Tapahtumatiedot

Aviopuolisoiden A ja B omistamassa omakotitalossa sattui tulipalo 14.4.2012. Poliisin tutkintailmoituksesta ilmenevien tietojen perusteella B:n epäiltiin sytyttäneen tulipalon tahallaan bensiinillä. Tutkintailmoituksen mukaan talo tuhoutui tulipalossa sisältä lähes kokonaan. A ei ollut palon syttyessä paikalla, vaan hän oli poistunut paikalta 13.4.2012. Vakuutettu A haki vahingon perusteella korvausta kotivakuutuksesta, jolla oli vakuutettu rakennus ja irtaimisto.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan B on tahallisesti sytyttänyt tulipalon. A on asunut B:n kanssa samassa taloudessa vahinkohetkellä. A on ilmoittanut, että kiinteistölle ei ole ole­massa kiinnityksiä. Yleisten sopimusehtojen mukaan vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Samastamista koskevan ehdon perusteella samaa sovelletaan henkilöön, joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omai­suutta yhdessä hänen kanssaan. Korvausta palovahingon perusteella ei suoriteta.

Valitus

A:n valituksen mukaan B on mahdollisesti tahallaan sytyttänyt talon tuleen. Vakuutusyhtiön päätös evätä A:n korvaus kokonaan on virheellinen. Samastamista koskeva sopimusehto, joka koskee yhteisessä taloudessa asumista ja vakuutetun omaisuuden yhdessä käyttämistä, on epäselvä. Korkein oikeus on todennut (KKO 2002:89) samastamista koskevan lainkohdan olevan pakottavaa oikeutta vakuu­tuksenottajan hyväksi ja poikkeus periaatteesta, jonka mukaan sopimus on merki­tyksellinen vain sopimuksen osapuolten välisessä suhteessa. Tämän vuoksi lainkohtaa ei voi tulkita laventavasti vakuutuksenantajapuolen eduksi.

Tulipalo on aiheuttanut vahinkoa talolle sekä erilaiselle talossa olleelle irtaimis­tolle, josta osa on ollut aviopuolisoiden yhteistä, osa vain toisen omaisuutta. Osa omaisuudesta on ollut yhdessä käy­tettyä ja osa vain toisen käytössä ollutta. Kaikki tuhoutunut omaisuus ei ole ollut yhteiskäyttöistä. A ei ole aiheuttanut vahinkoa. Samastamista koskevan ehdon mukaan hänelle tulee korvata ainakin sellaista omaisuutta kohdannut vahinko, joka koskee hänen omistamaansa ja vain hänen käytössään ollutta omaisuutta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan samastamista koskevan lainkohdan olevan pakottava suhteessa kuluttajan asemassa olevaan. B on sytyttänyt omakotitalon palon tahallaan. Keittiöstä on löytynyt kaksi selvempää palokuviota, joista toisessa on lähes palamaton matto, jonka alta löytyi bensiiniä, ja toisessa palokohdassa oli teknisessä tutkimuksessa su­laneeksi polttoainekannuksi todettu muoviesine. Poliisin suorittamassa esitut­kinnassa B on kertonut laittaneensa bensiiniä keittiön lattialle en­nen kuin viskasi siihen palavan sanomalehden. Lisäksi B on kertonut vakuutusyhtiön tutkijalle sytyttäneensä palon tahallaan.

Vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahalli­sesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Samaa sovelletaan henkilöön, joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan, sekä henkilöön, joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

B on aiheuttanut vahingon tahallaan ja vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa häntä kohtaan. Samastamissäännöstä sovelletaan myös silloin, kun samastettava henkilö on it­sekin vakuutettu. Kun kaksi yhteisomistajaa käyttää yhdessä vakuutettua omai­suutta ja toinen omistajista aiheuttaa vakuutustapahtuman törkeällä huolimat­tomuudella, hänen menettelynsä samastetaan myös toisen yhteisomistajan menettelyksi ja korvausta voidaan alentaa tai evätä molempien osalta.

A on omistanut vakuutetun omaisuuden yhdessä B:n kanssa ja käyttänyt sitä yhdessä. Vaikka osapuolien välillä olisi avio-oikeuden poissulkeva avioehto, A asuu samassa osoitteessa B:n kanssa ja käyttää omaisuutta yhdessä hänen kanssaan. Korvausratkaisu on asianmukainen.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 30.1 §:n (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Vakuutussopimuslain 33.1 §:n (Samastaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:

1. joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;
2. joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai
3. joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Vakuutukseen sovellettavat yleiset sopimusehdot vastaavat sisällöltään edellä mainittuja lainkohtia.

Yleiset sopimusehdot

7. Vakuutustapahtuman aiheuttaminen

Vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman (VSL 28 ja 30 §).

8. Samastaminen vahinkovakuutuksessa (VSL 33 §)

Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman ai­heuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta, tai pelastamisvelvollisuudes­ta, sovelletaan vastaavasti henkilöön

1. joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena ole­vasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka il­ma-aluksesta;
2. joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyt­tää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai
3. joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Vakuutusehdot

5. Korvattavat vahinkotapahtumat

1. Palo tai noki

Vakuutuksesta korvataan irtipäässeestä tulesta aiheutunut vahinko sekä tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja arvaamattomasti nousseesta noesta aiheutunut vahinko.

Ratkaisu

Vakuutuslautakunta pitää tätä ratkaisusuositusta antaessaan A:n ja vakuutusyhtiön kesken riidattomana, että B on aiheuttanut palovahingon vakuutussopimuslain 30.1 §:ssä tarkoitetun mukaisesti tahallaan. Lisäksi lautakunta käsittää, että A ja B ovat omistaneet omakotitalokiinteistön yhteisomistussuhteessa ja he ovat vahinkohetkellä asuneet yhteisessä taloudessa. A ja B ovat molemmat olleet vakuutetun asemassa, eli kotivakuutus on ollut voimassa heidän molempien hyväksi. Vakuutuslautakunta ottaa tässä ratkaisusuosituksessa kantaa samastamiseen ja A:n korvausoikeuteen.

Käytettävissä olevan selvityksen perusteella omakotitalon sisäosat ovat tuhoutuneet laajalti. Vakuutuslautakunta pitää ilmeisenä, että myös talossa ollutta irtaimistoa on tuhoutunut ja vahingoittunut tulipalossa.

Tapaukseen sovellettavat yleiset sopimusehdot vastaavat vakuutustapahtuman tahallisen aiheuttamista ja samastamista koskevien määräysten osalta vakuutussopimuslain sisältöä. A:n puolelta ei ole väitetty saati esitetty perusteita sille, että lain sisällön mukaisten sopimusehtojen soveltaminen johtaisi tapauksen olosuhteissa kohtuuttomuuteen.

Vakuutussopimuslain mukaan vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa sitä vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Vakuutussopimuslain järjestelmässä vallitsevan pääsäännön mukaan vakuutetut ovat vastuussa vain omasta menettelystään. Samastamissäännöksellä on poikettu tästä pääsäännöstä siten, että määritellyissä tapauksissa toisen henkilön menettely voi vaikuttaa vakuutetun korvausoikeuteen. Vakuutussopimuslain esitöiden (HE 114/1993, s. 46) samastamissäännöstä sovelletaan myös silloin, kun samastettava henkilö on itse vakuutettu.

Vakuutussopimuslain 33.1 §:n kohdan 2 mukaan vakuutettuun samastetaan henkilö, joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyt­tää sitä yhdessä hänen kanssaan. Saman momentin 3 kohdassa vakuutettuun samastetaan henkilö, joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan. Samastaminen ei näiden kohtien perusteella tule kysymykseen esimerkiksi sellaisen omaisuuden kohdalla, joka on ollut vakuutetun yksinomaisessa käytössä.

Edellä todettu merkitsee käytettävissä olevan selvityksen perusteella sitä, että vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa suhteessa vakuutettu A:han omakotitalolle tulleen vahingon osalta. B:n menettely eli vakuutustapahtuman tahallinen aiheuttaminen voidaan rakennusvahingon osalta huomioida A:n korvausoikeutta arvioitaessa vakuutussopimuslain 33.1 §:n kohtien 2 ja 3 perusteella. Irtaimistovahingon osalta vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa suhteessa vakuutettu A:ta kohtaan sellaisten esineiden osalta, joita A ja B ovat käyttäneet yhdessä vakuutussopimuslain 33.1 §:n kohdissa 2 ja 3 säädetty huomioiden.

Sen sijaan vakuutusyhtiö ei ole A:ta kohtaan vastuusta vapaa niiden irtaimistovakuutuksen kohteena olevien esineiden osalta, joita A ei ole käyttänyt yhdessä B:n kanssa. Vakuutusyhtiö ei ole vastuusta vapaa A:ta kohtaan esimerkiksi A:n käyttövaatteiden ja muiden A:n henkilökohtaisessa käytössä olleiden esineiden perusteella maksettavan korvauksen osalta, sikäli kuin tulipalossa on aiheutunut vahinkoa tällaiselle omaisuudelle. Tällaisen irtaimistovahingon määrä jää ensivaiheessa A:n ja vakuutusyhtiön välillä selvitettäväksi.

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan A:lle vakuutusehtojen mukaisesti korvausta sellaisista palovahingon kärsineistä esineistä, joiden kohdalla samastaminen ei tule kysymykseen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA