Haku

VKL 38/13

Tulosta

Asianumero: VKL 38/13 (2013)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 13.09.2013

Korvausvaatimuksen vanhentuminen. Miten vakuutusehtojen mukainen määräaika oli laskettava? Asennusvirhe.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajayritys teki urakkasopimuksen kaupungin omistuksessa olevan vesiyhtiön kanssa. Urakka aloitettiin 24.1.2008 ja se valmistui 27.6.2008. Urakka koski uuden paineviemärin rakentamista vanhan tilalle. Valurautainen 600 mm paineviemäriputki liikkui asennusvirheen vuoksi paineen vaikutuksesta ulos tiivisteestä, ja tämän seurauksena putki alkoi vuotaa. Vuoto huomattiin helmikuussa 2011. Kyseinen putki oli yksi kaupungin pääviemäreistä. Kaupunki teetti korjaustoimenpiteet ja vesiyhtiö vaati korvausta viemäriputken korjaamisesta ja jäteveden aiheuttamista vahingoista sekä ohipumppauskustannuksista 60 000 euroa keväällä 2011. Vakuutuksenottajayritys kävi neuvotteluja kaupungin ja vesiyhtiön kanssa korvaussummasta, ja lopulta vahingonkorvausta suoritettiin 20 000 euroa. Tätä summaa on haettu 27.6.2012 päivätyllä vahinkoilmoituksella vakuutuksenottajayrityksen toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on 29.6.2012 antamassaan päätöksessä todennut, että vahinkoa ei voitu korvata vakuutuksenottajayrityksen vastuuvakuutuksesta, koska kyse oli rajoitusehdon mukaisesta työn uudelleen suorittamisesta. Vakuutusyhtiö on 21.12.2012 antamassaan päätöksessä todennut, että pilaantuminen on ollut seurausta pitkäaikaisesta vuodosta eikä korvaushakemusta ympäristövahingosta ollut tehty ehtojen mukaisessa määräajassa.

Valitus

Vakuutuksenottaja on katsonut, että kyse on ollut yksittäisestä virheestä eikä työn tuloksen uudelleen suorittamisesta. Työ oli muutoin suoritettu oikein, vain yhteen liitokseen oli laitettu väärä tiiviste, ja tämä virhe oli vain pieni osa koko neljä kuukautta kestäneen työn suorittamisesta. Siksi ei voitu sanoa, että työ suoritettiin uudelleen tai että suoritetun työn koko tulos korjattiin.

Vakuutuksenottajan mukaan kyse ei ollut ympäristövahingosta. Vahinko ei myöskään ollut syntynyt pidemmän ajan kuluessa. Vuoto oli huomattu helmikuun 2011 puolessa välissä. Vuotoa ei ollut helppo paikallistaa ja tähän paikallistamiseen kului noin kaksi viikkoa. Vuoto löydettiin maaliskuun alussa ja korjaustoiminta aloitettiin välittömästi. Pitkäaikaisesta vuodosta johtuvaa maa-aineksen pilaantumista ei kukaan ollut näyttänyt. Paineviemärivuodot havaitaan hyvin nopeasti mittareilla, joilla tämäkin vuoto havaittiin jo alkuvaiheessa. Vuotoon reagoitiin nopeasti, eikä ympäristövahinkoa päässyt tapahtumaan.

Korvausta haettiin vasta neuvottelujen jälkeen. Vahinkoa kärsineen kaupungin alkuperäinen korvausvaatimus oli 60 000 euroa, joka saatiin neuvoteltua 20 000 euroon. Vakuutuksenottaja on todennut, että ei olisi ollut vakuutusyhtiön edun mukaista, että heti olisi tehty 60 000 euron korvausvaatimus. Oli parempi, että korvausta haettiin vasta sovitellusta summasta. Lisäksi vakuutuksenottaja on todennut, että korvauslaskua pyydettiin vahingonkärsineeltä useaan otteeseen, jotta korvausvaatimus voitaisiin tehdä täydellisenä yhtiölle. Asian pitkittymiseen vaikutti myös vakuutusyhtiön yli puoli vuotta kestänyt uusintakäsittely.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vastineessaan todennut, että korvauspäätöksen jälkeen oli käynyt ilmi, että vahinkoa ei ollut syntynyt ainoastaan viemäriputken korjaamisesta vaan myös jäteveden pääsystä ympäristöön sekä ohipumppauskustannuksista putken korjausajalta.

Vakuutuksenottaja oli tiennyt vakuutustapahtumasta ainakin 24.4.2011 al­kaen. Vahinkoilmoitus oli päivätty 27.6.2012 ja se oli saapunut yhtiöön 28.6.2012. Näin ollen vakuutuskorvausta oli haettu yhtiöltä yli vuoden kuluttua siitä, kun korvauksenhakija sai tietää vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Koska korvausvaatimusta ei ollut esitetty vuoden kuluessa, oikeus korvaukseen oli menetetty.

Koska paineviemärin ympärillä olevan maa-aineksen pilaantuminen oli seurausta pitkäaikaisesta vuodosta, ehtokohtien 3.2.9 ja 3.2.11 mukaiset edellytykset vahingon korvaamiselle eivät täyttyneet. Korvausta ympäristövahingosta ei ollut haettu ehtokohdan mukaisissa aikarajoissa. Ehtokohdan 3.2.6 mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka aiheutuvat virheellisesti suoritetun työn tuloksen korjaamisesta tai työn uudelleen suorittamisesta, siinäkään tapauksessa, että työn suorittaa joku muu kuin vakuutuksenottaja. Asennustyö, jonka vuoksi vahinko aiheutui, oli suoritettu virheellisesti ja tämän virheellisesti tehdyn työn tuloksen korjaamisesta aiheutuneita kustannuksia ei voitu korvata vakuutuksenottajayrityksen vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Toiminnan vastuuvakuutuksen kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Kohdan 3.2.6 (Työsuoritus) mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka johtuvat virheellisesti suoritetun työn tuloksen korjaamisesta tai työn uudelleen suorittamisesta, siinäkään tapauksessa, että työn suorittaa joku muu kuin vakuutuksenottaja.

Kohdan 3.2.9 (Ympäristövahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen vahinko, jonka syynä on satunnainen tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutuksenottajan korvausvastuun perustavasta syystä äkillisesti tai odottamatta syntynyt vika tai puute. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin taikka muutoin toistuviin tapahtumiin.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että vakuutuksenottaja on tiennyt pilaantumisesta, päästöstä tai muusta häiriöstä viimeistään neljäntoista vuorokauden kuluttua sen alkamisesta.

Kohdan 3.2.11 (Kosteus ja tulviminen) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

- kosteudesta tai

- sadeveden tai sulamisveden, jäteveden, meren tai vesistöjen aiheuttamasta tulvimisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen vahinko, jonka syynä on satunnainen tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutuksenottajan korvausvastuun perustavasta syystä äkillisesti tai odottamatta syntynyt vika tai puute. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin taikka muutoin toistuviin tapahtumiin.

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata tulvimisesta aiheutunutta vahinkoa, jonka syynä on vesi- tai viemäriputken suunnittelu-, mitoitus- tai rakennusvirhe.

Mikäli vahingon syynä on vakuutuksenottajan työsuorituksessa tapahtunut asennusvirhe, on korvauksen maksamisen edellytyksenä lisäksi se, että vahinko ilmenee 12 kuukauden kuluessa asennuksesta.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 10.2 (Korvausoikeuden vanhentuminen) mukaan vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Ratkaisu

Tapauksessa on kyse ensi sijassa siitä, onko korvausvaatimuksen katsottava olevan vanhentunut. Vakuutuslautakunta on lausunnossaan VKL 549/00 katsonut, että vastuuvakuutusehtojen mukainen määräaika oli laskettava siitä ajankohdasta, jona vakuutuksenottajan on täytynyt olla selvillä siitä, että hän joutuu ainakin jossain määrin korvausvelvolliseksi, vaikkei korvausvelvollisuuden tarkka määrä vielä olisikaan ollut vakuutuksenottajan tiedossa. Tällaista kantaa puoltavat myös nyt soveltuvat yleiset sopimusehdot, joiden mukaan korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoitus vakuutustapahtumasta. Se voidaan tehdä, vaikkei korvausvelvollisuuden tarkkaa määrää vielä tiedettäisikään. Vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle on päivätty 27.6.2012. Tieto korvausvelvollisuudesta on vahinkoilmoituksen mukaan saatu keväällä 2011. Vahinkoa kärsinyt kaupungin omistama vesiyhtiö on lähettänyt laskun vakuutuksenottajalle 8.4.2011. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenottajayritys on tiennyt vakuutustapahtumasta ja siitä aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta viimeistään huhtikuussa 2011. Vahinkoilmoitus on tehty yli vuoden kuluttua siitä, kun tieto vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja siitä aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta on saatu. Edellä mainituilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että oikeus korvaukseen on menetetty.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, jäsenet Löppönen, Makkula, Pesonen ja Sjögren sekä varajäsen Mitts. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia