Haku

VKL 387/15

Tulosta

Asianumero: VKL 387/15 (2015)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 07.10.2015

Ehtojen tulkinta. Tilapäinen, noin kymmenen viikkoa kestänyt makuaistin häiriö Tavanic-lääkkeen käytön seurauksena. Kohtuudella siedettävä seuraus. Tuliko makuaistin menetys korvata lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

A (s. 1941) oli 13.–20.5.2014 keskussairaalassa hoidettavana tarkemmin määrittelemättömän kuumeilun takia. Hoitojakson aikana aloitettiin Tavanic-antibioottikuuri. Sairaalahoitojakson aikana A:lle tuli arkuutta vasempaan akillesjänteeseen. Lisäksi muutaman päivän kuluttua kotiutumisesta A:lle tuli suuhun sienikasvua, johon määrättiin Diflucan-lääkitys. A:n makuaisti häiriytyi noin kymmenen viikon ajaksi. A haki akillesjännevauriosta ja makuaistin häiriöstä korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että akillesjännevaurio oli korvattava lääkevahinko. Makuaistin häiriön osalta yhtiö katsoi, että kysymyksessä oli vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitettu ns. kohtuudella siedettävä seuraus, joka ei oikeuta korvaukseen lääkevahinkovakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön ratkaisuun koskien makuaistin häiriötä ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A katsoo, että makuaistin menetys kahden viikon ajaksi olisi ollut vakuutusehdoissa tarkoitettu kohtuudella siedettävä seuraus, mutta kymmenen viikkoa kestänyt häiriö tulisi korvata.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa.

Lääkevahinkoa ei vakuutusehtojen mukaan korvata, jos lääkkeen haittavaikutus olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidettavan sairauden tai vamman laatu, vahingonkärsineen muu terveydentila, vahingon laajuus ja asiantuntijan mahdollisuudet ja tilaisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut tällaiset seikat.

A on ollut keskussairaalassa hoidettavana tarkemmin määrittelemättömän kuumeen ja keuhkokuume-epäilyn takia. Diagnoosi on jäänyt epävarmaksi, mutta A:lle on aloitettu Tavanic-antibioottilääkitys. Makuaistin heikentyminen on tunnettu, mutta melko harvinainen Tavanic-lääkkeen sivuvaikutus. Yhtiö katsoo, että lääkkeen määrääminen on ollut perusteltua kuumeilun ja epäillyn keuhkokuumeen hoitamiseksi sekä mahdollisten vakavien haittavaikutusten estämiseksi. Lääkityksen aiheuttama vahinko ei ole ollut vakavampi kuin tiedossa ollut ja tunnettu riski. Aiheutunut vahinko on kohtuudella siedettävä lääkkeen haittavaikutus hoidettavana olleen sairauden laatu ja vaikeusaste huomioiden.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 8.10.2013–20.10.2014.

Terveyskeskuksen päivystyslähetteen 13.5.2014 mukaan A on hakeutunut terveyskeskukseen kuumeilun vuoksi. A on ollut matkalla Kanariansaarilla ja palannut Suomeen 3.4.2014, matkan aikana tai sen jälkeenkään ei ole ollut oireita, kunnes kahdeksan päivää ennen terveyskeskukseen hakeutumista on noussut iltaa kohden kuumetta 38 asteeseen saakka. Tämän jälkeen A on päivittäin kuumeillut iltapäivällä ja joskus on esiintynyt horkkaakin. Keuhkoissa on ollut pientä limaisuutta, mutta ei varsinaista yskää. Vatsaoireita tai virtsaamiseen liittyviä oireita ei ole ollut. A:ta tutkinut lääkäri on epäillyt sappirakkotulehdusta ja tehnyt lähetteen keskussairaalan akuuttipoliklinikalle.

Keskussairaalan keuhkosairauksien poliklinikan sairauskertomustekstien mukaan A on ollut keuhkotautien osastolla hoidettavana 13.–20.5.2014. Oireilun syytä on selvitelty laboratorio- ja kuvantamistutkimuksilla, mutta diagnoosi on jäänyt epäselväksi. A:ta on tutkittu mm. keuhkokuumeen, keuhkoklamydian, legionella-bakteerin ja jänisruton varalta. Hoitojakson aikana A:lle on aloitettu Amorion- ja Tavanic-lääkitykset. Tavanicin käyttö on lopetettu, kun A:n vasemman akillesjänteen seutuun on hoitojakson aikana tullut kipua. Sisätautien päivystyspoliklinikkakäyntiä koskevan sairauskertomusmerkinnän 2.6.2014 mukaan A:lle on tullut suuhun sientä ja makuaisti huonontunut. Makuaisti on hieman parantunut Tavanic-lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. Keuhkosairauksien poliklinikan sairauskertomustekstin 7.8.2014 mukaan makuaisti on palautunut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko Tavanic-lääkkeestä aiheutunutta makuaistin häiriötä pidettävä vakuutusehtojen tarkoittamana kohtuudella siedettävänä seurauksena vai tuleeko makuaistin häiriö korvata lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen yleisten ehtojen (voimassa 1.1.2015 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 6 (Rajoitukset) alakohdan 6.1 mukaan lääkevahinkoa ei korvata, mikäli sairaus tai vamma on seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta tai vammaa, joka hoitamattomana olisi hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vakavan ruumiinvamman. Vahinkoa ei myöskään korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:

- hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste

- vahingonkärsineen yleinen terveydentila

- vahingon laajuus

- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja

- muut vastaavat seikat.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on sinänsä pitänyt todennäköisenä, että A:lla ollut makuaistin häiriö on ollut syy-yhteydessä Tavanic-lääkkeen käyttöön. Yhtiö on kuitenkin katsonut, että makuaistin häiriö on ollut vakuutusehtojen tarkoittama kohtuudella siedettävä seuraus, joka ei oikeuta korvaukseen lääkevahinkovakuutuksesta.

Hoidettaessa muita kuin hoitamattomina hengenvaarallisia tai vakavan ruumiinvamman riskin aiheuttavia sairauksia tai vammoja arvioidaan lääkkeen aiheuttaman haittavaikutuksen korvattavuus siedettävyyden perusteella. Lääkevahinkoa ei korvata, jos lääkkeen haittavaikutus olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidettavan sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, vahingon laajuus ja asiantuntijan mahdollisuudet ja tilaisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut vastaavat seikat. Korvausratkaisu tehdään aina yksilöllisesti lääkevahingon vakavuuden, välttämättömän riskinoton ja siedettävyyden perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon potilaan sairaus tai vamma, hoitotilanne ja yksilöllinen ennuste. Pelkästään haittavaikutuksen yleisyys tai tavanomaisuus ei tarkoita sitä, että se olisi myös siedettävä. Vahingon siedettävyyttä arvioitaessa keskeistä on se, onko vahinko vakavampi kuin tiedossa oleva ja tunnettu riski. Vahingon vakavuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös vahingon vaikutus hoitotavoitteeseen ja hoidon lopputulokseen.

Tavanic-lääkkeen vaikuttava aine on antibioottien lääkeryhmään kuuluva levoflaksiini. Tavanicia käytetään muun muassa keuhkoinfektioiden hoitoon. Lääkkeen tuoteselosteen mukaan lääkkeen käytön melko harvinaisena haittavaikutuksena (esiintyy enintään yhdellä käyttäjällä sadasta) tunnetaan makuaistin muutokset. Makuaistin häviämisen yleisyys sivuvaikutuksena on tuntematon, koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin.

Vakuutuslautakunta katsoo, että Tavanic-lääkkeen määrääminen on A:n tapauksessa ollut perusteltua A:n oireilun laatu ja keuhkokuume-epäily huomioiden. Lautakunta toteaa, että makuaistin tilapäinen häiriintyminen on Tavanic-lääkkeen tunnettu, vaikkakin melko harvinainen haittavaikutus. Lautakunta katsoo, että makuaistin häiriintymistä on hoidetun sairauden laatu ja aiheutuneen vahingon vaikeusaste huomioiden pidettävä lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettuna kohtuudella siedettävänä seurauksena, joka ei oikeuta korvaukseen vakuutuksesta. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norio-Timonen  

Sihteeri Laine

 

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Paakkari

Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia