Haku

VKL 4/03

Tulosta

Asianumero: VKL 4/03 (2003)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 27.03.2003

Lakipykälät: 9

Moottorivaurio Rajoitusehdot Puutteellinen öljynkierto Korjauksen jälkeen annettu laskutuslupa

Tapahtumatiedot             
 
26.8.2002 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottaja ajoi 21.8.2002 hiekkatiellä. Tiellä oli iso kivi, joka kolahti auton pohjaan. Hetken päästä vakuutuksenottaja huomasi öljyvalon palavan. Auto alkoi pitää meteliä, eikä vakuutuksenottaja enää uskaltanut ajaa. Hän tilasi paikalle hinaus­auton.
 
Vakuutusyhtiön korvauspäätös
 
Korvauspäätöksen mukaan autovakuutuksesta korvataan äkillisen, ennalta arvaamattoman, ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on törmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen tai muu vastaava ulkoinen tapahtuma. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu ajoneuvon moottorille ja sen lisälaitteelle, vaihteistolle, voimansiirtolaitteistolle tai jäähdytysjärjestelmälle puutteellisesta öljyn- tai jäähdytysnesteen kierrosta.
 
Vakuutuksenottajan auton öljypohja on vaurioitunut äkillisesti ja ennalta arvaamatta törmäyksestä kiveen. Öljypohjan oikaisu ja siihen liittyvät työt ovat autovakuutuksen perusteella korvattavia, mutta vahingon määrä jää alle omavastuuosuuden 600 €.
 
Auton moottorin vaurioituminen ei ole johtunut suoranaisesta törmäysvahingosta, vaan vaurion syynä on ollut puutteellinen öljynkierto. Tällainen vahinko on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, eikä sitä näin ollen voida autovakuutuksen perusteella korvata.
 
Lausuntopyyntö               
 
Lausunnonpyytäjän ajaessa hiekkatiellä isohko kivi osui auton pohjaan. Hän tarkasti, oliko autoon tullut vaurioita ja vuotoja, mutta ei havainnut mitään sellaista. Hän jatkoi matkaansa noin 1 – 1,5 km, jolloin auton moottori alkoi pitää outoa ääntä. Lausunnonpyytäjä sammutti auton. Autokorjaamolta neuvottiin lausunnonpyytäjää viemään auto korjaamolle. Näin tehtiin. Autokorjaamon edustaja ilmoitti, ettei autolle tehtäisi työruuhkien takia mitään ainakaan kahteen viikkoon. Lausunnonpyytäjä ilmoitti hänelle tekevänsä vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle.

Vajaan viikon kuluttua korjaamon edustaja ilmoitti, että auton moottori oli purettu, vika kartoitettu ja osat tilattu. Hän lupasi myös ilmoittaa, koska auto olisi kunnossa. Näin hän myös teki ja ilmoitti samalla auton olevan noudettavissa, kun on maksanut omavastuuosuuden. Lausunnonpyytäjä maksoi omavastuuosuuden.

Noin viikon kuluttua lausunnonpyytäjälle tuli laskun auton moottorin korjaamisesta. Vakuutusyhtiö ei korvaakaan kuin osan aiheutuneista vaurioista ja nekin jäävät alle omavastuuosuuden. Laskun summa oli noin 2.355 euroa.

Lausunnonpyytäjä ihmettelee, kuka antoi luvan korjata auton, jos vakuutusyhtiö ei ole korvausvelvollinen ja miksi siitä ei ilmoitettu lausunnonpyytäjälle. Jos hän olisi tiennyt vakuutusyhtiön korvaamattajättämispäätöksestä, hän olisi tuottanut auton kotipaikkakunnalleen vaurioineen ja mahdollisesti ostanut siihen uuden moottorin esimerkiksi kolariautosta. Kustannuksiltaan tämä olisi ollut noin puolet kyseisen remontin hinnasta.

Lausunnonpyytäjä keskusteli vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä S.M:n kanssa asiasta. Hän sanoi, että korvauspäätös oli ensin hyväksytty kokonaisuudessaan ja sittemmin se oli muuttunut.

Korvaamattajättämispäätöksessä vakuutusyhtiön tarkastaja ilmoitti auton vaurioiden suuruuden johtuneen ajoneuvolla ajamisesta ulkoisen tapahtuman jälkeen puutteellisella öljynkierrolla. Vaurio ei hänen mukaansa syntynyt ulkoisesta tapahtumasta.

Autossa ei kuitenkaan ollut havaittavissa ulkoisia vuotoja eikä moottorin öljynpaineesta ilmoittava merkkivalo palanut. Myös vikakartoituksessa ilmoitettiin vaurioiden syntyneen moottorin yläpään öljynkierron estymisestä ulkoisen törmäyksen johdosta. Tämän vuoksi lausunnonpyytäjä katsoo vahingon olevan vakuutuksesta korvattava.
 
Vakuutusyhtiön vastine
 
Vakuutusyhtiö on korvannut vakuutuksesta kiveen koskettamisen seurauksena auton öljypohjan oikaisun ja siihen liittyvät työt. Sen sijaan ajoneuvon moottorille ja vaurioituneille lisälaitteille puutteellisesta öljynkierrosta aiheutuneita vahinkoja ei ole korvattu vakuutuksen rajoitusehdon perusteella.
 
Yhtiö toteaa, että Vakuutuslautakunnankin käytännössä puutteellisesta öljynkierrosta johtuvat seurannaisvahingot on säännönmukaisesti rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle tätä koskevan rajoitusehdon perusteella.
 
Yhtiö kertaa tapahtumatietoja. Vahinko on sattunut 21.8.2002, ja auto on hinattu samana päivänä paikalliseen autokorjaamoon korjattavaksi. Vakuutusyhtiöön lausunnonpyytäjä on ottanut yhteyden vahingon johdosta vasta 26.8.2002, ja vahinkoilmoituksen yhtiö on saanut täytettynä 30.8.2002.
 
Lausuntopyynnön mukaan jo vajaan viikon kuluttua korjaamolle viennistä, eli 26.–27.8.2002, korjaamolla oli moottorivaurion syy selvitetty, osat tilattu ja korjaustyö aloitettu. Kyseinen korjaus on aloitettu ennen kuin vakuutusyhtiössä on ollut edes yksilöityä vahinkoilmoitusta.
 
Vakuutusyhtiö on saanut korjaamosta laskun 16.9.2002. Korvauskäsittelijä S.M. tiedusteli korjaamolta laskun lähettämisen perustetta ja sitä, kuka ajoneuvon oli tarkastanut. Korjaamon mukaan autoa ei ollut kukaan tarkastanut, koska he tietävät, etteivät tämäntyyppiset vahingot ole vakuutusehtojen perusteella korvattavia. Muutoin he olisivat pyytäneet vahinkotarkastusta. Kun korjaustyö oli ollut valmis 11.9., he olivat ilmoittaneet siitä lausunnonpyytäjälle, joka kertoi vakuutusyhtiön maksavan korjauksen. Korjaamolta oli tuol­loin soitettu vakuutusyhtiöön ja saatu puhelinkorvauspalvelusta laskutuslupa. Autokorjaamon edustaja oli ihmetellyt asiaa. Syyksi laskutusluvan antamiseen on selvinnyt se, että puhelu on ohjautunut vahinkokäsittelijälle, joka ei pääsääntöisesti käsittele autovahinkoja. Käsittäjä oli tulkinnut vahinkoilmoituksen ja korvausjärjestelmän tietojen perusteella, että korvattavuus koskee koko vahinkoa, vaikka korvattavuus on koskenut vain öljypohjan vahinkojen korjaamista.
 
Kokonaisuutena kyseistä korvausasiaa tarkastellen lausunnonpyytäjän ajoneuvolle on aiheutunut puutteellisesta öljynkierrosta moottorivaurio, joka on johtunut siitä, että hän on kiveen törmäämisen jälkeen jatkanut ajoa kunnes öljynpaineen laskemisesta varoittava mittarivalo oli syttynyt. Lausunnonpyytäjä on maininnut pysähtyneensä tarkastamaan mahdolliset vuotokohdat. Vakuutusehtojen soveltamisen kannalta tällä ei ole merkitystä. Kyseinen moottorivaurio on johtunut lausunnonpyytäjän menettelystä.
 
Vakuutusehtojen perusteella vahinko ei ole korvattava. Moottorivaurion korjaustyö ja osien tilaaminen on aloitettu ennen kuin vakuutusyhtiöllä on ollut edes vahinkoilmoitusta kyseisestä asiasta. Laskutuslupaa yhtiöstä on tiedusteltu vasta lausunnonpyytäjän pyynnöstä, kun korjaustyö on ollut jo valmis ja auto oli odottamassa luovutusta korjaamolla. Vakuutusyhtiö ei ole antanut korjaamolle korjauslupaa eikä erehdyksessä annetun virheellisen laskutusluvan myöntämisenkään perusteella voida asiakkaalle katsoa aiheutuneen minkäänlaista lisävahinkoa yhtiön menettelyn johdosta tai oikeutta saada vahinko korvattavaksi vastoin rajoitusehdon selvää sanamuotoa. Yhtiö katsoo ratkaisunsa olevan vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain mukainen.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Tapaukseen sovellettavien autovakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen, ennalta arvaamattoman, ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on törmäys, tieltä suistumien, kaatuminen tai muu vastaava ulkoinen tapahtuma.
Ehtojen kohdan 4 mukaan autovakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu mm. ajoneuvon moottorille ja sen lisälaitteelle, vaihteistolle, voimansiirtolaitteistolle tai jäähdytysjärjestelmälle puutteellisesta öljyn- tai jäähdytysnesteen kierrosta.
 
Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
 
Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edus­taja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.
 
Vakuutussopimuslain esitöiden (HE 114/93) 9 §:ää koskevien perustelujen mukaan pykälän mukainen vastuu tarkoittaa vakuutusyhtiön vastuuta vakuutuksenottajalle ja korvauksenhakijalle yhtiön tai sen edustajan näille antamista tiedoista.
 
Korvauksenhakijalle annetut korvausta koskevat ennakkotiedot eivät vakuutussopimuslain mukaan vaikuta vakuutuksenantajan suoritusvelvollisuuteen. Jos vakuutusyhtiön tai sen edustajan menettely on aiheuttanut korvauksenhakijalle vahinkoa, yhtiö voi kuitenkin joutua vastuuseen vahingosta. Mahdollinen korvausvastuu ratkaistaan vahingonkorvausta sopimussuhteessa koskevien yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti.
 
Käsillä olevassa tapauksessa riitaa on ensinnäkin siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan lausunnonpyytäjän auton moottorivaurion vakuutusehtojen perusteella. Vahinkoilmoituksessa kuvatun kiveniskemän jälkeen lausunnonpyytäjä on jatkanut ajoa noin kilometrin matkan, kunnes moottori alkoi pitää outoa ääntä. Vahinkoilmoituksen mukaan öljyvalo paloi. Tämän tapahtumainkulun ja tehdyn vikakartoituksen pohjalta on ilmeistä, että lausunnonpyytäjän auton moottori on vaurioitunut kiveniskemän jälkeisen ajon aikana puutteellisen öljynkierron seurauksena. Tämä moottorivaurio ei siis ole suora ja välitön seuraus siitä, että hiekkatiellä ollut kivi iski auton öljypohjaan. Puutteellista öljynkiertoa koskevan rajoitusehdon vuoksi tämä moot­torivaurio ei ole vakuutuksesta korvattava. Vahingosta ei tee ehtojen mukaan korvattavaa se, ettei lausunnonpyytäjä havainnut mitään öljyvuotoa törmäyksen jälkeen.
 
Asiassa on kyse myös vakuutusyhtiön ilmoituksensa mukaan erehdyksessä antaman laskutusluvan merkityksestä. Laskutuslupa on annettu korjaamolle. Korjaamo ei ole pyytänyt asiassa lausuntoa, joten lautakunta ei ota kantaa siihen, onko vakuutusyhtiö virheellisen laskutusluvan myöntämällä mahdollisesti sitoutunut suhteessa korjaamoon vastaamaan laskutusluvan mukaisista korjauskustannuksista.
 
Esitetyn selvityksen mukaan lausunnonpyytäjä vei autonsa korjattavaksi valitsemaansa liikkeeseen ennen kuin vakuutus­yhtiö oli antanut hänelle mitään tietoa vahingon korvattavuudesta. Vakuutusyhtiö sai vahinkoilmoituksen vasta yli viikon kuluttua vahingon tapahtumisesta ja auton korjaamolle viennistä. Tällöin korjaustyö oli jo aloitettu. Vakuutusyhtiöltä ei esitetyn selvityksen mukaan pyydetty korjaus­lupaa. Laskutuslupaa pyydettiin vasta korjausten tultua tehdyksi. Näillä perusteilla lautakunta katsoo jäävän näyttämättä, että vakuutusyhtiön menettelystä olisi syntynyt lausunnonpyytäjälle sellaisia ylimääräisiä kustannuksia tai muuta lisävahinkoa, jonka korvaamisesta yhtiö voisi olla vastuussa.
 
Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Routamo, jäsenet Kainulainen, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Heikkinen. Sihteerinä toimi Raulos.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia