Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan omakotitalossa oli ollut palovahinko 28.11.2011, minkä seurauksena talossa oli savu- ja nokivaurioita. Kaksi vahinkojen korjaajaa vei omakotitaloon 10.2.2012 laminaatteja ja he jättivät lämpöpuhaltimet päälle jäätymisen estämiseksi. Illalla 10.2.2012 noin klo 19.00 aikaan omakotitalossa havaittiin toinen tulipalo. Tässä tulipalossa omakotitalon pesutilat tuhoutuivat täysin. Tämän jälkeen rakennuksessa ei ollut päällä sähköjä. Asiakirjoista ilmenee, että vesiputket olivat jäätyneet tammi-helmikuussa 2012 ja että putkien sulatus oli tilattu tehtäväksi 13.2.2012. Tämä estyi edellä mainitun 10.2.2012 tapahtuneen tulipalon takia.

Vakuutuksenottaja meni käymään omakotitalossa ottamassa sähkölukemat 20.3.2012 klo 11.30. Tuolloin hän kuuli talossa suhinaa talon siivouskaapista, jossa ollut vesimittari suihkusi vettä. Vesiputket olivat jäätyneet pakkasen takia. Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoja omakotitalon kotivakuutuksesta, sillä vuotovahingon syynä oli vesiputkien jäätyminen.

Asiakkaan valitus

Vesivuoto oli seurausta tammi-helmikuussa olleiden pakkasten aiheuttamasta vesiputkien jäätymisestä. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö kieltäytyi vesivahingon korvaamisesta. Vakuutuksenottaja valittaa asiassa siitä, onko kyseessä kuitenkin korvattava vahinko ottaen huomioon vakuutussopimuslain 31 §:n mukainen suojeluohjesäännös, kuluttajasuojalain 4 luvun säännökset sekä oikeustoimilain 36 §:n mukainen kohtuuttoman sopimusehdon sovittelusäännös.

Palovahinkojen jälkeen vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan olisi pitänyt antaa vakuutuksenottajalle suojeluohjeet (putkien sulatustoimenpiteet) syntyneen vesivahingon estämiseksi ja näin vakuutusyhtiö on omalta osaltaan myötävaikuttanut vesivahingon syntymisen todennäköisyyteen. Lisäksi osapuolten asema on kuluttajansuojalain 4 luvun säännösten valossa erittäin epätasapainoinen ja vakuutussopimukseen tulisi tässä tapauksessa soveltaa oikeustoimilain 36 §:n kohtuullistamissäännöstä. Vesivahinko aiheutti lähes valmiiksi korjatulle rakennukselle huomattavan arvonalennuksen.

Asiassa vedotaan vakuutuksenottajan vaikeaan aivovammaan ja suureen haitta-asteeseen, mistä vakuutusyhtiö oli tietoinen sen vuoksi, että se oli myöntänyt oikeusturvaedun oikeudenkäyntiin, jossa käsiteltiin vakuutuksenottajan aivovammaa.

Jäätyneitä putkia yritettiin sulattaa 10.2.2012 lämpöpuhaltimien avulla, koska rakennuksessa ei ollut lämmitystä 28.11.2011 – 8.12.2012, sillä lämpö olisi mennyt hukkaan ovien ja ikkunoiden puuttumisen vuoksi eikä lämmitys olisi ollut mielekästä. Vakuutusyhtiön olisi tullut antaa suojeluohje vedentulon katkaisemisesta 10.2.012 tapahtuneen palovahingon tarkastuksen yhteydessä. Pääsulun katkaisemisen myötä aiheutunut vesivahinko olisi estynyt. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan huolimattomuus ja välinpitämättömyys on myötävaikuttanut vesivahingon syntymiseen. Vakuutuksenottaja ei ole vaikea-asteisen aivovammansa vuoksi ymmärtänyt vedenkatkaisun merkitystä. Myöskään pelastuslaitos ei ole antanut vakuutuksenottajalle ohjeita veden katkaisemisesta. Vesivahinko tulisi korvata joko täysimääräisesti tai ainakin merkittäviltä osin vakuutusyhtiön myötävaikutuksen sekä vakuutussopimuslain 31 §:n ja kuluttajansuojalain 4 luvun ja oikeustoimilain 36 §:n perusteella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineessa on todettu mm., ettei vakuutusehdoissa ole suojeluohjetta jo jäätyneiden vesiputkien sulatusta koskien. Putkien sulatusta koskien on olemassa suojeluohje menettelytavan osalta palovahinkojen torjumiseksi niin, että sulatuksen tekisivät ammattilaiset. Vakuutusyhtiö on todennut, että vakuutuksenottajan omakotitalon putket olivat jäässä jo ennen 10.2.2012 sattunutta palovahinkoa, koska hän oli tilannut putkien sulatuksen jo ennen palovahingon sattumista. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja kävi paikalla 10.2.2012 vahingon jälkeen. Hän oli havainnut rakennuksen olleen kylmillään. Vesiputket olivat jäätyneet jo ennen vahinkotarkastajan paikalle tuloa jo ennen jälkimmäistä palovahinkoa. Vahinkotarkastaja alkoi hoitaa helmikuussa 2012 juuri sattunutta toista palovahinkoa eikä vahinkotarkastajan toiminnassa ollut mitään moitittavaa tai sellaista, joka aiheuttaisi vakuutusyhtiölle korvausvastuun rakennuksessa myöhemmin aiheutuneesta vuotovahingosta. Sovellettavia vakuutusehtoja tai vakuutusyhtiön tekemää ratkaisua ei voida pitää kuluttajasuojalain eikä oikeustoimilain mukaan kohtuuttomana.

Vakuutusyhtiö on tuonut vielä esiin, ettei vakuutusyhtiöllä ole mitään säädettyä velvollisuutta huolehtia vakuutuksenottajan omaisuudesta, vaikka vakuutetusta omaisuudesta huolehtiminen on myös vakuutusyhtiön intressissä. Vakuutusyhtiötä sitoo vakuutusyhtiölain salassapitovelvollisuuspykälät sekä henkilötietolain vaitiolovelvollisuuspykälät ja näiden perusteella asiakkaan terveydentilaa koskevia tietoja ei saa ilmaista sivullisille. Vakuutusyhtiön sisällä sivullisia ovat kaikki ne henkilöt, jotka eivät osallistu vahingon käsittelyyn. Vakuutusyhtiön kotivakuutusosastolla ei ole ollut tietoa oikeusturva-asian yhteydessä toimitetuista terveydentilatiedoista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko tapahtunut korvattava vuotovahinko, siitä, onko rajoitusehtoa tai sen soveltamista pidettävä kohtuuttomana ja siitä, onko vakuutusyhtiö tai sen edustaja myötävaikuttanut vahingon syntyyn.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 31 §:n mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Kuluttajansuojansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Oikeustoimilain 36 §:n mukaan, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 3.5 mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän lvi-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön vesivahinko.

Vakuutusehtojen kohdan 3.6 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton lvi-laitteen tai –putkiston välitön rikkoutuminen.

Vakuutusehtojen kohdan 4 ”Vakuutusturvien yleiset rajoitukset” kohdan 5 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut pakkasesta, jäästä, jäätymisestä, kuivuudesta, kuumuudesta, kosteudesta, routimisesta tai maan liikkumisesta eikä lumesta tai sateesta, muutoin kuin rankkasade tai vesistötulvan aiheuttama vahinko.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajan omakotitalossa on ollut kaksi palovahinkoa. Asiakirjojen mukaan toisen 10.2.2012 palovahingon sattuessa ovat omakotitalon putket olleet jo jäätyneet ja niiden sulatus on tilattu ennen tuota vahinkoa. Tulipalon vuoksi ei sulatusta ole tehty. Tulipalon jälkeen rakennus on ollut ilman sähköjä. Omakotitalossa on havaittu 20.3.2012 vesivuoto vesimittarin kohdalla, sillä vesiä kiinteistöön ei ollut katkaistu. Vesivuoto on ollut seurausta putkien jäätymisestä. Rajoitusehtokohdan mukaan ei korvata vahinkoa, joka on seurausta jäätymisestä.

Jäätymisen aiheuttamien vahinkojen korvaamisen rajoittaminen kotivakuutuksesta on yleinen rajoitusehto eikä sitä voi pitää kohtuuttomana rajoitusehtona. Tämän rajoitusehdon soveltaminen ei myöskään johda nyt kyseessä olevassa vahinkotapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen.

Asiakirjojen mukaan vesijohdot ovat olleet jo jäässä, kun toinen palovahinko on 10.2.2012 sattunut. Palovahinko on tarkastettu normaalisti 14.2.2012. Asiakirjoista ei ilmene mitään sellaista, jonka perusteella voisi katsoa vakuutusyhtiön tai sen edustajan laiminlyöneen heille kuuluvan velvollisuuden tai menetelleen vahinkoasian hoidossa jotenkin huolimattomasti niin, että tästä olisi ollut seurauksena nyt kyseessä oleva vuotovahinko. Ei ole myöskään mitään sellaista selvitystä, että vakuutusyhtiön tai sen edustajan olisi tullut tietää tai havaita vakuutuksenottajan kykenemättömyys hoitaa vahinkoasiaa. Vakuutuslautakunta toteaa vielä, että kaikki vakuutuksenottajan terveydentilaa koskevat tiedot ovat lain mukaan salassa pidettäviä eikä kotivakuutuskäsittelijöillä ole ollut oikeutta saada tietää oikeusturvavahingon yhteydessä esiintulleita vakuutuksenottajan terveydentilatietoja.

Lopputulos

Vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vuotovahingosta on pidettävä sekä lain että vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Melander, puheenjohtaja
Snellman, sihteeri

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vuori