Haku

VKL 392/13

Tulosta

Asianumero: VKL 392/13 (2014)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 09.10.2014

Lakipykälät: 62, 66, 71

Kysymys siitä, kenelle vakuutuskorvaus tuli suorittaa. Pidätysoikeudenhaltijan oikeus vakuutuskorvaukseen. Vakuutusyhtiön selonottovelvollisuus.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajayritys oli vienyt autonsa korjattavaksi korjaamoon 27.9.2012. Korjauksen jälkeisen koeajon aikana auto syttyi palamaan. Yritys haki korvausta autovakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on korvannut autovakuutuksesta auton lunastusarvon 5.11.2012 ja 13.11.2012 päiväämillään päätöksillä. Vakuutusyhtiö on suorittanut korvausta ensin korjaamolle pidätysoikeuden haltijana, sitten auton omistaneelle rahoitusyhtiölle ja loppuosan ulosottovirastolle sen vakuutuksenottajaan kohdistaman maksukiellon perusteella.

Valitus

Vakuutuksenottajan mielestä korjaamolla ei ollut oikeutta saada vakuutuskorvauksesta suoritusta tekemästään korjaustyöstä, sillä auton palaminen oli johtunut työssä tehdystä virheestä. Sen vuoksi korjaamolla ei ollut pidätysoikeuttakaan korjauslaskunsa vakuudeksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut, että palovakuutuksesta korvataan palovahingosta suoranaisesti aiheutunut esinevahinko. Palovakuutuksesta ei korvata palovahinkoon kuulumattomia kustannuksia, kuten ennen paloa suoritetusta korjaustyöstä aiheutuneita kustannuksia. Työn tilaaja eli muutoksenhakija oli vastuussa huoltotyöstä korjaamolle aiheutuneista kustannuksista.

Vakuutussopimuslain 62 §:n ja vakuutusehtojen perusteella kolmannella henkilöllä voi olla oikeus korvaukseen, vaikka hän ei olisikaan itse ottanut vakuutusta. Tällöin on kyse omistajan, omistuksenpidätysehdoin omaisuuden ostaneen, pantti- ja pidätysoikeuden haltijan tai sen oikeudesta, johon omaisuutta koskeva vaaranvastuu kohdistuu. Pidätysoikeudella tarkoitetaan erilaisten palveluammattien harjoittajilla olevaa oikeutta pidättää heidän käsiteltävänään oleva, asiakkaalle kuuluva esine hallussaan, kunnes he ovat saaneet maksun palveluksistaan.

Ajoneuvo lunastettiin ajoneuvon palovakuutuksen perusteella. Lunastusarvona käytettiin vakuutusehtojen mukaista ajoneuvon käypää arvoa. Käyvän arvon määrittelyssä otettiin huomioon ajoneuvolle ennen vahinkotapahtumaa tehty korjaustyö.

Ajoneuvon omistaja vahinkohetkellä oli Trafilta saatujen tietojen mukaan rahoitusyhtiö ja haltija oli korvauksenhakijana oleva yritys. Osamaksukaupassa, jossa myyjä on pidättänyt omistusoikeuden myytyyn omaisuuteen itsellään, kunnes sovittu kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu, on omistajalla etuoikeus korvaukseen ennen haltijaa.

Vahinkohetkellä auton huoltolasku oli maksamatta ja velkojana oli korjaamo, joka käytti pidätysoikeutta hyväkseen. Ulosottovirasto oli lisäksi asettanut korvauksen maksamiselle maksukiellon.

Kun vakuutus on voimassa useamman henkilön hyväksi, korvauksen maksamisen etuoikeus ratkeaa vakuutussopimuslain 66 §:n mukaan. Ensin korvaus maksetaan pidätysoikeusoikeuden haltijalle, vaikkei tämän saatava olisikaan erääntynyt. Tämän jälkeen korvaus maksetaan omistajalle sekä mahdolliselle muulle taholle, kuten ulosottoviranomaiselle. Jos korvauksesta jää maksettavaa, on haltijan vuoro saada osuutensa. Vakuutusyhtiön mukaan sen toiminta oli ollut asianmukaista.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutussopimuslaki

Vakuutussopimuslain 62 §:n mukaan, jollei toisin ole sovittu, omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa omistajan, omistuksenpidätysehdoin omaisuuden ostaneen, panttioikeuden ja pidätysoikeuden haltijan sekä muutoinkin sen hyväksi, johon omaisuutta koskeva vaaranvastuu kohdistuu.

Vakuutussopimuslain 66 §:n 1 momentin mukaan, milloin omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa henkilön hyväksi, jolla on saatavan vakuudeksi panttioikeus omaisuuteen, hänellä on, vaikkei saatava olisikaan erääntynyt, oikeus ennen omistajaa saada maksu korvauksesta, jollei omistaja ole kohtuullisessa ajassa korjannut vahinkoa tai asettanut vakuutta sen korjaamiseksi. Mitä tässä säädetään, on vastaavasti voimassa henkilön hyväksi, jolla on oikeus pidättää omaisuus erääntyneen saatavan vakuudeksi.

Pykälän 2 momentin mukaan omistajalla on oikeus saada maksu korvauksesta ennen omistuksenpidätysehdoin omaisuuden ostanutta.

Vakuutussopimuslain 71 §:n mukaan, jos vakuutuksenantaja suorittaa vakuutuskorvauksen tai henkilövakuutuksen takaisinostoarvon jollekin muulle kuin sille, jolla on oikeus vakuutuskorvaukseen tai takaisinostoarvoon, vakuutuksenantaja on kuitenkin täyttänyt velvollisuutensa, jos se on maksua suorittaessaan noudattanut olosuhteiden vaatimaa huolellisuutta.

Vakuutukseen sovellettavat yleiset sopimusehdot

Kysymyksessä olevaan vakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen kohdan 16.1 mukaan sen lisäksi, mitä näissä vakuutusehdoissa on muutoin määrätty vakuutetuista, on omaisuutta koskeva vakuutus voimassa omistajan, omistuksenpidätysehdoin omaisuutta ostaneen, panttioikeuden ja pidätysoikeuden haltijan sekä muutoinkin sen hyväksi, johon omaisuutta koskeva vaaranvastuu kohdistuu.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 16.3 mukaan, jos omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa henkilön hyväksi, jolla on saatavan vakuudeksi panttioikeus omaisuuteen, hänellä on, vaikkei saatava olisikaan erääntynyt, oikeus ennen omistajaa saada maksu korvauksesta, jollei omistaja ole korjannut vahinkoa tai aseta vakuutta sen korjaamisesta. Mitä tässä on sanottu, on vastaavasti voimassa henkilön hyväksi, jolla on oikeus pidättää omaisuus erääntyneen saatavan vakuudeksi. Omistajalla on oikeus saada maksu korvauksesta ennen omistuksenpidätysehdoin omaisuuden ostanutta.

Asian arviointi

Asiassa on kysymys sen arvioinnista, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus suorittaa korvaus autovakuutuksesta ajoneuvon omistaneelle rahoitusyhtiölle, korjausyritykselle pidätysoikeudenhaltijana ja ulosottovirastolle sen asettaman maksukiellon perusteella. Asia on käsitelty Vakuutuslautakunnassa korjaamon vastuuvakuutuksen osalta diaarinumerolla VKL 40/14.

Pidätysoikeus on esimerkiksi irtaimen esineen korjanneella henkilöllä hallussaan olevaan esineeseen saatavansa maksun turvaamiseksi. Vakuutuksenottajan mukaan vakuutusyhtiöllä ei ole ollut oikeutta suorittaa maksua korjaamoyritykselle, sillä korjaamolla ei ollut pidätysoikeutta epäonnistuneen korjauksen takia.

Vakuutussopimuslain 71 §:n mukaan vakuutuksenantaja on täyttänyt velvollisuutensa, jos se on maksua suorittaessaan noudattanut olosuhteiden vaatimaa huolellisuutta. Vakuutussopimuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan vakuutuksenantajan korvauskäsittelyjärjestelmältä ei voida edellyttää ehdotonta virheettömyyttä. Tämä johtaisi korvausten maksun hidastumiseen olennaisesti. Jos vakuutuksenantaja ei ole noudattanut olosuhteiden vaatimaa huolellisuutta, sen on suoritettava vakuutuskorvaus tai takaisinostoarvo uudelleen suoritukseen oikeutetulle henkilölle. Perusteettoman edun palauttamista koskevat oikeusperiaatteet johtavat siihen, että vakuutuksenantajalla on oikeus saada suoritus takaisin suorituksen väärin perustein saaneelta henkilöltä. Jos vakuutuksenantaja on ollut huolellinen, jää korvaukseen oikeutetun asiaksi vaatia suoritus itselleen väärältä saajalta.

Vakuutusyhtiö on Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan suorittanut korvauksen korjaamoyritykselle vilpittömässä mielessä ja suoritettu lunastuskorvaus on joka tapauksessa ollut korjaamon suorittamien korjaustoimenpiteiden seurauksena korkeampi kuin ennen korjausta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tapauksessa vakuutusyhtiöllä on ollut vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain 62 ja 66 §:n perusteella oikeus suorittaa korvaus ajoneuvon omistavalle rahoitusyritykselle, pidätysoikeuden haltijana olevalle korjausyritykselle ja maksukiellon perusteella ulosottoviranomaiselle. Näin ollen Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta