole laissa tarkoitettu sähkölaitteiston haltija, toissijaisesti sen vuoksi, että mahdollinen vastuu on joka tapauksessa lakannut vanhentumisella. Koska vakuutuksenottaja ei ole myöskään toimeksiantoa hoitaessaan toiminut huolimattomasti, vastuuta ei voi perustaa tuottamukseen. Korvausvastuu varavoimalaitteiston generaattorissa olleesta viallisesta jännitteensäätäjästä voisi perustua ainoastaan vakuutuksenottajan ja AF Oy:n tai vakuutuksenottajan ja jääkiekkoliiton väliseen sopimukseen, eikä voimassaolevaan lainsäädäntöön. Kyse on vastuuvakuutusehtojen rajoitusehtojen 2.1.3 mukaisesta sopimusvastuutilanteesta:
 
Vastuuvakuutusehtojen kohdan 2.1.3 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.
 
Tässä tilanteessa vahingonkorvausvaade ei kuulu vastuuvakuutuksen korvauspiiriin. Vakuutusyhtiö viittaa tältä osin Vakuutuslautakunnan ratkaisuihin VKL 274/04 ja VKL 475/04 vastaavanlaisissa tapauksissa.
 
Edellä lausutun perusteella vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole aihetta muuttaa aikaisemmin tehtyä korvauspäätöstä.
 
Lisäselvitys
Vakuutusyhtiölle 14.7.2008 osoitetussa lisäselvityspyynnössä Vakuutuslautakunta on todennut sen käsittelyssä olevan vastuuvahingon. Asiakirjatietojen mukaan POB Ab:n henkilökunta on ilmoittanut vakuutuksenottajan edustajalle, ettei lisävirtaa saanut kytkeä autoon ennen POB Ab:n antamaa lupaa.
 
Lautakunta on pyytänyt seuraavia lisätietoja:
          Onko vakuutuksenottajan itsensä tarkoituksena ollut suorittaa kuormitettu koekäyttö?
          Onko SM Oy tehnyt tai saanut tehdä kuormitetun koekäytön omin päin?
          Onko vakuutuksenottaja ollut tietoinen SM Oy:n aikomasta koekäytöstä sekä siitä, että kuormana käytetään POB Ab:n auton laitteistoa?
          Myöntääkö vakuutuksenottaja saaneensa POB Ab:ltä kiellon kytkeä virta lähetysautoon ennen luvan saantia? Onko kielto annettu tai välitetty myös muille tahoille, esimerkiksi SM Oy:lle.
 
Vakuutusyhtiö on saatteellaan 18.8.2008 toimittanut pyydetyn lisäselvityksen vakuutuksenottajalta.
 
Vakuutuksenottajan lausunnossa 13.8.2008 todetaan seuraavat pyydetyt lisäselvitykset:
          Vakuutuksenottajalla ei ollut tarkoituksena suorittaa kuormitettua koekäyttöä, koska AF Oy (generaattorin vuokraaja) oli suorittanut kuormituskokeen varikollaan ennen generaattorin noutoa.
          SM Oy on tehnyt kuormitetun koekäytön omin päin.
          Vakuutuksenottaja ei ollut tietoinen tästä koekäytöstä.
          Vakuutuksenottaja ei saanut tietoa kuormituksellisesta koekäytöstä. Vakuutuksenottajan tapana ei ole kytkeä laitteistoja koekäytölle, jos asiakas (tässä tapauksessa POB Ab) ei anna siihen lupaa.
 
Alueen sähköistyksestä vakuutuksenottaja toteaa, että se teki järjestäjän sopimuksen mukaisesti ulkoalueen pääsähkökeskuksen, johon järjestettiin varavoimalaitteisto. Sähkökatkon sattuessa relelaitteisto käynnistää generaattorin ja alkaa syöttää sähköä ulkopääkeskukseen. Vaikka sähkö palautuisikin takaisin, ei se ohjautuisi ulkopääkeskukseen, vaan vaihto pitäisi tehdä manuaalisesti (takaisin kytkentä oli sovittu tehtävän yleisradion henkilökunnan määräämänä ajankohtana, jolloin se ei häiritsisi lähetystä). SM Oy:n edustajalle oli nämä asiat opastettu, kuten laitteiston käyttökin.
 
Lausunnonpyytäjän lisälausuma
 
Vakuutuslautakunnan lisäselvityspyynnön ja siihen vakuutuksenottajalta saadun vastauksen johdosta lausunnonpyytäjä POB Ab on antanut asiassa 24.9.2008 päivätyn lisälausuman. Siinä lausunnonpyytäjä uudistaa aluksi varsinaisessa lausuntopyynnössä esittämänsä vaatimukset.
 
Lähtökohdat
 
POB Ab vetoaa aikaisemmin lausumaansa, mutta täsmentää lausumaansa vakuutuksenottajan tuottamusvastuun osalta. Lisäselvityspyynnön ja siihen vakuutuksenottajan antaman lausuman johdosta POB Ab haluaa korostaa seuraavia tosiasioita, jotka ovat oleellisia asiaa arvioitaessa.
 
Kuten lausuntopyynnön oheen liitetyssä vakuutuksenottajan rekisterinpitoilmoituksessa nimenomaisesti todetaan, vakuutuksenottaja on se sähköurakoitsija, joka on rakentanut po. sähkölaitteiston. Vakuutuksenottaja on ollut laitteiston suunnittelija ja rakentaja, generaattorin vuokraaja sekä on myös suorittanut varavoimalaitteiston käyttöönottotarkastuksen. SM Oy on vakuutuksenottajan ilmoituksen mukaan rakentanut TV-alueen sähköverkon vakuutuksenottajan suunnitelmien mukaan. SM Oy on siis toiminut tässä vakuutuksenottajan aliurakoitsijana vakuutuksenottajan vastatessa lain mukaan sähkölaitteiston rakentajana ja (pää)sähköurakoitsijana näiltäkin osin käyttämänsä alaurakoitsijan toimista. Vakuutuksenottajansa vastaa käyttämänsä alaurakoitsijan toimista myös kiellon noudattamatta jättämisestä.
 
Edelleen ilmenee, että vakuutuksenottajan tekninen johtaja L.L. on suorittanut kyseisen sähkölaitteiston määräysten mukaisen käyttöönottotarkastuksen ja vastaa siitä, että sähkölaitteisto on määräysten ja jakeluverkon haltijoiden ohjeiden mukaisessa kunnossa ja jännitteen voi kytkeä. Käyttöönottotarkastus on perjantaina 18.4.2003 jo suoritettu ja aivan kuten vakuutuksenottaja lausumassaan ilmoittaakin, mitään koekuormituksia ei ole ollut enää tarkoituskaan suorittaa. TV-autot eivät ole edes olleet tuolloin paikalla.
 
Vahinko on tapahtunut kisojen aattona 22.4.2003, kun laitteiston toimivuus on vielä haluttu testata. Sähkölaitteisto on siis tuolloin ollut tarkastettu ja pitänyt olla käyttöönottokunnossa ja turvallisesti käyttöön otettavissa. POB Ab:n henkilökunnan kiellot tai niiden noudattamatta jättäminen ei ole syy, joka vahingon on aiheuttanut. Kyseessä on ollut laitteiston osassa ollut viallinen laite, jonka johdosta varavoimalaitteisto ei ole ollut turvallinen siihen kytketyille lähetysauton laitteille. Varavoimalaitteisto ei siis ole ollut po. sähkölaitteistoa koskevien määräysten mukaisessa kunnossa eikä ole toiminut kuten sen on tarkoitettu toimivan. Kyseistä vikaa ei ilmeisesti ole voinut havaita muutoin kuin testaamalla laitteisto koekuormitettuna. Ottaen huomioon laitteen tarkoitus on koekuormitus jo käyttöönottotarkastuksen yhteydessä ollut, paitsi välttämätön tarkastustoimenpide, myös se riittävä kohtuudella edellytetty toimenpide, jolla laitteiston eheys olisi voitu todentaa.
 
Lisäselvityspyynnössä on tiedusteltu asiaa vakuutuksenottajalta ikään kuin SM Oy olisi jatkanut sähkölaitteiston käyttöönottotarkastusta koekuormituksin. Tästä ei ole kuitenkaan ollut kysymys. Koko kysymyksenasettelu on virheellinen. SM Oy ei ole taho, jolla olisi ollut edes oikeutta suorittaa käyttöönottotarkastukseen kuuluvia testauksia vakuutuksenottajan rakentamalle sähkölaitteistolle. Sähköturvallisuuslain 19 §:n mukaan vastuu on rakentajan ilmoituksessa mainitun vakuutuksenottajan. SM Oy:n suorittama järjestelmän toimivuuden testaus ei ole ollut po. sähkölaitteiston kuormitettua koekäyttöä. Kyseessä on ollut jo 18.4.2003 tarkastetun ja toimivaksi oletetun sähkölaitteiston normaalia käyttöä, johon on kuulunut lähetystoiminnan jatkuvuuden turvaamisen testaaminen simuloidun sähkökatkon aikana. Kyseistä testausta ei olisi edes tehty, jollei vakuutuksenottaja olisi vahvistanut laitteiston olevan tarkistettu ja käyttöön otettavissa.
 
Todettakoon edelleen, että POB Ab:n lähetysauto laitteineen on ollut po. varavoimalaitteistosta erillinen itsenäinen laitteisto, jonka on pitänyt ainoastaan hyödyntää ko. varavoimalaitteistoa. Se ei ole ollut vakuutuksenottajan toiminnan kohteena eikä kuulunut vakuutuksenottajan vastuun alaisuuteen asennettavana, huollettavana tms. olevaan toiminnalliseen kokonaisuuteen tai välittömään vaikutuspiiriin. Vakuutuksenottajan olisi tullut sähköalan ammattilaisena ymmärtää ja ennakoida ne merkittävät vahinkoriskit, jotka huolimattomuus asennustyössä ja sen testaamisessa ja käyttöönottotarkastuksessa voivat aiheuttaa. Vakuutuksenottajan vastuu POB Ab:n laitteiston vahingoista on ainoastaan vahingon aiheuttajan ankaraa tai vähintäänkin tuottamuksellista vastuuta ulkopuolisen vahingonkärsijän vahingoista.
 
Perustelut
 
Vakuutuksenottaja on ko. tilanteessa toiminut laitteiston rakentajana, haltijana ja käyttöönottotarkastajana. Vakuutuksenottajan toimia tulee arvioida sähköturvallisuuslain säädösten pohjalta: onko toiminta täyttänyt ne vaatimukset, joita lainsäädäntö ja sen perusteella annetut määräykset edellyttävät. Sähköturvallisuuslain 5 §:n mukaan sähkölaitteet ja laitteistot on suunniteltava ja rakennettava niin, että niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa. Sähköturvallisuuslain 8 §:n mukaan sähkölaitteiston rakennustöitä johtamaan edellytetään henkilöä, jolla on riittävä kelpoisuus ja ammattitaito ja joka sähköturvallisuuslain 9 §:n mukaan vastaa, että toiminta on sähköturvallisuuslain 5 §:n mukaista.
 
Sähkölaitteiston lain vaatiman turvallisuuden varmistamiseksi sähköturvallisuuslain 17 §:n mukaan sähkölaitteisto saadaan ottaa käyttöön vasta, kun käyttöönottotarkastuksessa on selvitetty, ettei siitä aiheudu sähköturvallisuuslain 5 §:ssä tarkoitettua vaaraa tai häiriötä. Edelleenkin sähköturvallisuuden varmistaminen voi puheena olevan sähköturvallisuuslain 17 §:n mukaan edellyttää varmennustarkastusta tai rakentamisesta vastanneen sähköurakoitsijan varmennusta.
 
Sähköturvallisuuslain 19 §:n mukaan sähkölaitteiston rakentajan tulee huolehtia käyttöönottotarkastuksesta, varmennustarkastuksesta ja ilmoituksen tekemisestä sähköturvallisuusviranomaiselle tai jakeluverkon haltijalle. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 5.7.1996 sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä mukaan sähkölaitteistolle on tehtävä käyttöönottotarkastus, jossa riittävässä laajuudessa selvitetään, ettei sähkölaitteistosta aiheudu sähköturvallisuuslain 5 §:ssä tarkoitettua vaaraa tai häiriötä. Sähkölaitteiston rakentaja on vakuutuksenottaja, joka myös vuokrasopimuksensa sekä kisojen järjestäjän kanssa tehdyn toimeksiannon/sopimuksen perusteella on sähkölaitteiston haltija. Vakuutuksenottaja on siis taho, joka on ollut tosiasiallisesti vastuussa laitteiston turvallisuudesta. Vakuutuksenottajan tekninen johtaja L.L. on myöskin allekirjoituksellaan nimenomaan vahvistanut, että ”Olen suorittanut kyseisen sähkölaitteiston määräysten mukaisen käyttöönottotarkastuksen ja vastaan siitä, että sähkölaitteisto on määräysten ja jakeluverkon haltijan ohjeiden mukaisessa kunnossa ja jännitteen voi kytkeä”.
 
Vakuutuksenottaja on esittänyt rekisterinpitoilmoituksen, mutta sähköturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaista käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa ja dokumenttia varmennustarkastuksesta tai sähköurakoitsijan omasta varmennuksesta ei ole POB Ab:lle esitetty. Lähtökohtaisesti kuitenkin sähkölaitteiston toimivuus ja turvallisuus on vakuutuksenottajan vastuulla ja kiistaton tosiasia on, ettei sähkölaitteisto ole näitä kriteereitä täyttänyt.
 
Vakuutuksenottajaosakeyhtiö on lausumansa mukaan suunnitellut TV-alueen sähköverkon ja paikallinen SM Oy on tehnyt ko. TV-alueen sähköverkon vakuutuksenottajan teknisen johtajan L.L:n suunnitelmien mukaisesti. Vakuutuksenottaja on käyttänyt aliurakoitsijanaan SM Oy:tä ja viime kädessä vakuutuksenottaja vastaa myös aliurakoitsijansa toiminnasta. Sähköturvallisuuslain 8 §:n ja 9 §:n mukainen töiden johto on kuulunut vakuutuksenottajan teknilliselle johtajalle L.L:lle. Näin ollen mitkään vakuutusyhtiön tai vakuutuksenottajan ilmoittamat perustelut, joilla vakuutuksenottajalle kuuluvaa vastuuta siirrettäisiin jollekin muulle taholle vakuutuksenottajan vastuusta vapauttaen, eivät ole oikeudellisesti kestäviä.
 
Avainasemassa vahingon syntymisen edellytyksiä arvioitaessa on käyttöönottotarkastus. Olennaista on se, onko vakuutuksenottaja toiminut asiassa riittävällä huolellisuudella ja tehnyt kaikki toimenpiteet, joita kohtuudella voidaan edellyttää tehtäväksi ko. sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuksessa ennen laitteiston käyttöönottoon luovuttamista. POB Ab:n käsityksen mukaan vakuutuksenottaja on paitsi rakentamisen myös käyttöönottotarkastuksen suorittamiseen valtuutettu sähköliike. Valtuutettu sähköurakoitsija noudattaa tarkastuksessaan alan yleisiä sähköasennuksen SFS 6000 standardeja.
 
Käyttöönottotarkastuksessa todetaan erilaisten mittausten ja testien sekä silmämääräisen tarkastuksen avulla, että asennukset on toteutettu oikein ja että ne ovat turvalliset. Käyttöönottotarkastuksen tekijän on saatava varmuus siitä, että tehty asennustyö täyttää seuraavat vaatimukset:
          Asennettu laitteisto täyttää olennaiset turvallisuusvaatimukset.
          Asennetun laitteiston käyttö ja huolto on turvallista.
          Asennettu laitteisto toimii siten kuin se on tarkoitettu.
 
Edelleen SFS 6000 kohdan 611.2 mukaisesti on tarkastuksessa todettava kiinteiden asennusten vaatimustenmukaisuus, oikeat laitevalinnat ja asennustavat sekä laitteiden eheys asennuksen jälkeen.
 
Näiden vaatimusten mukaiset tarkistukset on laiminlyöty. Käyttöönottotarkastusta ei ole tehty riittävällä huolellisuudella. Laitteisto ei ole toiminut siten kuin se on tarkoitettu. Vaikka varavoimalaitteiston jännitteet ilman kuormitusta ovat olleet oikeat, ovat ne romahtaneet pienestäkin kuormasta. Laitteiston toimivuus olisi tullut testata keinokuormitettuna. Pelkkä laitteiston jännitteen mittaus ei anna riittävää informaatiota ja varmuutta laitteiston turvallisuudesta sen käyttötarkoituksessa eli kuormitettuna. Laitteiston jännitteen mittaus ilman kuormitusta ei ole ollut riittävä ottaen huomioon, että varavoimalaitteisto oli tarkoitettu sähkönsyöttöön TV-autolle eli nimenomaan kuormitettuna.
 
Vakuutuksenottaja on selvityksessään ilmoittanut, ettei se ole suorittanut kuormitettua koekäyttöä eikä sen ole ollut tarkoitus edes sitä suorittaa, koska generaattorin vuokraaja AF Oy oli suorittanut kuormituskokeen varikollaan ennen generaattorin noutoa. Tällaisesta AF Oy:n kuormituskokeesta ei ole POB Ab:lle aiemmin lausuttu mitään eikä mitään asianmukaista tarkistuspöytäkirjaa mittauksineen ole esitetty. Sikäli. kun tällainen kuormituskoe on ylipäätään tehty ja tehty asianmukaisesti, tulee laitteiston rakentajan käyttöönottotarkastuksessa alan hyvän teknisen tavan (sähköturvallisuuslaki 47 §) sekä standardien mukaan todeta laitteiden toimivuus asennuksen jälkeen. Tämä toimivuus olisi voitu kohtuudella havaita, jos laitteistoa olisi käytetty kuormitettuna, kuten sitä oli tarkoitettu käyttää.
 
POB Ab katsoo, että laitteiston rakentajalta ja käyttötarkastuksen suorittajalta voidaan edellyttää riittävää ammattitaitoa arvioida kaikki laitteiston käytön turvallisuuden kannalta olennaiset seikat. Kyseistä tilannetta voidaan pitää tavanomaista vaativampana: laitteisto on tarkoitettu toimimaan ennalta arvaamattomissa katkostilanteissa lyhyelläkin varoitusajalla. Sähkönsaannin turvaaminen on ollut niin tärkeää ja taloudellisilta intresseiltään merkittävää, että sitä varten on rakennettu oma varavoimalaitteistonsa. Edelleen tiedossa on ollut, että se on tarkoitettu kalliiden ja herkkien elektronisten laitteiden käyttöön. Mainitut seikat huomioon ottaen tarkastustehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen vakuutuksenottaja ei ole tarkastanut rakentamaansa sähkölaitteistoa vaaditulla ”riittävällä laajuudella” eikä toiminta siten ole täyttänyt kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Tässä suhteessa POB Ab viittaa mukaan liittämäänsä korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2008:62 tapauskohtaisen huolellisuuden merkityksestä lain edellyttämissä tarkoituksissa.
 
Lausunnonpyytäjän lisälausuman johdosta Vakuutuslautakunnalle lähettämässään kirjeessä 7.10.2008 vakuutusyhtiö toteaa, että se vastuu, jonka vastineen 2. sivun toisessa kappaleessa sanotaan olevan vakuutuksenottaja E Oy:n sopimusvastuuta, on rajattu pois vastuuvakuutuksen korvauspiiristä rajoitusehdolla 2.1.3.. Muilta osin lausunnonpyytäjän lisäselvitys ei anna vakuutusyhtiölle aihetta lausua asiassa lisää.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Lainkohta, vakuutusehdot
Sähköturvallisuuslaki
 
Lain 38 §
Vahinkoa aiheuttaneen sähkölaitteen tai laitteiston haltija on tuottamuksesta riippumatta velvollinen korvaamaan sähkövahingon, jollei tässä luvussa toisin säädetä.
 
 
 
Lain 43 §
Tähän lakiin perustuvaa korvausta sähkövahingosta on vaadittava kahden vuoden kuluessa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.
 
Vakuutusyhtiön yritysvakuutukseen sisältyvän vastuuvakuutuksen ehdot, voimassa 1.5.2005 alkaen
 
Kohta 1, Vastuuvakuutuksesta korvattavat vakuutustapahtumat
 
Kohta 1.1
Vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa…
 
Kohta 2, Tapahtumat, joita vakuutus ei korvaa
 
Kohta 2.1, Vakuutus ei korvaa…
 
Kohta 2.1.3 vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta…
 
Kohta 2.1.11 vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa oli
          vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun valmistettavana, asennettavana, korjattavana, säilytettävänä taikka muulla tavoin käsiteltävänä
          suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri
          muulla tavoin huolehdittavana.
 
Ratkaisu
Esillä olevassa tapauksessa on kyse ulkolähetysauton sähkölaitteiden vaurioitumisesta, sähköturvallisuuslaista, sähkölaitteen haltijan ankarasta vastuusta, huolehdittavana olevasta omaisuudesta, sopimusvastuusta sekä vanhentumisesta.
 
Vakuutuksenottaja E Oy on Suomen Jääkiekkoliiton toimeksiannosta suunnitellut vuoden 2003 jääkiekon MM-kisoja varten Turkuun ulkolähetysalueen sähköverkon sekä lisäksi sähkön saatavuuden varmistamiseksi varavoimalaitteiston. Sähköverkon on E Oy:n teknillisen johtajan L.L:n suunnitelmien mukaan rakentanut paikallinen Turkuhallin tunteva SM Oy, joka on rakentanut myös muut sähköt kisoihin ja jolle on kuulunut lisäksi kisojen sähköpäivystys. Varavoimajärjestelmään on kytketty releillä rinnalle generaattori, joka sähkökatkoksen tapahtuessa syöttäisi järjestelmään sähköä. Generaattorin tarpeineen vakuutuksenottaja on vuokrannut 31.3.2003 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella AF Oy:ltä.
 
Vakuutuksenottajan L.L. on 18.4.2003 kytkenyt generaattorin sähköjärjestelmään. Laitteistoa on koekäytetty kahdesti ja mitattu jännitteet sekä tehty silmämääräiset tarkistukset. Jännitteet ovat olleet oikeat eikä vikaa ole havaittu. L.L. on 18.4.2003 allekirjoittamallaan sähkölaitteiston käyttöönottoilmoituksella vahvistanut suorittaneensa käyttöönottotarkastuksen ja vastaavansa siitä, että laitteisto on määräysten ja jakeluverkon haltijan ohjeiden mukaisessa kunnossa ja jännitteen voi kytkeä. L.L:n selvityksen mukaan käyttöönottotarkastuksen aikana laitteistolla ei ole ollut kuormitusta.
 
SM Oy on halunnut tarkistaa laitteiston toimivuuden. Tarkistus on suoritettu 22.4.2003. Generaattorin kuormaksi on kytketty alueella olleen lausunnonpyytäjä POB Ab:n ulkolähetysauton laitteistot. Varavoimalaitteiston jännitearvot on todettu alhaisiksi ja jännite on romahtanut äkillisesti, mikä on vaurioittanut lähetysauton laitteita. Jännitteen romahtamisen on aiheuttanut generaattorin viallinen jännitteensäätäjä.
 
Korvausta lausunnonpyytäjä POB Ab:n ulkolähetysauton laitteiston vahingoista on haettu vakuutuksenottaja E Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta. Sen ehtojen mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on muun muassa rajattu vahinko, joka aiheutuu omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa oli vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun toimivan eri tavoin käsiteltävänä, toiminnan kohteena tai muulla tavoin huolehdittavana.
 
Sähköturvallisuuslain mukaan vahinkoa aiheuttaneen sähkölaitteen haltija on tuottamuksestaan riippumatta velvollinen korvaamaan sähkövahingon.
 
Esillä olevassa tapauksessa vakuutuksenottaja E Oy on varavoimalaitteiston rakentamista varten vuokrannut AF Oy:ltä generaattorin. Generaattori on tehdyn vuokrasopimuksen perusteella ollut vakuutuksenottajan hallussa. Tämän vuoksi lautakunta katsoo vakuutuksenottajan olleen tuolloin vuokraamansa generaattorin sähköturvallisuuslaissa tarkoitettu haltija. Se, että generaattori varavoimalaitteena on ollut tarpeen vakuutuksenottajan kisojen järjestäjän kanssa tekemän sähköverkon rakentamista koskeneen toimeksiantosopimuksen perusteella tai, että vuokrasopimuksessa ei ole ollut erityistä mainintaa vakuutuksenottajan haltijaominaisuudesta, ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole ollut asiaan vaikuttavaa haltijana olemisen kannalta.
 
POB Ab:n ulkolähetysautolle varmennustarkistuksesta aiheutunut vahinko on ollut vakuutuksenottajan vuokraaman generaattorin aiheuttama. Lautakunta katsoo, että tästä sähkölaitteen aiheuttamasta vahingosta vakuutuksenottaja E Oy on laitteen haltijana ollut sähköturvallisuuslain mukaisessa tuottamuksestaan riippumattomassa korvausvastuussa.
 
Varavoimatarkistuksen on tehnyt sähköverkon vakuutuksenottaja E Oy:n suunnitelmien mukaan rakentanut SM Oy, jolla on ollut vastuu sähköpäivytyksestä. Asiapapereiden perusteella SM Oy on ollut tietoinen E Oy:n tekemästä käyttöönottotarkastuksesta. Lautakunta katsoo SM Oy:n voineen tämän vuoksi luottaa vakuutuksenottajan kirjalliseen ilmoitukseen laitteiston kunnossa olosta ja jännitteen kytkemismahdollisuudesta.
 
Vakuutuksenottaja E Oy ei ilmoituksensa mukaan ole tiennyt SM Oy:n varmennustarkistuksesta, jonka se vakuutuksenottajan mukaan on tehnyt omin päin. Selvitystä vakuutuksenottajan ja SM Oy:n välisestä aliurakointi- tai muusta sopimussuhteesta ei toimitettuun aineistoon sisälly. Tämän perusteella lautakunta katsoo, ettei SM Oy:n ole osoitettu toimineen vakuutuksenottaja E Oy:n lukuun tarkistuksessa. Näin ollen kuormana käytetty ulkolähetysauton laitteisto ei ole ollut vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun toiminnan kohteena. Pelkästään sen vuoksi, että varavoimalaitteisto on sähkökatkostilanteessa ollut tarkoitettu palvelemaan POB Ab:n autoa, ei kyseinen auto ole ollut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla vakuutuksenottaja E Oy:n huolehdittavana SM Oy:n testatessa varavoimalaitetta käyttäen tuota autoa kuormana.
 
Sähköturvallisuuslakiin perustuvaa korvausta sähkövahingosta on vaadittava kahden vuoden kuluessa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta. Edellä todetun mukaisesti tässä asiassa on kyse vakuutuksenottaja E Oy:n korvausvastuun alaisesta sähkövahingosta, joka on sattunut 23.4.2003 ja josta vakuutusyhtiölle on esitetty 9.5.2003 päivätty korvausvaatimuksen sisältävä vahinkoilmoitus. Lautakunta katsoo, että sähköturvallisuuslakia erityislakina tulee noudattaa sekä korvausvastuun että sitä koskevan vanhentumissäännöksen osalta. Sen mukaisesti korvausvaatimus ei ole ollut vanhentunut.
 
Vakuutusyhtiö on perustellut korvauksen epäämistä myös sopimusvastuun perusteella. Yhtiön mukaan tällainen vastuu voisi perustua generaattorin vuokrasopimukseen tai kisojen järjestäjän kanssa tehtyyn toimeksiantosopimukseen. Tarkempia perusteita sopimusvastuulle vakuutusyhtiö ei ole esittänyt. Tämän perusteella lautakunta katsoo, ettei sopimusvastuu epäysperusteena tule sovellettavaksi.
 
Kaiken edellä olevan perusteella lautakunta katsoo vakuutuksenottaja E Oy:n voimassa olevan oikeuden perusteella sähköturvallisuuslain ankaran vastuun alaiseksi POB Ab:n ulkolähetysauton kärsimästä sähkövahingosta. Vakuutusyhtiön esittämät epäysperusteet eivät tule sovellettaviksi. Näin ollen vahinko tulee korvata E Oy:n vastuuvakuutuksesta.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Kaivola, Kallioinen, Nyyssölä ja Sjögren sekä varajäsen Kainulainen. Sihteerinä toimi Savonen.
 
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia