Haku

VKL 407/06

Tulosta

Asianumero: VKL 407/06 (2007)

Vakuutuslaji: Henkivakuutus

Ratkaisu annettu: 04.05.2007

Lakipykälät: 5, 7, 9

Sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus Oikeus sopimuksen purkamiseen

Vakuutuksenottaja, Insinööritoimisto A Oy, otti toimitusjohtajalleen A:lle (syntynyt v. 1948) sijoitussidonnaisen säästöhenkivakuutuksen 21.6.2000. Vakuutuksen ottaminen perustui vakuutusyhtiön samalle päivälle päiväämään sopimustarjoukseen. Sen mukaan 250.000 mk:n (42.046,98 euron) kertamaksu jaettiin viiteen eri osakerahastoon tasasuuruisin osuuksin. Vakuutuksen sovittiin olevan voimassa 21.6.2008 saakka. 

Tarjouksessa todettiin mm., että vakuutukseen ei voida liittää takuutuottosäästöjä, joten vakuutusehdoissa ja hinnastossa olevat takuutuottosäästöihin liittyvät määräykset eivät koske tätä vakuutusta. Tarjouksen lopussa todettiin vielä, että vakuutus voi päättyä tässä sopimuksessa mainittua ajankohtaa aikaisemmin, koska maksujen maksaminen ja rahastojen arvonkehitys vaikuttavat vakuutussäästöjen määrään. Tarjoukseen liitetyn laskelman mukaan vakuutussäästöennuste 21.6.2008 oli 505.865 mk (85.080,39 euroa) tarjouksen liitteessä esitetyllä rahastojen tuotto-oletuksella 10 %.
 
A Oy:lle 14.3.2001 lähetetyn tiliotteen mukaan tarkemmin eritelty rahastojen arvonmuutos oli ollut -22.313,65 mk ja vakuutussäästöjen määrä 28.2.2001 oli 215.054,43 mk (36.169,56 euroa). 31.10.2005 mennessä vakuutussäästöjen määrä oli alentunut niin, että se oli enää 32.162,02 euroa. Vakuutuksenottaja ei ollut tehnyt muutoksia vakuutukseen liitettyihin rahastoihin.
 
A valitti syntyneen tilanteen johdosta vakuutusyhtiöön marraskuussa 2005 vedoten mm. siihen, että vakuutusta oli markkinoitu aggressiivisesti ja häntä oli johdettu asiassa harhaan. Mm. oli kerrottu, että rahastojen kasvukehitystä voisi seurata verkkopankista, mikä ei pitänyt paikkaansa. Missään vaiheessa ei esitetty, että sijoittamisessa olisi riskiä sinänsä ja varsinkaan suhteessa sijoitettuun pääomaan. Mitään tuoteselostetta ei annettu. Vain viikko sopimuksen solmimisen jälkeen pääoma oli vähentynyt 2004,24 mk:lla. Vakuutusehdot ja hinnasto on postitettu kuukausia sopimuksen solmimisen jälkeen. Hän on ollut useita kertoja yhteydessä pankkiin, josta vain kehotettiin olemaan hiljaa ja odottamaan.
 
A vaati sopimuksen purkamista ja koko alkuperäisen maksun palauttamista 3,5 %:n korkoineen.
 
Vakuutusyhtiön päätös

Päätöksessä 30.1.2006 vakuutusyhtiö viittasi vakuutuksesta 21.6.2000 tehtyyn tarjoukseen ja edustajansa myyntineuvottelussa antamiin tietoihin. Vakuutusyhtiö vetosi siihen, että tarjouksessa oli ainoastaan esitetty vakuutussäästöjen kehityksestä ennuste. Säästöjen kehityksen sitomisesta rahasto-osuuksien arvonkehitykseen oli selvästi mainittu myös sopimuksen tekemisen jälkeen lähetetyssä vakuutuskirjassa. Vakuutusyhtiö katsoi täyttäneensä vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa sopimusta tehtäessä. Vakuutussäästöjen tuleva arvonkehitys ei ole kummankaan sopijapuolen ennustettavissa. Se, onko sopimus lopulta tappiollinen vai ei, selviäisi vasta vakuutuksen erääntyessä 21.6.2008. Näin ollen vakuutusyhtiö kieltäytyi purkamasta sopimusta, mutta totesi vakuutuksenottajalla olevan oikeus niin halutessaan vakuutuksen takaisinostamiseen.
 
Lausuntopyyntö

A Oy ja A pyytävät lautakunnan lausuntoa uudistaen vaatimuksensa sopimuksen purusta ja korosta.
 
Vakuutusyhtiön vastine

A Oy edustajanaan A otti kesäkuussa 2000 pankista vakuutusyhtiön myöntämän säästöhenkivakuutuksen. Vakuutuksessa on valittavana takuutuottoiset ja sijoitussidonnaiset säästöt. Edellisessä asiakkaan vakuutussäästöjä hyvitetään laskuperustekorolla ja asiakashyvityksellä, ja jälkimmäisessä vakuutussäästöjen arvonkehitys on sidottu asiakkaan valitsemien rahastojen arvonkehitykseen. Vakuutuksenottaja oli päätynyt 21.6.2000 allekirjoitetun vakuutushakemuksen mukaisesti jälkimmäiseen eli sijoitussidonnaiseen vaihtoehtoon sitoen vakuutussäästöjensä arvon kehityksen tasaisesti viiden eri rahaston kesken.
 
Ennen vakuutussopimuksen päättämistä ja valintaa takuutuottoisen ja sijoitussidonnaisen vakuutuksen välillä A Oy:lle tehtiin henkivakuutuslaskelma-nimisellä asiakirjalla tarjous vakuutuksesta. Myyjien ohjeistuksen mukaan myyntitilanteessa asiakkaan kanssa käydään yksityiskohtaisesti läpi vakuutusehdot ja tarjouslaskelma. Vakuutusyhtiön tietojen mukaan näin on toimittu myös tässä tapauksessa. Vakuutuksen myyjänä yli kuusi vuotta sitten ollut asiantuntija ei ole enää vakuutusyhtiön palveluksessa, joten enää ei voida saada häneltä vahvistusta asiaan.
 
A on kirjeenvaihdossa ilmoittanut saaneensa vakuutusehdot. Lisäksi vakuutushakemuksen, jonka A on yhtiönsä edustajana allekirjoittanut, merkintöjen mukaan hän sitoutui ehtoja noudattamaan. Vakuutusyhtiö pitää hyvin epäuskottavana, että osakeyhtiönsä hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana toimiva A olisi ehtojen noudattamiseen sitoutunut, ellei hänelle sitä ennen olisi tehty selkoa niiden sisällöstä.
 
Tarjouslaskelman ja ehtojen ohella edustajat käyvät ohjeistuksen mukaisesti sijoitusvakuutuksia myytäessä aina läpi olennaiset tiedot, joita ovat mm. vakuutussäästöjen arvonkehityksen liittäminen rahastojen arvonkehitykseen, valittujen rahastojen ominaisuudet ja sijoituspolitiikan sekä rahastojen arvon-vaihteluun liittyvät riskit eli sen, että vakuutussäästöjen arvo saattaa alentua. Yhtiön tietojen mukaan nämä asiat on käyty läpi myös tässä tapa­uksessa.
 
Suullisen informaation ohella vakuutuksenottajalle annettiin myös kirjallista in­formaatiota sijoitussidonnaisen säästöhenkivakuutuksen ominaisuuksista. Jo vakuutuksenottajalle tehdyn tarjouksen ensimmäisellä sivulla käytetään käsitettä vakuutussäästöennuste. Myös tarjouksen liitteessä 1, joka sisältää tehdyn vakuutuslaskelman, mainitaan käsite säästöennuste useam­paan otteeseen. Kyseisen liitteen kohdassa 6 on nimenomaisesti mainittu, että "rahastojen arvonkehitys vaikuttaa vakuutussäästöjen määrään".
 
Sama asia on myös todettu sekä vakuutuksenottajan allekirjoittamassa henkivakuutushake­muksessa että vakuutuksenottajalle vakuutussopimuksen päättämisen jälkeen 28.6.2000 lähetetyssä henkivakuutussopimuksessa (vakuutuskirja). Jälkimmäi­sessä asiakirjassa on lisäksi jo ensimmäisellä sivulla todettu, että sijoitussidon­naisten "säästöjen kehitys on sidottu valittujen rahasto-osuuksien markkina-arvoihin". Edellä mainittujen asiakirjojen ohella vakuutuksenottajalle toimitet­tiin myös rahastoesitteet ja hinnasto.
 
Vakuutussopimukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdassa 1 määritellään ”sijoitussidonnaiset säästöt”. Tämän mukaan sijoitussidonnaisilla säästöillä tar­koitetaan vakuutussäästöjen kehityksen sitomista valitun rahaston rahasto-osuuden arvonkehitykseen. Ehtokohdan 5.1 mukaan vakuutuksen omistajalla on oikeus määrätä osan va­kuutusmaksusta tai koko vakuutusmaksun liitettäväksi rahastoon tai rahastoihin, joissa valitun rahaston rahasto-osuuksien arvonkehitys määrää vakuutus­säästöjen kehityksen. Ehtokohdan 5.6 mukaan vakuutusyhtiö ei vastaa sijoitussidonnaisten säästöjen arvonkehityksestä eikä ole vastuussa rahastojen mahdollisesta arvon alentumi­sesta.
 
Edellä esitetyt seikat ennen vakuutuksen päättämistä läpikäydyistä asiois­ta huomioon ottaen vakuutusyhtiö katsoo, että A Oy, edustajanaan A on tehnyt päätöksensä ottaa sijoitussidonnainen säästöhenkivakuu­tus ja sitoa sen säästöjen arvonkehitys vakuutukseen liitettyjen rahastojen ar­vonkehitykseen ymmärtäen, että säästöjen arvonkehitys voi olla positiivista tai negatiivista eli säästöjen arvo voi nousta tai laskea. Asiakkaalle oli selvitetty vakuutussäästämisen luonne pitkäaikaisen säästämisen muotona sekä sijoitussi­donnaisiin vakuutuksiin liittyvä sijoitusten arvonvaihtelu ja mahdollisuus jopa säästöjen arvon alenemiseen vastapainona korkeammille tuotto-odotuksille.
 
Kun myyjä on myyntitilanteessa toiminut ohjeistuksen mukaisesti on A Oy:n kanssa myyntitilanteessa sijoitussidonnaisista vakuu­tuksista käyty läpi myös sijoitussidonnainen arvonkehitys. Todettakoon, että vakuutuksenottajana on ollut osakeyhtiö. Vakuutukseen sijoi­tetun pääoman suuruuden perusteella yhtiöltä tulisi edellyttää kuluttajasta poik­keavaa vastuuta myös sijoitustoiminnassa. Säästöhenkivakuutuksen ottamista käsiteltiin myös osakeyhtiön hallituksen kokouksessa, joten yhtiön vastuuhenkilöiden on kuulunut perehtyä valitun sijoituskohteen ominaisuuksiin.
 
Koska vakuutusyhtiö ei vakuutusehtojen nojalla vastaa sellaisten henkivakuu­tussijoitusten arvonmuutoksista, joissa vakuutussäästöt on sidottu asiakkaan va­litsemien sijoitusrahastojen arvonkehitykseen ja koska A Oy:lle on ennen vakuutussopimuksen päättämistä annettu tarpeelliset tiedot va­kuutuksen arvonkehityksestä, vakuutusyhtiö ei katso ole­vansa velvollinen palauttamaan asiakkaalle vakuutukseen sijoitettua pääomaa vaadittuine korkoineen. Vaikka vaatimukset ovat perusteettomia, vakuutusyhtiö toteaa korvaavansa vahingon vähäisyyden tak­ia sen vakuutussäästöjen negatiivisen arvonkehityksen, joka on tullut vakuu­tuksenottajan tietoon tiliotteesta 28.6.2000 eli 2004,24 mk hyvitettynä 3,5 %:n korolla vaatimuspäivästä 15.11.2005 lähtien. Tiliotteesta ilmenevien vakuutuksen kuluista johtuvan "pääoman menettämisen" osaltahan A Oy ei ole edes väittänyt olleensa tietämätön.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
 
Lain 7 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutuksenottajalle vuosittain tieto vakuutusmäärästä ja muista sellaisista vakuutusta koskevista seikoista, joilla on vakuutuksenottajalle ilmeistä merkitystä. Vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vakuutuksenantajalla on tiedonantovelvollisuus sitä kohtaan, jolla on oikeus vaatia suoritusta vakuutuksenantajalta.
 
Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Mitä 1 momentissa säädetään, on 2 momentin mukaan vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.
 
Kysymyksessä olevaan vakuutussopimukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksen omistajalla on oikeus määrätä osan va­kuutusmaksusta tai koko vakuutusmaksun liitettäväksi rahastoon tai rahastoihin, joissa valitun rahaston rahasto-osuuksien arvonkehitys määrää vakuutus­säästöjen kehityksen. Ehtokohdan 5.6 mukaan vakuutusyhtiö ei vastaa sijoitussidonnaisten säästöjen arvonkehityksestä eikä ole vastuussa rahastojen mahdollisesta arvon alentumi­sesta.
 
Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden sisällöstä
Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Hallituksen esityksessä vakuutussopimuslaiksi (HE 114/1993 vp) mainitaan lain 5 §:n perustelujen kohdalla, että tarpeellisia ovat esimerkiksi tiedot vakuutuksenantajalla tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta.
 
Vakuutuksen valitsemiseksi on mm. selvitettävä vakuutuksenantajalla tarjolla olevia vakuutusmuotoja ja vakuutuksesta perittävät maksut. Henkilövakuutuksista mainitaan erikseen, että vakuutusta hakevalle tulee selvittää mm. mahdollisen säästöosuuden kertyminen, vakuutuksen mahdollinen tuotto, mahdollisuudet muuttaa sopimusta ja maksujen lopettamisen seuraamukset.
 
Hallituksen esityksessä todetun perusteella lautakunta katsoo, että sijoitussidonnaista vakuutusta tarjotessaan vakuutuksenantajan tai sen edustajan on annettava vakuutuksen hakijalle sellaiset tiedot vakuutukseen liitettävissä olevien eri sijoitusvaihtoehtojen ominaisuuksista, että vakuutuksen hakijalla on tietojen perusteella mahdollisuus valita sijoitustavoitteensa huomioon ottaen itselleen sopivat kohteet. Jos vakuutuksenottajalle esitetään vakuutuksen tuottoa koskevia laskelmia, on niistä käytävä selkeästi ilmi, että kyse on vain arviosta. Vakuutuksenantajan tulee myös selkeästi ilmoittaa hakijalle, että sijoitussidonnaiseen vakuutukseen liitettäviin sijoitusinstrumentteihin liittyy aina riski siitä, ettei sijoitetuille varoille ehkä kerrykään tuottoa, ja erityisesti, että vastapainona tuotto-odotuksille varoja voi myös menettää.
 
Hallituksen esityksen mukaan pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot. Vakuutuksenantajan on kuitenkin huolehdittava siitä, että tiedot annetaan hakijalle jossakin vaiheessa ennen sopimuksen päättämistä.
 
Mikäli vakuutuksenantaja on näin toiminut, sen ei voida katsoa menetelleen virheellisesti vain sen perusteella, että tarjotut sijoituskohteet eivät olekaan jälkikäteisessä tarkastelussa antaneet arvioitua tuottoa tai että rahastosijoitukseen liittyvä riski osakekurssien alenemisesta on toteutunut. Tällaisesta yleisestä osakemarkkinoihin kuuluvasta riskistä vakuutuksenantaja ei ole lain mukaan vastuussa silloin, kun se on siitä vakuutussopimusta tehtäessä vakuutuksenottajalle ilmoittanut.
 
Asian arviointi
Vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella yllä kuvattu vakuutuksenantajalle asetettu tiedonantovelvollisuus merkitsee sitä, että tilanteessa, jossa vakuutuksenantajan vakuutusta markkinoitaessa vakuutuksenottajalle antamat tiedot ovat olleet puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
 
Vakuutuksenantajalle asetettu tiedonantovelvollisuus ei kuitenkaan poista vakuutuksenottajan velvollisuutta perehtyä hänelle vakuutussopimuksen sisällöstä annettuun aineistoon ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Mikäli vakuutuksenottaja ei näin tee, hän on lain mukaan lähtökohtaisesti itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä.
 
Hallituksen esityksessä on todettu, että vakuutuksenottajan käsitystä sopimuksesta on arvioitava objektiivisesti sen mukaan, mihin käsitykseen tavallinen vakuutuksen hakija voi saadun informaation perusteella päätyä. Toisaalta hallituksen esityksen perusteella arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös vakuutuksen hakijan mahdollinen parempi vakuutusta koskeva asiantuntemus.
 
Edellä lausuttu huomioon ottaen lautakunta toteaa, että vakuutuksenottajana on tässä tapauksessa ollut osakeyhtiö toimitusjohtajansa edustamana. Vaikka lautakunnan käytettävissä ei olekaan tarkempaa selvitystä A Oy:n toiminnan laajuudesta, lautakunta toteaa, että elinkeinontoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden edustajilla on yleensä katsottava olevan taloudellisen toiminnan lainalaisuuksista ja siihen liittyvistä riskeistä keskimääräistä paremmat tiedot ja käsitys.
 
Lautakunta ei noudattamassaan kirjallisessa menettelyssä voi selvittää vakuutussopimuksesta 21.6.2000 neuvoteltaessa käytyjen keskustelujen sisältöä eikä sitä, mitä tietoja vakuutuksen ominaisuuksista A:lle oli tuolloin suullisesti annettu. Lautakunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että vakuutuksen ottaminen on perustunut vakuutusyhtiön antamaan kirjalliseen sopimustarjoukseen. Siitä on selkeästi käynyt ilmi vakuutusmaksun sijoittaminen viiden eri osakerahaston rahasto-osuuksiin. Tarjouksessa on mainittu, että rahastojen arvonkehitys vaikuttaa vakuutussäästöjen määrään ja tarjouksen liitteissä on selvästi todettu, että niissä esitetyt ennustelaskelmat perustuvat rahastojen tuotosta tehtyihin oletuksiin.
 
Jo viimeksi mainittujen seikkojen perusteella lautakunta katsoo, että A:n oli tarjouksen perusteella täytynyt olla selvillä siitä, ettei vakuutusyhtiö anna vakuutussopimuksessa sitoumusta minkään tietyn suuruisen tuoton saamisesta vakuutussäästöille, vaan tuoton saaminen jäisi riippumaan vakuutukseen valittujen rahasto-osuuksien arvon kehittymisestä. Tarjouksessa ei myöskään ole annettu sellaista tietoa, jonka perusteella A:n voitaisiin katsoa perustellusti voineen käsittää, että vakuutussopimukseen sijoitettavien varojen säilyminen olisi jollain tavalla vakuutusyhtiön takaamaa. Lautakunnan käsityksen mukaan A:n on myös täytynyt asemansa perusteella olla selvillä siitä, että vakuutussäästöjen määrän sitominen rahastojen arvonkehitykseen voi merkitä myös vakuutussäästöjen arvon alenemista.
 
Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottaja A Oy:lla ole tässä tapauksessa vakuutusehtojen kohdan 5.6 määräys huomioon ottaen oikeutta vaatimaansa sopimuksen purkamiseen eikä korvaukseen vakuutussäästöjen arvon alentumisesta myöskään vakuutussopimuslain 9 §:n nojalla.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Hemmo ja jäsenet Kauppila, Korpiola ja varajäsen Lehti. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia