Tapahtumatiedot

Asiakas oli vuokrannut vm. 2002 matkailuautonsa X:lle ajalle 15.-21.6.2011. Vuokra-aikaa pidennettiin puhelimitse 22.6.2011 klo 9.00 saakka. X ei palauttanut autoa, ja asiakas kuuli, että sitä oli kolaroitu. Poliisi ilmoitti asiakkaalle 22.6.2011 klo 13.00, että auto oli löytynyt kolaroituna ja vaurioitettuna. Asiakas lähti hakemaan autoa, mutta sitä ei löytynytkään ilmoitetusta paikasta. Poliisi sai auton haltuunsa 23.6.2011. Autolla oli ajettu ojaan, ja auton sisäosille oli tehty paljon ilkivaltaa ja radiolaitteet oli varastettu. Vahinkotarkastajan laskelman mukaan auton arvioidut korjauskulut ovat noin 16.100 euroa.  Lisäksi asiakkaalle oli aiheutunut kustannuksia auton hakemisesta.

Esitutkinnassa kuultuna X oli kertonut mm., että häntä kohti oli ammuttu erään hänen tuttavansa kotitalolla. Luoti oli osunut auton tuulilasin vinopalkkiin, ja paikalta poistuessaan X oli saattanut osua postilaatikkorivistöön, jolloin auton etukulmaan on voinut tulla naarmuja. Mistään vakavasta kolaroinnista, muista vaurioista tai ilkivallan tekijöistä X:llä ei ole mitään tietoa. Ampumisen jälkeen toinen henkilö oli ajanut autolla parikymmentä kilometriä kaupunkiin, jossa joku oli rikkonut autoa sisältä. Poliisin tutkintailmoituksen merkintöjen mukaan auto oli tarkastettu poliisiasemalla, eikä siitä löytynyt luodinreikää.

X:ää syytettiin muun ohella matkailuauton luvattomasta käytöstä. X kiisti syytteen sillä perusteella, että hän ei ollut käyttänyt autoa vuokrakauden päättymisen jälkeen, vaan toinen henkilö oli ajanut sen kaupunkiin, josta auto sitten löydettiin. Tätä väitettä ei ollut osoitettu vääräksi, ja oikeus katsoi, ettei pelkkä auton palauttamatta jättäminen ole rikoslain mukaista luvatonta käyttöä. Oikeus hylkäsi syytteen mutta katsoi X:n laiminlyöneen vuokrasopimuksen mukaisia velvoitteitaan, minkä vuoksi X oli vahingonkorvausvastuussa auton vaurioista.

Valitus

Vakuutusyhtiö on päättänyt korvata vain noin 900 euron vahingon, mikä ei ole riittävää. Vahinko tulee korvata kokonaan.

Asiakas oli halunnut ottaa turvan satunnaista vuokraus- tai lainaustoimintaa varten, minkä vuoksi hän oli vakuutusta ottaessaan erikseen varmistanut vakuutusvirkailijalta, että kasko on voimassa vuokraustoiminnassa. Lisäksi hän oli ottanut autolle lasi- ja lunastusetuvakuutuksen. Asiakas viittaa vakuutusvirkailijan sähköpostitse antamaan selvitykseen. Hän pyytää myös selvitystä siitä, olisiko autoa ylipäänsä voinut vakuuttaa lunastusedulla.

Asiakas tai vakuutusyhtiökään ei voi tietää, mitkä vauriot on aiheutettu vuokrakauden aikana tai mitkä sen jälkeen. Autoa oli vaurioitettu vuokrakaudella ja vielä lisää yöllä 22.–23.6.2011 ennen kuin poliisi sai sen haltuunsa. Joka tapauksessa kuulustelupöytäkirjankin mukaan kolarointivauriot, mm. lasin rikkoutuminen ja rungon vääntyminen, ovat syntyneet vuokrakaudella, ja sen päätyttyä joku ulkopuolinen on syyllistynyt ilkivaltaan.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Lain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Tapaukseen sovellettavien autovakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 4.1.8 mukaan kolarointivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut luvattoman käytön aikana ellei näytetä toteen, että tätä ennen oli tapahtunut kohdassa 4.5 kuvattu vakuutustapahtuma.

Rajoitusehtojen kohdan 4.2 mukaan ilkivaltavakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut luvattoman käytön aikana ellei näytetä toteen, että tätä ennen oli tapahtunut kohdassa 4.5 kuvattu vakuutustapahtuma.

Ehtojen kohdan 4.5 mukaan varkausvakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteen menettämisestä tai vaurioitumisesta aiheutunut esinevahinko, jos syynä on ollut varkaus, moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, ajoneuvon luvaton käyttö tai näiden yritys ja teon kohde on ollut lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa.

Varkausvakuutuksesta ei korvata vahinkoa

1. jos vahingon aiheuttaja on saanut ajoneuvon tai sen avaimet luvallisesti haltuunsa
2. jos vahingon aiheuttaja on joku vakuutetuista tai vakuutettuun samastettava taikka näiden suostumuksella joku muu henkilö.

Ratkaisu asiassa

Vakioehtojen mukainen korvausvastuu

Vakuutuksen kohteena oleva ajoneuvo on kolaroitu, sen sisustusta on tahallaan rikottu ja siitä on anastettu radiolaitteet. Auton vakuutukseen sisältyy turva kolaroinnin, ilkivallan ja anastuksen varalta. Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutuksen rajoitusehtoihin. Kolarointi- ja ilkivaltavakuutusten rajoitusehtojen kohdat 4.1.8 ja 4.2 koskevat luvattoman käytön aikana sattuvia vahinkoja. Vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka rajoitusehtojen soveltamisedellytysten täyttymisestä, tässä tapauksessa siitä, että korvattavaksi vaaditut kolarointi- ja ilkivaltavahingot ovat aiheutuneet luvattoman käytön aikana.

Autolle poliisiasemalla tehty vauriokartoitus ei tue X:n kertomusta tapahtumien kulusta. Vakuutuslautakunnalle ei ylipäänsä ole esitetty uskottavaa selvitystä siitä, mikä osuus vahingoista on aiheutunut X:n vuokrasopimuksen mukaisen luvallisen käytön aikana ja mikä sopimuksen päättymisen jälkeisenä aikana. Lautakunnan käsityksen mukaan tästä seikasta ei ole saatavissa luotettavaa selvitystä. Lisäksi jää epäselväksi, oliko sopimuksen päättymisen jälkeen kyse luvatta käytössä olevan ajoneuvon vai hylätyn ajoneuvon vaurioittamisesta. Jää siten näyttämättä, että kyse olisi ollut rajoitusehtojen mukaisesta luvattoman käytön aikana sattuneesta vaurioittamisesta. Näiden syiden vuoksi vakuutusyhtiön tulee korvata auton kolarointi- ja ilkivaltavahingot vakuutuksen perusteella.

Korvattavuus varkausvakuutuksesta edellyttäisi lukittuun ajoneuvoon kohdistuvaa anastusrikosta, jollaista tässä ei selvityksen mukaan ole tapahtunut. Ehtojen mukaan yhtiö ei ole velvollinen korvaamaan varkausvahingon osuutta.

Vastuu vakuutusta myytäessä annettujen tietojen perusteella

Vakuutusvirkailija kertoo sähköpostiviestissään tehneensä asiakkaalle kaskovakuutuksen 19.5.2010. Vakuutusta tehdessä asiakas kysyi, onko kasko voimassa, jos hän lainaa tai satunnaisesti vuokraa autoa muille henkilöille. Vakuutusvirkailija kertoi, että kasko on voimassa myös kyseisissä tilanteissa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sopimusajan jälkeinen ajoneuvon luvaton käyttö tai hylkääminen on tyypillinen ajoneuvon vuokraamiseen tai lainaamiseen liittyvä riski siinä missä petos tai kavalluskin. Vakuutusyhtiö on pyrkinyt rajoittamaan vastuutaan vaihdantatilanteisiin liittyvistä riskeistä, ja käytännössä esimerkiksi vuokralleottajan epälojaalista menettelystä aiheutuvat vahingot rajautuvat ehtojen mukaan hyvin pitkälti kaskovakuutusturvan ulkopuolelle. Petos- tai kavallusriskiä vakuutus ei kata. Autoa vuokrattaessa tai lainattaessa sen mukana annetaan luonnollisesti avaimet, millä on huomattava merkitys vakuutetun korvausoikeuden kannalta paitsi varkausvakuutuksen myös kolarointi-, ilkivalta- ja palovakuutuksen kannalta, kuten tapauksessa riidanalaisista rajoitusehdoista 4.1.8 ja 4.2 ilmenee.

Lautakunta katsoo, että kun vakuutusta hakeva tiedustelee kaskovakuutuksen voimassaoloa vuokraustilanteessa, hänelle on ilmeistä merkitystä sillä tiedolla, että vuokralleottajan menettelystä johtuvat vahingot jäävät suurelta osin vakuutusturvan ulkopuolelle, eikä vakuutus kata esimerkiksi petos- tai kavallusriskejä lainkaan. Tällöin pelkästään sen toteaminen, että kaskovakuutus on voimassa myös vuokraustilanteissa, ei anna vakuutusturvan sisällöstä vakuutuksen hakijalle oikeaa kuvaa vaan se on harhaanjohtavaa.

Näillä perusteilla lautakunta katsoo vakuutusyhtiön laiminlyöneen vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa vakuutusta myytäessä. Sen vuoksi vuokralleottajan epälojaaliin menettelyyn liittyvät vakuutusyhtiön vastuunra­jaukset eivät lain 9 §:n perusteella ole tulleet osaksi nyt kyseessä olevaa vakuutussopimusta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan, paitsi auton kolarointi- ja ilkivaltavauriot, myös todetut varkausvahingot.

Korvaustapa ja suositus

Vakuutusehtojen perusteella lunastusetuvakuutuksen mukainen ”käypä arvo + 30 %” –korvaustapa on mahdollinen edellyttäen, että auton lunastamisen kriteerit täyttyvät. Tässä tapauksessa auton käyvästä arvosta ei ole esitetty selvitystä, eikä lautakunta sen vuoksi voi arvioida, tuleeko vakuutusyhtiön korvata auton kor­jauskulut vai lunastaa se lunastusetuvakuutuksen ehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö edellä todetun perusteella korvaa auton vauriot kokonaisuudessaan kaskovakuutuksesta. Korvaustavan valinta jää osapuolten keskinäisten selvittelyjen varaan.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA