Tapahtumatiedot

Omakotitalon yhden makuuhuoneen WC:n katossa havaittiin talvelle 2014 kosteusvaurio. Asiaa tutkittaessa havaittiin, että rakennuksen peltikatto oli tältä kohdalta kostea ja katon rakenteet olivat kosteita. Vahingon todettiin johtuneen siitä, että viemärin ilmastointiputken päätä ei ollut vedetty ulos asti. Tällöin putkesta tuleva lämmin ilma ei ole päässyt ulos vaan jää välikatolle ja aiheuttaa kosteuden tiivistymistä ja rakenteiden kastumista.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja katsoo, että kattorakenteiden kosteusvaurio on ollut yllättävä ja ennalta arvaamaton ja vahinko tulisi siksi korvata. Vakuutuksenottaja toteaa, ettei ole itse rakennuttanut taloa, eikä siten voinut olla tietoinen viemärin ilmastointiputken asennustavasta.            Ullakkotilassa olevaa viemärin ilmastointiputkea ei näe kuin läheltä, eikä ullakolla ole päässyt kulkemaan putken luokse. Hän kertoo kuitenkin tarkastaneensa ullakkotilan vuosittain, ja jos kattorakenteissa olisi jo aikaisemmin ollut kosteutta, hän olisi havainnut sen. Lisäksi lämpimän ilman kohdatessa vesikatteen, kondensoituminen tapahtuu nopeasti ja vesipisarat putoavat välittömästi alas. Näin ollen vahinko on myös äkillinen.

Vakuutuksenottaja katsoo, että koska talo on pysynyt kuivana yli 30 vuotta, kosteusvaurio ei johdu asennusvirheestä, vaan poikkeuksellisen lämpimästä talvesta. Normaalina talvena on viemärin ilmastointiputkesta nouseva ilma ollut kylmempää (maa kylmempää/routa syvemmällä), kuin nyt menneenä talvena. Lisäksi normaalitalvisin putkesta tuleva ilma on ullakkotilassa vielä pakkasista johtuen jäähtynyt, eikä siitä johtuen ole vesikattoon kondensoitunut kosteutta. Vahinko on siis seurausta poikkeuksellisen lämpimästä talvesta, eikä tätä ilmiötä ole suljettu pois korvauspiiristä.

Vakuutusyhtiö on vuonna 2012 yksipuolisesti muuttanut vakuutusehtojen kohtaa 21.2.2 lisäämällä rajoitusehtoon kohdan, jonka mukaan vakuutuksesta ei suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheestä johtuvien vahinkojen lisäksi korvata asennusvirheestä johtuvia vahinkoja. Vakuutuksenottaja katsoo, että asennusvirheen lisääminen rajoitusehtoon ei ole vähäinen muutos, sillä vaikuttaa vakuutuksen ottajan näkökulmasta erittäin olennaisesti sopimuksen keskeiseen sisältöön. Kyseessä on nimenomaan asennusvirhe, sillä viemäriverkostoon kuuluvan putken paikoilleen laitto on asentamista. Asennustoiminta ei myöskään rajoitu pelkästään rakennusvaiheeseen, vaan asennuksia voidaan tehdä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Näin ollen asennusvirheen lisääminen rajoitusehtoon on olennainen muutos vakuutussopimuksen sisältöön.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutetussa omakotitalossa viemärin ilmastointiputki on asennettu siten, että putken pää on yläpohjaeristeiden tasolla välikatolla ja ilman tyhjiöventtiiliä. Tästä johtuen lämmin ilma on päässyt välikatolle ja kylmänä vuodenaikana aiheuttanut kondenssivahinkoja siellä oleville rakenteille. Yhtiö katsoo, että lausuntopyynnössä ei kiistetä sitä, että viemärin ilmastointiputki on virheellisesti jätetty vetämättä ulos asti. Virheen olemassaolo on siis riidatonta.

Vakuutuksenottaja on katsonut vahingon olevan äkillinen ja ennalta arvaamaton. Yhtiö toteaa, että kondenssivedestä aiheutunut kosteusvahinko ei ole äkillistä, vaan pidemmän ajan kuluessa tapahtuvaa. Vahinkotapahtuma ei ole myöskään ennalta arvaamaton, koska ei ole ennalta arvaamatonta, että virheellisestä rakentamisesta voi syntyä vahinkoja.

Yhtiö viittaa vakuutuksen ottajan väitteeseen, jonka mukaan kosteusvaurio ei johtuisi rakennusvirheestä vaan poikkeuksellisen lämpimästä talvesta. Yhtiö toteaa, että kondensoitumista ei tapahdu lämpiminä talvina niinkään paljoa kuin kylminä talvina, koska kylmä ilma ei sido niin paljon kosteutta kuin lämmin ilma. Kosteusvaurio kuitenkin johtuu juuri nimenomaan siitä virheestä, että putki on jätetty vetämättä ulos, jolloin putkesta tuleva lämmin ilmakaan ei mene ulos vaan jää välikatolle. Sillä, onko vakuutuksenottaja itse rakentanut tämän putken tai huomannut tätä virheellistä rakennustyötä, ei ole merkitystä rajoitusehdon soveltamisen kannalta.

Vakuutusyhtiö katsoo myös, että vakuutusehtoihin vuonna 2012 tehty muutos on ollut lain ja vakuutusehtojen mukainen. Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 16.2. mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus vakuutuskauden vaihtuessa muuttaa vakuutusehtoja, -maksua sekä muita sopimusehtoja, kun perusteena on vakuutuksen korvausmenon muutos. Muutosta koskevassa asiakastiedotteessa on todettu seuraavaa: ”Koska tahdomme pitää vakuutusmaksut jatkossakin kohtuullisina, on vakuutuksen korvaavuuteen tehty myös rajoituksia.” Tiedotteessa myös todetaan, että vakuutuksista korvattavien vahinkojen lukumäärä ja korvausmäärät ovat kokonaisuudessaan kasvaneet. Asiakastiedotteen seuraavalla sivulla kerrotaan, että vakuutuksenottajalla on halutessaan oikeus irtisanoa vakuutus mm. silloin, kun vakuutusmaksuja ja sopimusehtoja on muutettu.

Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että asennusvirheen lisääminen on nyt käsiteltävän tapauksen osalta myös vähäinen muutos, jolla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön. Ilmastointiputki olisi pitänyt vetää ulos asti, muuta putki on jätetty eristeiden tasolle. Kyseessä on siis myös rakennusvirhe ja työvirhe, jotka molemmat mainitaan sekä nykyisissä että edellisissä vakuutusehdoissa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa arvioidaan, onko vahinko aiheutunut vakuutusehtojen kohdan 21.2.2 mukaisesti suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- ja käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä.

Lisäksi arvioidaan, onko vakuutusyhtiön vuonna 2012 tekemä ehtomuutos vaikuttanut vahingon korvattavuuteen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- ja käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä.

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 16.2 mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus vakuutuskauden vaihtuessa muuttaa vakuutusehtoja, -maksua sekä muita sopimusehtoja kun perusteena on

- uusi tai muuttunut lainsäädäntö tai viranomaisen määräys
- oikeuskäytännön muuttuminen
- ennalta-arvaamaton olosuhteiden muutos (esim. kansainvälinen kriisi, poikkeuksellinen luonnontapahtuma, suuronnettomuus)
- vakuutukseen vaikuttavan vakuutuskirjassa tai vakuutusehdoissa mainitun indeksin muutos
- vakuutuksen korvausmenon muutos

Yhtiöllä on lisäksi oikeus tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.

Vakuutussopimuslain 19 §:n mukaan jatkuvan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantajalla on oikeus muuttaa vakuutusehdoissa yksilöidyllä perusteella vakuutusmaksua ja muita sopimusehtoja. Vakuutuksenantajalla on lisäksi oikeus tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.

Sovellettavat rakennusmääräysten ”Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot D1-1979-04-11 kohta 3.2.6 f” mukaan:

Tuuletusviemäri voidaan kytkeä tätä tarkoitusta varten tyyppihyväksyttyyn tyhjiöventtiiliin, joka on sijoitettu ullakolle tai muuhun tilaan, jossa ko. venttiiliin päästään käsiksi. Venttiilistä ei saa aiheutua terveydellistä tai muuta haittaa.

Asian arviointi

Asiassa on sinänsä riidatonta, että viemärin ilmastointiputken pää on virheellisesti jätetty eristeiden tasolle. Vakuutuksenottaja kuitenkin katsoo vahingon olleen äkillinen ja ennalta arvaamaton, sillä hän ei ole ollut tietoinen virheestä ja talo on siitä huolimatta pysynyt 30 vuotta kunnossa.

Vahingon ennalta arvaamattomuutta on arvioitava objektiivisin kriteerein. Se, että talon nykyisellä omistajalla ei ollut tietoa asennus- tai rakennusvirheen olemassaolosta, ei tee vahingosta ennalta arvaamatonta. Lautakunnan käsityksen mukaan ei ole ennalta arvaamatonta, että virheellisestä rakentamisesta voi syntyä vahinkoja. Rakennusvirheen johdosta aiheutuvaa vahinkoa on pidettävä rakennusvirheen luonnollisena seurauksena. Vahingosta ei tee korvattavaa myöskään se, että rakennusvirhe on tehty vuosia sitten eikä se ole aiemmin oireillut. Lautakunta toteaa, ettei vahingon voida katsoa johtuvan vakuutuksen ottajan esittämällä tavalla myöskään leudosta talvesta, sillä ilman rakennusvirhettä ei poikkeuksellisen leuto talvi olisi aiheuttanut vahinkoa.

Vakuutukseen sisältyviä rajoitusehtoja on yleisten tulkintaa koskevien periaatteiden mukaan tulkittava suppeasti. Tämä tarkoittaa, että ehtoja on tulkittava sanamuotonsa mukaisesti, eikä tulkintaa saa laajentaa siitä, mitä käytetyillä termeillä voidaan perustellusti ymmärtää.

Vakuutuksenottaja katsoo, että viemäriverkostoon kuuluvan putken paikoilleen laitto on nimenomaan asentamista eikä rakentamista. Näin ollen asennusvirheen lisääminen rajoitusehtoon ei ole vähäinen muutos, sillä tässä tapauksessa se vaikuttaa vakuutuksen ottajan näkökulmasta erittäin olennaisesti sopimuksen keskeiseen sisältöön. Vakuutusyhtiön puolestaan katsoo, että kyseessä on tässä tapauksessa vähäinen muutos, sillä putken läpivientiä voidaan pitää myös rakennus- tai työvirheenä. Vakuutuslautakunta toteaa, että rakennus- ja asennusvirhe eivät ole synonyymejä ja voivat tietyissä tilanteissa tarkoittaa hyvin eri asioita. Viemäriputkiston asentamista talon rakennusvaiheen yhteydessä voidaan kuitenkin perustellusti pitää osana talon rakentamista. Näin ollen ilmastointiputken puutteellisen läpiviennin voidaan katsoa olevan paitsi asennus-, myös rakennusvirhe.

Koska ilmastointiputken puutteellisen läpiviennin voidaan katsoa olevan myös rakennusvirhe, vuonna 2012 tehdyllä vakuutusehtojen muutoksella ei tässä tapauksessa ole vaikutusta vahingon korvattavuuteen. Näin ollen lautakunta ei tässä yhteydessä ota kantaa yhtiön ehtomuutoksen vakuutusehtojen ja lain mukaisuuteen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko on aiheutunut vakuutusehtojen kohdan 21.2.2 rakennusvirheestä. Näin ollen lautakunta pitää yhtiön korvauspäätöksiä asianmukaisina.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Järvelä

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa