Matkailuauton kuljettaja haki kaupungin vastuuvakuutuksesta korvausta matkailuautolle aiheutuneista vaurioista.

 

Vakuutusyhtiö totesi päätöksessään, että Kaupunkiliiton julkaisun C 76 mukaan suositeltava liikennemerkkireunan etäisyys ajoradan reunasta on 50 cm. Tämä mitta on kuitenkin ohjeellinen ja merkki voidaan asentaa myös lähemmäksi ajoradan reunaa, jos siihen on tarvetta, eikä siitä ole vaaraa liikenteelle tai kunnossa- ja puhtaanapidolle. Kyseessä oleva liikennemerkki oli asianmukaisesti asennettu, koska ajoradan ja liikennemerkin välissä oli merkitty pysäköintiruutu. Lisäksi kyseisessä tilanteessa ajoneuvon nopeus on ollut vähäinen, ja kuljettajan olisi tullut havainnoida mahdolliset esteet. Tämän perusteella kaupungille ei ollut syntynyt korvausvastuuta ajoneuvolle aiheutuneesta vahingosta. Lisäksi vakuutusyhtiö kehotti kaupunkia hakemaan muutosta liikennevakuutusyhtiön tekemään päätökseen, jolla kaupungilta oli evätty korvaus liikennemerkin vaurioitumisesta.

 

Matkailuauton kuljettaja toteaa, että hän noudatti kyseisellä hetkellä tieliikennelakia ja hänen ajoneuvonsa nopeus kyseisessä tilanteessa oli todella vähäinen. Kyseisellä paikalla ei ole matkailuajoneuvon tai muun suuren ajoneuvon pysäköintiä kieltävää liikennemerkkiä, joten hän katsoi voivansa käyttää kyseistä pysäköintiruutua. Lisäksi hänellä on invalidi-pysäköintilupa. Hän oli tietoinen paikalla olevista liikennemerkeistä, mutta ei silmämääräisesti todellakaan voinut havaita sitä, että liikennemerkki osuu hänen autonsa kylkeen. Pysäköidessään hän ei kertaakaan ajanut jalkakäytävän reunan päälle ja auto oli muutenkin asianmukaisesti pysäköintiruudussa. Hän kummeksuu, voiko liikennemerkin todellakin asettaa laillisesti pysäköimiseen tarkoitetun pysäköintiruudun päälle. Hänen mielestään liikennemerkin alareunan tulisi myös olla niin korkealla, että kyseiselle paikalle voi turvallisesti pysäköidä ajoneuvonsa. Lausunnonpyytäjä haluaisi lautakunnalta lausuntoa myös siitä, onko hän velvollinen korvaamaan kaupungille kyseisen liikennemerkin, jota he luultavasti tulevat vaatimaan. Lisäksi hän haluaisi tietää, miten hänen olisi kyseisessä tilanteessa pitänyt pysäköidä. Olisiko hänen pitänyt pysäköidä ajoneuvonsa vain osittain pysäköintiruutuun ja osittain ajoradan puolelle. Tällä tavalla hän olisi todennäköisesti aiheuttanut muille vahinkoa.

 

Vakuutusyhtiö viittaa antamiinsa korvauspäätöksiin. Ajoradan ja liikennemerkin välissä on pysäköintiruutu, joten liikennemerkki on ollut riittävän välimatkan päässä ajoradasta sekä tien pinnasta. Liikennemerkkien asennusohjeet ovat joka tapauksessa ohjeellisia, joten liikennemerkkien sijoittaminen niiden vastaisesti ei tällaisessa vahingossa muutoinkaan synnytä kaupungille korvausvelvollisuutta. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain säännösten mukaan otettava huomioon liikenneolosuhteet sekä noudatettava niiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Kyseisessä tilanteessa ajonopeus on ollut vähäinen ja kuljettajan olisi tullut havainnoida mahdolliset esteet.

 

 

Vakuutuksenottajana oleva kaupunki ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta esittänyt lausumaansa.

 

 

Julkisyhteisön vastuuvakuutuksen ehtojen 203.1 kohdan mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuksenottajana olevan yhteisön toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon sekä julkista valtaa käytettäessä aiheutuneen varallisuusvahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Tieliikennelain 3 §:n mukaan tien käyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tieliikenneasetuksen 3 §:n mukaan liikenteen ohjaamiseen voidaan käyttää liikennemerkkejä, liikennevaloja, tiemerkintöjä ja muita liikenteen ohjauslaitteita siten kuin niistä asetuksessa säädetään. Tienkäyttäjän on noudatettava liikenteen ohjauslaittein annettuja ohjeita ja määräyksiä niin kuin siitä tieliikennelaissa säädetään. Tieliikenneasetuksen 13 §:n 1 momentin mukaan varoitusmerkki sijoitetaan, jollei asetuksessa jäljempänä toisin säädetä, ajoradan oikealle puolelle.

Lautakunnan käytettävissä olleista valokuvista käy ilmi, että kyseinen varoitusmerkki on asennettu noin kahden metrin korkeudelle tien pinnasta sähköpylvääseen siten, että se on osittain ulottunut sen kohdalla olevan pysäköintiruudun puolelle. Lautakunnan mielestä merkki on sijoitettu siten, että se on omiaan aiheuttamaan vaaraa matkailuauton kaltaisille suurille ajoneuvoille, jotka voivat luvallisesti pysäköidä kyseiseen pysäköintiruutuun.

Tieliikennelain 3 §:n mukaan tien käyttäjän on kuitenkin noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Lautakunnan käsityksen mukaan tieliikennelain soveltamiskäytännössä onkin ajoneuvon kuljettajalle asetettu melko pitkälle menevä vastuu tämän huolellisuusvelvoitteen suhteen tilanteissa, joissa liikkeellä ollut ajoneuvo on törmännyt pysähtyneenä olleisiin esteisiin. Tähän nojautuen lautakunta katsoo, että lausunnonpyytäjä on osaltaan laiminlyönyt noudattaa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tämän lausunnonpyytäjän oman myötävaikutuksen perusteella korvausta tulee sovitella niin, että vastuuvakuutuksesta korvataan ¾ matkailuautolle aiheutuneesta vahingosta.

Mitä tulee kaupungin oikeuteen saada korvausta liikennemerkin vaurioitumisesta, lautakunta toteaa, että tältä osin liikennevakuutusyhtiö on antanut kielteisen korvauspäätöksen, josta kaupungilla on ollut oikeus hakea muutosta liikennevakuutuslain mukaisessa järjestyksessä. Tässä tilanteessa lautakunta ei pidä tarpeellisena ottaa kantaa siihen, onko kyseessä liikennevakuutuslain nojalla korvattava vahinko.