Tapahtumatiedot

Asiakas (s. 1951) oli jäänyt eläkkeelle X Oyj:n palveluksesta 58-vuotiaana 1.6.2009. Ennen eläkkeelle jäämistään hän oli osallistunut X Oyj:n eläkesäätiön järjestämään eläkeinfotilaisuuteen ja saanut eläkesäätiöltä 28.1.2008 päivätyn arviolaskelman, jonka mukaan hän saisi A-osaston eläkkeen 58 vuoden iästä, 60 vuoden iästä kokonaiseläke olisi 55 % eläkepalkasta eli 1.734,87 e/kk ja 63 vuoden iästä 60 % eläkepalkasta eli 1.892,59 e/kk. Infotilaisuudessa olleen esittelykalvon mukaan järjestelmä toimi siten, että säätiön lisäeläkettä maksettiin 50 % eläkepalkasta, ja 5 %:n korotukset 60 ja 63 vuoden iässä maksettiin erillisestä vakuutuksesta. 63 vuoden iästä tehtäisiin yhteensovitus TyEL-eläkkeen kanssa, ja erotuseläke jatkuisi.

Asiakas sai 63 vuotta täytettyään eläkesäätiöltä 13.2.2014 päivätyn päätöksen
lisäeläkkeen muuttamisesta 1.4.2014 lukien. Päätöksen mukaan säätiön lisäeläke oli laskettu uudelleen, koska asiakkaalle oli myönnetty lakisääteinen eläke. Hänen samaan työsuhteeseen perustuva lakisääteinen eläkkeensä oli suurempi kuin säätiön lisäeläke, minkä vuoksi lisäeläkettä ei jäänyt maksettavaksi. Päätöksen mukana olleen eläkelaskelman mukaan asiakkaan eläkkeen perusteena oleva palkka oli 3.733,85 euroa, josta 50 %:n lisäeläke oli 1.866,92 euroa ja siitä vähen­nettävä lakisääteinen eläke 1.968,28 euroa.

Asiakkaan oikaisuvaatimus

Asiakas katsoi, että hänen vanhuuseläkkeensä tulisi olla 1.4.2014 alkaen 2.240,31 e/kk. Se vastaisi vuoden 2008 infotilaisuudessa kuvatulla tavalla 60 %:a hänen työeläkeindeksillä tarkistetusta eläkepalkastaan 3.733,85 e/kk. Tästä määrästä tuli vähentää elinaikakertoimen vaikutus 42,33 e/kk ja lisätä henkivakuutus­­yhtiön ryhmäeläkevakuu­tuksesta maksettava lisäeläke 89,75 e/kk, jolloin kokonaiseläkkeen tulisi olla 2.287,73 e/kk.

Eläkesäätiö totesi vastauksessaan, että asiakkaan kokonaiseläketurva koostui työeläkevakuutusyhtiön maksamasta lakisääteisestä eläkkeestä, eläkesäätiön A-osaston mukaisesta eläketurvasta ja henkivakuutusyhtiön ryhmäeläkevakuutuksen mukaisesta lisäosasta (ns. lisäeläkkeen korotusosuus).

Asiakkaan lakisääteisen työeläkkeen määrä oli 2.029,11 e/kk, josta jäi 42,33 e/kk suuruisen elinaikakerroinvähennyksen jälkeen maksettavaksi 1.986,78 e/kk.

X Oyj:n eläkesäätiön sääntöjen 39 §:n perusteella asiakkaan vanhuuseläkeikä oli 58 vuotta, jolloin eläkkeen taso oli 50 % eläkkeen alkaessa. Hänen kokonais­eläkkeensä tarkistetaan 65 vuoden iässä 60 %:n tasoon eläkkeen perusteena olevasta palkasta.

Henkivakuutusyhtiön ryhmäeläkevakuutuksesta katettiin ikävälillä 60–65 vuotta eläkkeen alkaessa lisäeläkettä siten, että ikävälillä 60–63 vuotta suoritettiin 5 % ja ikävälillä 63–65 vuotta 10 % eläkesäätiön sääntöjen mukaisesta eläkkeen perusteena olevasta palkasta, joka oli laskettu työsuhteen päättyessä. Henkivakuutusyhtiöstä maksettiin asiakkaalle lisäeläkettä 1.4.2014 alkaen 89,75 e/kk. Asiakkaalle maksettava kokonaiseläke oli näin ollen 1.986,78 + 89,75 = 2.076,53 e/kk.

Eläkkeelle jäännin yhteydessä vuonna 2009 asiakkaalle oli vahvistettu eläkkeen perusteena oleva palkka eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti. Tämä palkka oli indeksoitunut eri perustein henkivakuutusyhtiön eläkkeessä ja eläkesäätiön mukaisessa eläkkeessä. Eläkesäätiön A-osastosta maksettava lisä­eläke oli sidottu työeläkeindeksin kehitykseen, kun taas henkivakuutusyhtiöstä maksettava eläke korottui vakuutusyhtiön oman indeksin mukaisesti.

Ryhmäeläkevakuutuksessa vakuutuksenottajana oli X Oyj, ei X Oyj:n eläkesäätiö, minkä vuoksi säätiö ei voinut sitovasti ottaa kantaa siihen, miten henkivakuutusyhtiöstä maksettava lisäeläkkeen korotusosuus (89,75 e/kk) oli määräytynyt. Säätiön henkivakuutusyhtiöstä saamien tietojen mukaan kyseisessä vakuutussopimuksessa noudatetaan työeläkeindeksin sijasta henkivakuutusyhtiön yleisiä eläkkeen tarkistusehtoja, jolloin eläke korottui vakuutusyhtiön sijoitustoiminnan tuottojen ja asiakashyvitysten perusteella. Henkivakuutusyhtiön mukaan asiakkaan eläkkeen perusteena oleva palkka vuoden 2014 tasossa oli 3.531,44 e/kk, josta 60 % oli 2.118,86 e/kk. Se oli asiakkaan tämänhetkinen eläkkeiden enimmäismäärä. Huomioon oli vielä otettava, että eläkesäätiön sääntöjen mukaan elinaikakertoimen vaikutusta (42,33 e/kk) ei kompensoitu yhteensovitettaessa työeläkelakien mukaista eläkettä. Vastaava ehto oli henkivakuutusyhtiön ehtojen mukaisessa lisäeläketurvassa. Elinaikakertoimen vähentämisen jälkeinen määrä oli 2.118,86 - 42,33 = 2.076,53 e/kk, joka vastasi asiakkaalle 1.4.2014 alkaen maksettavien eläkkeiden yhteismäärää.

Vuoden 2008 infotilaisuudessa asiakkaalle oli kerrottu eläkkeen määrästä eri ikävuosina, mutta tuolloin ei ollut voitu ennustaa eri indeksien kehittymistä. Asiakkaan saamassa 28.1.2008 päivätyssä ilmoituksessa oli kerrottu arvioidut eläkkeiden määrät kyseisen vuoden tasossa ottamatta kantaa siihen, miten eläkkeiden indeksikehitys tulevaisuudessa toteutuisi. Elinaikakertoimen osalta tuolloin oli tieto siitä, että kerroin otetaan käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 2010. Kertoimen suuruudesta ei kuitenkaan ollut virallista tietoa, joten asiakasta ei voitu siitä tuolloin informoida.

Eläkesäätiö katsoo, että asiakkaan 1.4.2014 alkaen maksussa ollut säätiön lisäeläke 0 e/kk oli oikein laskettu. Asiakkaalle oli hänen työsuhteensa päättyessä myönnetty säätiön lisäeläke 50 %:n tasossa, joka oli 1.4.2014 alkaen yhteensovitettu lakisääteisen työeläkkeen kanssa. Eläkesäätiön mukaista eläkettä ei ollut nyt jäänyt maksuun, mutta tämä eläke tarkistettaisiin 65 vuoden iästä 60 %:n tasoon. Sen jälkeen asiakkaan eläkkeiden kokonaismäärä olisi vähintään 60 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta, jonka taso tarkistui eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti työeläkeindeksillä. Elinaikakertoimen vähentävää vaikutusta ei tällöinkään kompensoitaisi eläkesäätiön eläkkeellä.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön eläkesäätiön päätökseen hänen vanhuuseläkkeensä suuruudesta ja laskutavasta. Hän sai 50 %:n eläkkeen jäädessään eläkkeelle 58-vuotiaana. 60-vuotiaana hän sai 55 %:n eläkkeen, 2.043,50 e/kk. Miksi 63-vuotiaana, kun eläkeprosentin piti nousta 60 %:iin, hänen eläkkeensä olisikin vain 2.076,53 e/kk? Miksi viiden prosentin nousu olisi euroissa vain 33,03 e?

Asiakas katsoo, että hänen eläkkeensä kokonaismäärän tulisi oikaisuvaatimuksesta ilmenevin tavoin perustua hänen työeläkeindeksillä tarkistettuun eläkepalkkaansa ja olla 1.4.2014 alkaen 2.287,73 e/kk.

Eläkesäätiön vastine

Eläkesäätiö viittaa asiakkaalle antamaansa vastaukseen. X Oyj:n ottamasta erillisestä ryhmäeläkevakuutuksesta maksettavat ns. korotusosat lasketaan eläkesäätiön työsuhteen päättymishetken mukaisesta eläkepalkasta, tarkistettuna ryhmäeläkkeen ehtojen mukaisesti. Henkivakuutusyhtiön vakuutusehtojen mukainen indeksikorotusehto poikkeaa eläkesäätiön sääntöjen mukaisesta työeläkeindeksistä. Nyt käsillä oleva asia liittyy nimenomaan ryhmäeläkevakuutusehtojen mukaisiin lisäeläkkeen määrän tarkistamisperusteisiin. X Oyj:n eläkesäätiö ei voi vaikuttaa vakuutusyhtiön käyttämään indeksiehtoon eikä ns. korotus­osuuden indeksoitumiseen muutenkaan.

Eläkesäätiön infotilaisuudessa v. 2008 käytetyistä kalvoista ilmenee nimenomaisesti se, että lisäeläkkeen ns. korotusosat katetaan erillisellä vakuutuksella. Tuolloin ei otettu kantaa siihen, miten erillisen vakuutuksen indeksiehto vaikuttaa asiassa, vaan infossa kerrottiin, miten lisäeläke teknisesti eri aikoina muodostuu riippuen siitä, kuinka paljon eläkesäätiön sääntöjen mukaista palvelusaikaa oli kertynyt työsuhteen päättymiseen mennessä.

Eläkesäätiön sääntöjen mukaan laskettu A-osaston eläke on myöntöhetkellä yhteensovitettu 50 %:n tason mukaisesti. Samaa yhteensovitusrajaa, työeläkeindeksillä tarkistettuna, noudatetaan edelleen kun asiakkaalle on 63-vuotiaana myönnetty TyEL-vanhuuseläke. Myös lisäeläkkeen perusteena oleva palkka on korotettu työeläkeindeksin mukaisesti oikein, jolloin se on vuoden 2014 tasossa ollut 3.733,85 e/kk. Lisäeläke on yhteensovitettu eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti, ja sen määräksi on vahvistettu 0 e/kk, koska asiakkaan työeläkkeiden määrä (2.029,11 e/kk) ennen elinaikakertoimen vaikutusta on ylittänyt 50 %:n tasoisen lisäeläkkeen määrän (1.866,92 e/kk).

Henkivakuutusyhtiöstä saatujen tietojen mukaan asiakkaalle vuonna 2009 työsuhteen päättyessä laskettua eläkepalkkaa oli tarkistettu 63 vuoden iässä ryhmäeläkevakuutuksen ehtojen mukaisesti, jolloin se oli 3.531,44 e/kk, josta 60 % on 2.118,86 e/kk. Tämä on vakuutusehtojen mukaisesti se taso, jonka asiakkaan kaikki eläkkeet, sekä työ- että lisäeläkkeet, voivat laskennallisesti yhteensä muodostaa. Elinaikakertoimen huomioon ottamisen jälkeen asiakkaalle maksettavien eläkkeiden yhteismäärä on enintään 2.076,53 e/kk. Jos ryhmäeläkkeen tarkistukset olisivat ylittäneet työeläkeindeksin kehityksen, asiakkaan eläkkeiden yhteismäärä olisi tällöin vastaavasti enemmän kuin 60 % eläkesäätiön sääntöjen mukaisesta, työeläkeindeksillä tarkistetusta eläkepalkasta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu:

- eläkesäätiön 28.1.2008 päivätty arviolaskelma, jonka mukaan asiakas saisi 58 vuoden iästä eläkesäätiön A-osaston eläkkeen. Hänen kokonaiseläkkeensä 60 vuoden iästä olisi 55 % eläkepalkasta (1.734,87 e/kk) ja 63 vuoden iästä 60 % eläkepalkasta (1.892,59 e/kk)
- kaksi eläkeinfotilaisuudessa vuonna 2008 käytettyä kalvoa, joissa on todettu, että eläkesäätiön A-osaston mukainen eläkeikä on 58–65 vuotta, ja eläke on 50 % eläkepalkasta. Erillisestä vakuutuksesta tulevat korotukset ovat 60 vuoden iästä 5 % eläkepalkasta, jos palvelusaikaa on 27,5 vuotta (55 %), ja 63 vuoden iästä 5 % eläkepalkasta, jos palvelusaikaa on 30 vuotta (max 60 %). 63 vuoden iästä tehdään yhteensovitus TyEL-eläkkeen kanssa, erotuseläke jatkuu.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu ja Vakuutuslautakunnan toimivalta

Asiakas on valittanut X Oyj:n eläkesäätiön päätöksestä, jonka mukaan hänelle 1.4.2014 alkaen maksettava säätiön lisäeläke on määrältään 0 e/kk. Asiakas katsoo, että hänelle tällä hetkellä maksettava eläke ei vastaa määrältään 60 %:a hänen eläkepalkastaan.

Asiakkaan kokonaiseläketurva koostuu kolmesta osasta: lakisääteisestä työeläkkeestä, X Oyj:n eläkesäätiön lisäeläketurvasta ja X Oyj:n henkivakuutusyhtiöstä ottaman ryhmäeläkevakuutuksen mukaisesta turvasta (ns. lisäeläkkeen korotus­osuudet). Vakuutuslautakunnalla ei ole toimivaltaa käsitellä lakisääteistä työeläkettä koskevia kysymyksiä. Vakuutuslautakunnalla ei ole toimivaltaa käsitellä asiaa myöskään siltä osin, kuin kyse mahdollisesti olisi asiakkaan työnantajan menettelystä eli siitä, mitä X Oyj oli sopinut tai mitä sen olisi pitänyt sopia henkivakuutusyhtiön kanssa ryhmäeläkevakuutuksen sisällöstä.

Asiakas on Vakuutuslautakunnalle osoittamassaan valituksessa todennut olevansa tyytymätön nimenomaan eläkesäätiön päätökseen. Tämän vuoksi henkivakuutusyhtiö, josta X Oyj oli ottanut ryhmäeläkevakuutuksen, ei ole tässä riidassa osa­puolena. Vakuutuslautakunta ei tässä ratkaisu­suosituksessaan käsittele sitä, mikä on henkivakuutusyhtiön suoritusvelvollisuus ryhmäeläkevakuutuksen perusteella.

Lautakunta antaa tässä asiassa ratkaisusuosituksen vain siitä, mikä on eläkesäätiön maksuvelvollisuus. Käsiteltävänä oleva riita koskee asiakkaan 63 ja 65 ikävuoden välistä jaksoa, sillä 65 vuoden iässä eläkesäätiön lisäeläke tarkistetaan uudestaan.

Sovellettavat eläkesäätiön säännöt

Eläkesäätiön 31.12.2008 voimassa olleiden sääntöjen 11 §:n (Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen rajoittaminen) 1 momentin mukaan näiden sääntöjen 8 §:n mukaisesta vanhuuseläkkeestä ja 9 §:n ja 10 §:n mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä vähennetään edellä 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua palvelusaikaa vastaavaan työ- tai virkasuhteeseen perustuva ilman TyEL 92 ja 93 §:n mukaista vähentämistä, ilman TyEL 81 §:n mukaista kertakorotusta ja ilman TyEL 82 §:n mukaista muuntamista laskettu TyEL:n ja TyELVPL:n mukainen eläke.

Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentin mukaisesti vähennetty vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke sekä jäljempänä tässä momentissa mainitut muut eläkkeet ja korvaukset, joita eläkkeensaaja on oikeutettu saamaan, yhdistetään, ja jos niiden yhteismäärä on suurempi kuin 60 prosenttia 7 §:n mukaisesta palkasta, ylimenevä osa vähennetään näiden sääntöjen mukaisesta eläkkeestä.

Momentissa on yksityiskohtainen luettelo yhdistämistä toimitettaessa huomioon otettavista eläkkeistä ja korvauksista.

Pykälän 4 momentin mukaan edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut muut eläkkeet otetaan huomioon siitä ajankohdasta lähtien, kun henkilö saa mainittua eläkettä. Jos henkilö on siirtynyt vanhuuseläkkeelle 63 vuoden ikää alemman eläkeiän mukaisesti, 1 ja 2 momentissa mainitut eläkkeet otetaan huomioon viimeistään 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien.

Pykälän 6 momentin mukaan jos eläkkeen myöntämisen jälkeen eläkkeensaajalla alkaa oikeus edellä 2 momentissa mainitun eläkkeen tai korvauksen saamiseen tai mainittu etuus lakkaa taikka se muuttuu muusta kuin edellä 5 momentissa tarkoitetusta syystä, eläkesäätiöstä suoritettava eläke on tarkistettava. Eläkkeen perusteena oleva palkka tarkistetaan tällöin näiden sääntöjen 14 §:n mukaisesti.

Eläkesäätiön sääntöjen 39 §:n siirtymäsäännöksen mukaan siinä henkilöstöryhmässä, johon asiakas kuului, eläkeikä oli 58 vuotta, täyteen eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika 300 kuukautta ja tavoite-eläke 50 %.

Asian arviointi

Yleistä lisäeläkkeestä

Lautakunta toteaa, että lisäeläke on sopimusjärjestely, jossa työnantaja täydentää työntekijöidensä lakisääteistä vähimmäiseläketurvaa eli järjestää työntekijöilleen lakisääteisen työeläkejärjestelmän tuottamia etuja laajemmat eläke-edut. Tämä tapahtuu eläkesäätiön tai -kassan kautta taikka ryhmäeläkevakuutuksella.

Sopimusjärjestelyllä pyritään yleensä siihen, että työntekijöiden lakisääteinen eläke ja lisäeläketurva yhdessä muodostavat eläkejärjestelyssä erikseen määritellyn suuruisen kokonaiseläketurvan. Tämän vuoksi työntekijän eri eläköitymistilanteissa saaman lakisääteisen eläkkeen määrä vaikuttaa lisäeläkejärjestelyistä maksettavaksi tulevan lisäeläkkeen määrään. Mitä suurempaa lakisääteistä eläkettä työntekijä saa, sitä alhaisemmaksi tarvittavan lisäeläkkeen määrä jää, jotta järjestelyssä määritelty kokonaisturvan taso saavutetaan. Jos lakisääteinen eläke on kyllin suuri, lisäeläkettä ei välttämättä jää suoritettavaksi lainkaan. Pelkkä lisäeläkejärjestelyn piiriin kuuluminen ei siten merkitse sitä, että työntekijälle tulisi lisäeläkkeenä aina suoritettavaksi jokin etuus.

Vakuutuslautakunta ei tässä ratkaisussaan käsittele henkivakuutusyhtiöstä otettua ryhmäeläkevakuutusta. Yleisellä tasolla lautakunta toteaa kuitenkin, että henkivakuutusyhtiön vastuu määritellään kunkin vakuutuksen ehdoissa. Niissä on tyypillisesti määräyksiä esimerkiksi vakuutuksesta maksettavien etuuksien tarkistusperusteista. Tällöin voi syntyä nyt käsillä olevan tapauksen kaltainen tilanne, jossa saman henkilön eläke-etuuksien määrittämisessä käytetään eri eläkejärjestelmissä erilaisia laskentaperusteita. Tuloksena voi olla esimerkiksi se, että eläkepalkan määrä kehittyy eri järjestelmissä eri tavoin. Tämä ei vielä itses­sään merkitse sitä, että eläkkeistä tehdyissä päätöksissä olisi jokin virhe.

X Oyj:n eläkesäätiön lisäeläketurva

Asiakkaan eläkesäätiöltä saamassa 13.2.2014 päivätyssä päätöksessä hänen
50 %:n suuruisesta lisäeläkkeestään oli vähennetty samaan työsuhteeseen perustuva lakisääteinen eläke. Koska lakisääteinen eläke oli tasoltaan enemmän kuin 50 % asiakkaan eläkepalkasta, eläkesäätiön lisäeläkkeestä ei jäänyt maksettavaa osuutta. Tämä lopputulos on eläkesäätiön sääntöjen mukainen.

Vuoden 2008 infotilaisuudessa käytetyistä kalvoista ilmenee selvästi, että ikävuosina 60 ja 63 tulevat 5 %:n suuruisiksi ilmoitetut korotukset maksetaan erillisestä vakuutuksesta. Eläkesäätiö ei näin ollen ollut antanut asiakkaalle vääriä tietoja omista etuuksistaan.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että asiakkaan epätyydyttäväksi kokemaan tilanteeseen on vaikuttanut se, että henkivakuutusyhtiön ryhmäeläkevakuutuksesta maksamat etuudet eivät ole kehittyneet työeläkeindeksin muutoksen tasoisesti. Lautakunta ei tässä ratkaisussaan ota kantaa siihen, oliko asiakkaalle annettu ryhmäeläkevakuutuksesta vääriä tai puutteellisia tietoja vuonna 2008 ja onko tällä mahdollisesti vaikutusta henkivakuutusyhtiön vastuuseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että 13.2.2014 päivätty päätös eläkesäätiön lisä­eläke-etuuden muuttamisesta on säätiön sääntöjen mukainen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Rissanen, puheenjohtaja
Raulos, sihteeri

Jäsenet:
Ahlroth
Koskiniemi
Kummoinen
Niklander
Kaitemo