Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana oleva A Oy oli suorittanut betonisen lattian purkutyötä vahinkoa kärsineen B Oy:n omistamassa sikalarakennuksessa 24.10.2011. Purkutyön aikana sulakkeet paloivat useamman kerran. Sähköjohdon keräämisen aikana kello 18 työmaalla syttyi valokaari, joka johtui työntekijöiden käyttämästä viallisesta sähköjohdosta. Valokaari poltti sulakekaapin sulakkeita, mistä seurasi oikosulku. A Oy:n edustajan mukaan kaikki palaneet sulakkeet vaihdettiin ennen työmaalta poistumista. Tuolloin kaikki valot paloivat työn kohteena olleessa rakennuksessa.

Aamulla 25.10.2011 sulaketaulussa havaittiin palaneita sulakkeita. Toisen sikalarakennuksen ilmastointilaite ei toiminut ja siellä olevat siat olivat kuolleet. Ilmastointilaite alkoi toimia, kun purkutyön kohteena olleen sikalarakennuksen ulkoseinällä sijaitsevaan sulaketauluun vaihdettiin ehjät sulakkeet palaneiden tilalle. Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen vahingosta 26.1.2012 päivätyllä korvauspäätöksellä. Yhtiön mukaan asiassa ei ollut näytetty, että sikojen kuolema olisi johtunut A Oy:n työntekijöiden tuottamuksesta.

Asiakkaan valitus

Vahinkoa kärsinyt B Oy on lausunut 24.6.2014 päivätyssä valituksessaan olevan mahdollista, että A Oy:n työntekijät olivat vaihtaneet sulaketaulusta vain yhden vaiheen sulakkeen, mikä oli riittänyt purkutyön kohteena olleen rakennuksen valaistuksen toimintaan. Näin ollen väite siitä, että purkutyön kohteena olleessa sikalarakennuksessa valot olivat toiminnassa, kun yritys A:n työntekijät olivat poistuneet työmaalta, saattoi pitää paikkansa. A Oy:n työntekijät eivät olleet kuitenkaan vaihtaneet purkutyön kohteena olleen rakennuksen sulaketaulusta kaikkia sulakkeita, sillä aamulla 25.10.2011, kun B Oy:n edustaja tuli paikalle, sulaketaulussa oli palaneita sulakkeita. A Oy:n työntekijät eivät olleet tarkastaneet, että kaikki kolmivaihevirran vaiheet olisivat toimineet valokaaren aiheuttaman sähkökatkoksen jälkeen.

A Oy:n työntekijöiden olisi ilman B Oy:n antamaa ohjeistustakin tullut selvittää, että kaikki tarkastettavissa olevat sulakkeet olivat ehjiä valokaaren aiheuttaman sähkökatkoksen jälkeen. A Oy:n työntekijöiden olisi tullut lisäksi ilmoittaa sähkökatkoksesta B Oy:n edustajalle. A Oy:n työntekijät olivat tietoisia sulakekaappien paikoista ja he olivat myös tietoisia siitä, että kahdessa muussa sikalarakennuksessa oli eläimiä. A Oy:n yhtenä toimialana oli sähköurakointi ja siltä voitiin edellyttää normaalia parempaa sähköasiantuntemusta. A Oy:n työntekijät eivät olleet toimineet huolellisesti, kun he olivat poistuneet paikalta tarkistamatta kaikkia sulakkeita ja ilmoittamatta sähkökatkoksesta.

Vahinkoa kärsinyt B Oy on vaatinut korvausta 209 porsaan kuolemasta. Porsaiden keskimääräinen hankintahinta oli ollut 61,83 euroa kappaleelta ja korvausta on vaadittu tämän mukaisesti yhteensä 12 922,50 euroa. Korvausta on vaadittu myös porsaiden kasvatusaikana syömästä rehusta 7 434 euroa. Katemenetyksestä on vaadittu korvausta 4 113 euroa.

Kuolleiden eläinten hävittämisestä oli aiheutunut kuluja 1 974 euroa. Ulkopuolisten henkilöiden suorittamasta ruhojen lastaamisesta oli aiheutunut kuluja 472 euroa. B Oy:n omana työnä tehdystä lastaamisesta kuluja oli aiheutunut yhteensä 200 euroa, joka oli laskettu 10 tunnin mukaisesti 20 euron tuntitaksalla, joka sisälsi palkan ja sivukulut. Myös näistä kuluista on vaadittu korvausta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 27.10.2014 päivätyssä vastineessaan, ettei vahinko ollut aiheutunut A Oy:n tuottamuksesta vaan kyseessä oli A Oy:n kannalta yllättävä ja ennalta arvaamaton tapahtuma. A Oy:n työntekijät olivat ennen poislähtöään tarkistaneet sulakkeet ja vaihtaneet palaneet sulakkeet. Vakuutusyhtiön A Oy:ltä saadun selvityksen mukaan kaikki sulakkeet olivat ehjiä, kun A Oy:n työntekijät lähtivät työmaalta.

B Oy:n edustaja oli ennen töiden aloittamista näyttänyt A Oy:n työntekijöille ainoastaan, missä voimavirtapistoke ja sähkö- ja sulakekaappi sijaitsivat. A Oy:n työntekijöille ei ollut kerrottu, miten sähkökatkoksen sattuessa tulisi toimia. A Oy ei ollut tiennyt, että toisen sikalan sähköt tulivat purkutyön kohteena olleen sikalarakennuksen kanssa samasta sähkökaapista, eikä työntekijöillä ollut pääsyä sikalarakennukseen. Näin ollen heillä ei ollut myöskään syytä epäillä, ettei kaikki sikalarakennuksessa olisi ollut kunnossa heidän lähtiessään ottaen huomioon, että sulakkeiden vaihdon jälkeen valot paloivat purkutyön kohteena olleessa sikalarakennuksessa.

Vahingon määrän osalta vakuutusyhtiö on huomauttanut, että kuittien mukaan sikalassa kuoli 173 sikaa, mikä poikkesi B Oy:n antamasta selvityksestä, jonka mukaan palossa kuoli 209 sikaa.

Vakuutusyhtiön mukaan B Oy oli myötävaikuttanut vahingon syntyyn. B Oy:n hälytysjärjestelmä antoi hälytyksen vain täydellisen sähkökatkoksen sattuessa koko alueella. B Oy oli tiennyt, että purkutyörakennuksen ja toisen sikalarakennuksen sähköt olivat saman sähkökaapin ja sulakkeen varassa. Lisäksi B Oy oli tiennyt, että ilmastointilaitteiden tuli olla päällä jatkuvasti. Henkilökunta ei kuitenkaan tarkistanut ilmastoinnin toimintaa A Oy:n työntekijöiden lähdettyä työmaalta, mikä oli myötävaikuttanut vahingon syntyyn.

Vakuutusyhtiön mukaan tosiseikoista annettu selvitys asiassa oli lisäksi siinä määrin ristiriitaista, että asian ratkaiseminen yhtiön näkemyksen mukaan edellyttäisi suullista kuulemista eikä lautakunta näin ollen voi antaa asiassa ratkaisusuositusta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa siitä, olivatko A Oy:n työntekijät vaihtaneet kaikki palaneet sulakkeet lähtiessään työmaalta ja onko sikojen kuolema johtunut A Oy:n tuottamuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 4.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa ja joka todetaan vakuutuskauden aikana.

Kohdan 10.1 (Korvauksen hakijan velvollisuudet (69 § ja 72 §)) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi.

Asian arviointi

On riidatonta, että 24.10.2011 kello 16, kun A Oy:n työntekijät lähtivät työmaalta, kaikki siat olivat elossa ja että purkutyön kohteena olleen rakennuksen valot paloivat. Riidatonta on myös, että sulaketaulusta paloi sulakkeita, kun sähköt katkesivat ainakin purkutyön kohteena olleessa rakennuksessa.

Vakuutusyhtiön A Oy:ltä saadun selvityksen mukaan kaikki sulakkeet olivat ehjiä, kun A Oy:n työntekijät poistuivat paikalta. Aamulla 25.10.2011 toisen sikalarakennuksen ilmastointilaite ei kuitenkaan toiminut ja sulaketaulussa havaittiin palaneita sulakkeita. Ilmastointilaite alkoi toimia, kun purkutyön kohteena olleessa sikalarakennuksessa sijaitsevaan sulaketauluun vaihdettiin ehjät sulakkeet palaneiden tilalle. Vakuutuslautakunta ei edellä kerrotun perusteella pidä luotettavana kertomusta siitä, että kaikki sulakkeet olisivat olleet ehjiä A Oy:n työntekijöiden poistuessa työmaalta.

Vakuutusyhtiön mukaan asiassa on jäänyt epäselväksi, mikä oli sähkökatkon varsinainen syy. B Oy:n hankkiman selvityksen mukaan alueella ei ollut sähkökatkoksia 24.10.2011 ja 25.10.2011 välisenä aikana. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä myöskään siitä, mistä muusta syystä kuin ilmastointilaitteen toimimattomuudesta sikojen kuolema olisi voinut johtua. Vakuutuslautakunta katsoo, että esitetyn selvityksen perusteella ilmastointilaite ei ollut toiminut, koska A Oy:n työntekijät eivät olleet vaihtaneet kaikkia sulakkeita lähtiessään työmaalta. Sulakkeiden palaminen oli esitetyn selvityksen mukaan johtunut A Oy:n käyttämästä viallisesta sähköjohdosta.

B Oy:n edustaja oli ennen töiden alkamista näyttänyt A Oy:n työntekijöille, missä voimavirtapistoke ja sähkö- ja sulakekaappi sijaitsivat. B Oy:n mukaan A Oy:lle oli kerrottu, että sulakkeisiin liittyvissä ongelmatilanteissa tulisi ottaa yhteyttä B Oy:n edustajaan. Edustaja oli kertonut ohjeistaneensa A Oy:tä siten, että sähkökatkoksen sattuessa kaikki sulakkeet olisi tarkastettava ja palaneet sulakkeet olisi vaihdettava, koska tämä oli tärkeää ilmastointi- ja ruokintalaitteiden toiminnan varmistamiseksi. Vakuutusyhtiö on kiistänyt edellä mainitun ohjeistuksen antamisen.

Esitetyn selvityksen mukaan sulakkeet paloivat useaan otteeseen eikä A Oy:n edustajaan ollut otettu yhteyttä. Vakuutuslautakunta toteaa, että sähköalan elinkeinonharjoittajana A Oy:ltä voidaan edellyttää tavanomaista parempaa huolellisuutta sähkökatkosten aiheuttamien vahinkojen ennakoinnissa, eikä erillistä ohjeistusta kaikkien palaneiden sulakkeiden vaihtamiseen ole lautakunnan näkemyksen mukaan näin ollen tullut antaa. Vakuutuslautakunta katsoo siten ensiksikin, ettei kaikkia palaneita sulakkeita ollut vaihdettu ehjiin A Oy:n työntekijöiden poistuessa työmaalta, ja toiseksi, että sulakkeiden vaihtamatta jättäminen on johtunut A Oy:n viaksi luettavasta laiminlyönnistä.

Vakuutusyhtiön mukaan B Oy on myötävaikuttanut vahingon syntyyn. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sikaloilta edellytetä sellaista automaattista hälytysjärjestelmää, joka hälyttäisi sulakkeiden palaessa. B Oy:llä oli selvitysten mukaan hälytysjärjestelmä, joka antoi hälytyksen täydellisen sähkökatkoksen aikana. Näin ollen B Oy ei ole lautakunnan näkemyksen mukaan myötävaikuttanut vahingon syntyyn.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta, joka ei ota kantaa vahingon suuruuteen, suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Löppönen

Makkula

Nyyssölä

Pesonen

Sarpakunnas

Sjögren